Artikkeli 12.10.2016  |  Vesa Keskinen

Helsinkiläisten humalajuominen entistä harvinaisempaa

TurvallisuusHyvinvointiAsuinalueet

Turvallisuuskyselyn vastaajista 27 prosenttia kertoi juovansa itsensä vähintään kerran kuussa humalaan. Tämä oli vähemmän kuin aikaisemmissa kyselyissä. Samalla humalajuomista välttävien henkilöiden osuus oli noussut.

Helsingin turvallisuustutkimuksissa on ollut perinteisesti mukana muutama taustamuuttuja koskien vastaajien naapurikontakteja, kulttuurin kulutusta, alkoholin käyttöä, ravintoloissa käyntejä ja ulkoilua. Tutkimusten otoskoot ja vastaajamäärät ovat olleet suuria. Tämä houkuttelee hyödyntämään myös yksittäisiä taustamuuttujia itsenäisesti. Esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa käyntien alueellisia eroja on esitelty aiemmassa artikkelissa.

Vuosien 2006, 2009 ja 2012 kyselyissä on ollut mukana kysymys ”Kuinka usein käytätte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia niin, että tunnette olevanne humalassa?” Vuoden 2015 kyselyssä asiaa kysyttiin lyhemmällä muotoilulla ”Kuinka usein käytät alkoholijuomia niin, että tunnet olevasi humalassa?” Myös vastausvaihtoehtoja tiivistettiin tiheämmän käytön osalta (katso alla).

Taulukko 1. Alkoholin humalajuominen 2006, 2009, 2012 ja 2015, suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat (%)

Helsinkiläisten humalajuominen väheni lievästi jokaisena tutkimusvuotena 2006–2009–2012. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 muutos oli suurempi.

Vuonna 2012 joka kolmas (35 %) 15–74-vuotias kertoi juovansa vähintäänkin kerran kuussaitsensä humalaan. Kolme vuotta myöhemmin näin vastasi 27 prosenttia helsinkiläisistä. On vaikea arvioida, kuinka paljon vuoden 2015 kyselyn karkeammat vastausvaihtoehdot ovat vaikuttaneet tulokseen. Toisaalta myös raittiiden (ei koskaan + ei lainkaan viimeisen vuoden aikana) osuus kasvoi samana aikana 26 prosentista 31 prosenttiin.

Eniten humalajuominen on vähentynyt nuorten 15–24-vuotiaiden miesten keskuudessa.

Kuvio 1. Vähintään kerran kuukaudessa humalaan juovat iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2006, 2009, 2012 ja 2015, suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus on Helsingissä laskenut kolmessa vuodessa (2013–2015) 14,4 prosentista 12 prosenttiin.  ATH-tutkimuksen kohderyhmänä on 20 vuotta täyttänyt väestö ja humalahakuisilla tarkoitettiin niitä, jotka olivat juoneet useita alkoholiannoksia joko kerran viikossa, päivittäin tai lähes päivittäin.

Vieraskielisillä humalajuominen on harvinaista

Seuraavaksi keskitytään vuoden 2015 aineistoon. Helsingin vieraskieliset poikkeavat alkoholin käytössään huomattavasti kantaväestöstä. Noin kerran kuukaudessa humalaan juovia heistä oli vain 17 prosenttia, kun kantaväestössä vastaava osuus oli 27 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisista raittiita on yli puolet.

Taulukko 2. Alkoholin humalajuominen suomen- ja ruotsinkielisten sekä vieraskielisten keskuudessa 2015, %

Miehet käyttävät alkoholia naisia selvästi useammin humalaan saakka. Naisista 39 prosenttia ei juo itseään juuri koskaan humalaan, miehistä 23 prosenttia. Maahanmuuttajataustaiset miehet ja naiset ovat yhtä usein alkoholia kokonaan käyttämättömiä.

Taulukko 3.  Miesten ja naisten alkoholin humalakäyttö suomen-ja ruotsinkielisten sekä vieraskielisten keskuudessa, %

Vähintään kerran kuussa humalaan juovien osuus vaihtelee Helsingin eri alueilla 12 ja 42 prosentin välillä. Eniten humalajuomista esiintyy alueilla, joissa asuu paljon nuoria.   Raittiiden osuus on puolestaan suurin alueilla, joissa väestön keski-ikä on keskimääräistä korkeampi eli käänteinen edellisen tarkastelun kanssa.  Iän ja raittiuden välinen korrelaatio oli vahvempi kuin iän ja humalajuomisen välinen korrelaatio (.207/-.154).

Kuvio 2. Vähintään kerran kuussa humalaan juovien osuus peruspiireittäin 2015 sekä alueiden vastaajien keski-ikä, kaikki vastaajat.

Suomessa alkoholi ja väkivalta liittyvät vahvasti yhteen. Seuraavassa katsotaan, miten humalajuominen näkyy väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokemisessa. Asiaa tutkitaan viiden muuttujan summamuuttujalla. Toisin sanoen alkoholin ja väkivallan suhdetta on analysoitu niiden vastaajien osalta, jotka ovat vastanneet myöntävästi johonkin seuraavista viidestä kysymyksestä:

Kaikista vastaajista 14 prosenttia oli ollut jonkin edellä mainitun väkivallan teon, rikoksen tai väkivallalla uhkailun kohteena vuoden aikana. Raittiiden kohdalla osuus oli 11 prosenttia, mutta vähintään kerran kuukaudessa humalaan juovilla 21 prosenttia. Naisten kohdalla ero oli selvästi pienempi, miehillä suurempi. Esimerkiksi 20–24-vuotiaista raittiista miehistä oli kokenut väkivaltaa vain neljä prosenttia, humalaan juovista 41 prosenttia.

Vesa Keskinen on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija.

Lähde:

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus –verkkosivut. ATH – terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille. www.thl.fi/ath

Kommentoi