Artikkeli 03.01.2018  |  Vesa Keskinen

KAPA: Kirjasto ja elokuvat suosituimpia kulttuuripalveluita pääkaupunkiseudulla

  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen.

KaupunkivertailutKaupunkikulttuuri

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18-79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064. Kuvioissa ja taulukoissa olevat yli viiden prosenttiyksikön suuruiset kaupunkien väliset palvelujen käyttöä koskevat sekä tyytyväisyys-/tyytymättömyyserot ovat tilastollisesti (χ²-testi) merkitseviä (<.0001). Sitä pienemmät erot menevät luottamusvälien sisään.

Kuntien kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen tasoa ja määrää kysyttiin kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa 13 asian kautta. Kysyttyjä asioita olisi voitu tarkastella erikseenkin kunkin aihepiirin osalta, mutta oheinen kuvio (Kuvio 1) on mielenkiintoinen myös kokonaisuutena. Voimme vertailla, miten hyvinä toisaalta kulttuuri- ja toisaalta liikuntapalvelut näyttäytyvät asukkaiden mielikuvissa eri kaupungeissa.

Kulttuuripalvelujen osalta Helsingin tulokset olivat kautta linjan paremmat kuin muiden kaupunkien, johtuen kenties tarjonnan runsaudesta. Vantaalaisten vastauksissa pistää silmään monien kulttuuripalvelujen osalta (museot ja taidenäyttelyt, teatteri, tanssi, konsertit) en osaa sanoa -vastausten yleisyys. On mahdollista, että vastaajat eivät tiedä niitä löytyvän oman kunnan alueelta tai eivät käytä niitä esimerkiksi saavutettavuustekijöiden vuoksi.

Sama huomio koskee vantaalaisten näkemyksiä kaupunkinsa uimarannoista ja maauimaloista, tai espoolaisten tyytymättömyyttä torikauppaan.

Osassa liikuntapalveluja tyytyväisyyserot kaupunkien välillä ovat pieniä. Espoossa erityisesti tiedottaminen liikuntapalveluista saa kiitosta. Vajaa puolet (6 kpl) kaikista kysytyistä asioista koettiin olevan yhtä hyvin kaikissa kolmessa kaupungissa.

Kuvio 1. Tyytyväisyys kunnan vapaa-aika- ja liikuntapalveluihin Helsingissä (N = 1 052), Espoossa (N = 1 260) ja Vantaalla (N = 1 037) keväällä 2016.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttö

Kirjasto ja elokuvat ovat kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yleisimmin käytettyjä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja. Kirjastossa ja elokuvissa käydään lähes yhtä yleisesti kaikissa kolmessa kaupungissa. Muita kulttuuripalveluja helsinkiläiset käyttävät naapureitaan enemmän. Liikuntapalvelujen käytön suhteen vastaukset ovat eri kaupunkien välillä hyvin samanlaisia. Kysytyistä aktiviteeteista kirjasto, uimahalli ja kuntosalit ovat paikkoja, joissa käydään tyypillisesti säännöllisesti ja usein.

Kuvio 2. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttökerrat 12 kk aikana Helsingissä (N=1000), Espoossa (N= 1204) ja Vantaalla (N=973) keväällä 2016.

Vapaa-ajan palvelujen riittävyys

Vastaajilta kysyttiin 16 vapaa-ajan palvelun osalta niiden riittävyyttä. Asioista neljä oli sellaisia, joista läheskään kaikilla vastaajilla ei ollut omaa kokemusta. Kuviossa 3 katsotaan, miten kysytyt vapaa-ajan palvelut riittivät vastaajien omiin tarpeisiin. Ei osaa sanoa -vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Kulttuuripalveluiden riittävyydessä helsinkiläisillä ei ole juuri valittamista. Toisin on naapurikaupungeissa. Liikuntapalveluiden riittävyyden osalta kaupungit ovat samalla tasolla. Ravintoloiden riittävyydestä kysyttäessä Helsingissä yllättävän monet vastasivat niitä olevan liiankin kanssa. Lisää ravintoloita kaivattiin etenkin Espooseen, ja kahviloita sekä Espooseen että Vantaalle.

Kuvio 3. Vapaa-ajan palvelujen riittävyys Helsingissä (N=999), Espoossa (N=1185) ja Vantaalla (N=950). Mukana vain ne, joilla oli kanta asiaan.

Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Vesa Keskinen (vesa.keskinen[at]hel.fi), Helsingin kaupunginkanslia.

Kommentoi