Artikkeli 19.12.2017  |  Pekka Mustonen

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

KaupunkivertailutMatkailu

Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin ja ilmiöihin niiden taustalla. Uutta tämänkertaisessa raportissa on katsaus koko pääkaupunkiseudun tilanteeseen, sekä kestävään matkailukehitykseen liittyvä mittari, joka kuvaa matkailun lähtöalueiden jakauman tasaisuutta.

Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä jatkoivat myös lokakuussa kasvuaan, ja jo totuttuun tyyliin mentiin ulkomaiset yöpymiset edellä. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja kotimaisetkin 5,9 prosenttia. Kasvu oli voimakasta sekä vapaa-ajan- että työmatkoissa.

Neljän miljoonan yöpymisen raja mennee rikki

Lokakuun loppuun mennessä rekisteröidyissä maksullisen majoituksen paikoissa Helsingissä on tänä vuonna yöpynyt 3,4 miljoonaa ihmistä, joista reilusti yli puolet (55,6 prosenttia) on ollut ulkomaalaisia. Yöpymisten määrä on koko vuoden edennyt ennätyslukemissa, ja lokakuun jälkeen ollaan melkein samoissa lukemissa kuin viime vuoden lopussa. Jo nyt näyttää selvältä, että neljä miljoonaa yöpymistä menee tänä vuonna ensimmäistä kertaa rikki.

Yöpymistilastojen kärjessä olivat Ruotsi ja Venäjä. Yöpymisten kasvu oli voimakasta molempien tapauksessa. Ruotsalaisten yöpymiset Helsingissä kasvoivat 15 prosenttia ja venäläisten noin neljänneksen. Saksa, Britannia ja Japani tulivat seuraavina.

Japanilaisten yöpymiset laskivat lokakuussa hieman viime vuodesta, mutta Japani oli silti top 5 -lähtömaiden joukossa. Yhdysvallat oli seuraavana listalla, ja sieltä tulleiden yöpymiset ovatkin olleet viime kuukausina hurjassa kasvussa. Nyt lokakuussa kasvu kuitenkin hieman hidastui mutta oli siltikin yli 10 prosenttia. Kiinalaisten yöpymiset jatkoivat kasvuaan: yöpymisiä oli nyt melkein 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Eniten kasvoivat intialaisten yöpymiset. Intia kärkkyy top 10 -listan takana. Intiasta ja niin ikään Etelä-Koreasta tulevien matkailijoiden yöpymisten kehitystä seurataan jatkossa erityisen tarkasti. Kasvuprosentit ovat olleet molempien maiden kohdalla viime aikoina todella suuria.

Uusina mittareina lähtöaluejakauma ja koko pääkaupunkiseudun kehitys

Tästä eteenpäin näissä kuukausiraporteissa esitetään avainluvuista myös koko pääkaupunkiseudun kehitys. Kaupunkien hallinnolliset rajat eivät ole matkailijoiden näkökulmasta välttämättä kovinkaan merkityksellisiä, joten tuntuu perustellulta seurata myös koko pääkaupunkiseudun kehitystä. Näin saadaan muodostettua parempi kuva koko alueen matkailuilmiön kehityksestä.

Helsingin osuus kaikista pääkaupunkiseudun yöpymisistä oli lokakuussa 74 prosenttia, kotimaisissa pienempi (69 prosenttia) ja ulkomaisissa suurempi (80 prosenttia). Todellisuudessa Helsingin osuus lienee vielä jonkin verran suurempi, sillä voidaan olettaa, että tilastoimattomat majoituspalvelut keskittyvät pääkaupunkiseudulla nimenomaan keskuskaupungin alueelle.

Tässä raportissa lanseerataan uusi mittari, joka kuvaa yhtä kestävän matkailukehityksen ulottuvuutta – yöpymisten jakautumista eri lähtöalueilta tulevien ihmisten kesken ja tämän jakauman tasaisuutta.Uusi indikaattori tarkasteleetop 5 ja top 10 -lähtömaiden osuutta kaikista yöpymisistä. Tavoitteena on luonnollisesti, että osuus ei nousisi liian korkealle.

Korkea osuus saattaa viitata siihen, että esimerkiksi jonkin kriisin takia yhtäkkiä romahtavilla matkailijamäärillä saattaisi olla yhtä lailla yllättäviä vaikutuksia kohdealueen, tässä tapauksessa Helsingin, matkailuelinkeinoon ja ylipäätään talouteen. Matkailun strategisella kehitystyöllä voidaan vaikuttaa siihen, ettei tällaisia epätoivottavia tilanteita pääsisi syntymään.

Lokakuussa 2017 viisi kärkimaata kattoivat 38,1 prosenttia kaikista ulkomaisista yöpymisistä Helsingissä. Top 10 -maiden kohdalla osuus oli 58,6 prosenttia. Vertailun vuoksi, Kööpenhaminassa osuudet olivat 50,9 prosenttia ja 67,7 prosenttia. Kööpenhaminan tapauksessa muutaman keskeisimmän lähtömaan merkitys on kokonaisuuden yöpymisistä paljon suurempi kuin Helsingissä (Lähde: www.tourmis.info).

Tietenkään tämä tarkasteltava osuus yöpymisistä ei suoraan kerro kestävyydestä tai mahdollisista riippuvuuksista, vaan muutosten syyt pitää kaivaa tilastoista. Joissakin tapauksissa matkailu pysyy stabiilina vuosi toisensa jälkeen vaikkapa maantieteellisten syiden takia. Esimerkiksi Kööpenhaminaa koskevia tilastoja hieman syvemmin tarkastelemalla nähdään, että viiden kärki muodostuu lähinnä naapurimaista. Viiden kärjessä olivat lokakuussa 2017 Britannia, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat ja Norja. Näistä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta kaikki ovat käytännössä naapurimaita. Helsingin kohdalla kovasti noussut Kiina oli lokakuun yöpymisissä Kööpenhaminassa vasta sijalla 12.

Alla olevasta kuviosta nähdään hyvin, kuinka tilanne on viime vuosina Helsingissä muuttunut. Yöpymisten määrät kärkimaista olivat nyt lokakuussa hyvin lähellä toisiaan, kun taas vielä muutama vuosi sitten Venäjä oli aivan omalla tasollaan, ja erot olivat muutenkin maiden välillä suuria. Kestävyysindikaattori, jos sitä tällä nimellä haluaa kutsua, antoi esimerkiksi vuoden 2011 lokakuussa aivan erilaisia osuuksia. Tuolloin top 5 -maat kattoivat peräti 47 prosenttia yöpymisistä ja top 10 -maat 63 prosenttia. Tilanne oli siis muutama vuosi sitten erilainen kuin tänä vuonna; nykyisin Helsinki vetää puoleensa matkailijoita tasaisemmin eri maista kuin ennen. Viiden kärki oli muuten vuonna 2011 melkein sama kuin nyt. Ainoana erona viidennellä sijalla ollut Yhdysvallat, joka tuolloin oli nykyistä viitossijan haltijaa Japania edellä.

Voidaankin hyvin sanoa, että tällä hetkellä yöpymisten tasaisempi jakautuminen eri maiden kesken viittaa siihen, että ainakin tältä osin Helsingin matkailu on entistä kestävämmällä pohjalla. Näin on varsinkin siksi, että Venäjältä Suomeen suuntautuva matkailu on sijainnista huolimatta kuitenkin taloudellisista suhdanteista riippuvaista, kuten viime vuosina on nähty. Toisaalta esimerkiksi kiinalaisten osuus ei ole vielä kokonaisuuden näkökulmasta noussut sille tasolle, että tilanteesta pitäisi jotenkin olla huolissaan. Tästäkin huolimatta käyrän käyttäytymistä kannattaa seurata erityisen tarkasti.

Miten muilla menee verrattuna Helsinkiin?

Tässä kirjoitussarjassa aletaan myös raportoida kilpailijakaupunkien ulkomaisten yöpymisten kehitystä. Alla olevassa kuviossa esitetään yöpymisten kehitys kolmen viime vuoden ajalta, ja samalla tavalla tullaan toimimaan jatkossakin, mikäli vain tiedot ovat saatavilla. Kaikista viidestä kaupungista (Helsinki, Kööpenhamina, Tukholma, Oslo, Tallinna) esitetään mahdollisimman vertailukelpoinen tieto, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa varsinaisen kaupunkialueen yöpymisten kehitystä laajemman kaupunkimääritelmän (esim. pääkaupunkiseutu) sijaan.

Kuten kuviosta nähdään, ulkomaisten yöpymisten kasvu oli Helsingissä vertailukaupunkien nopeinta. Tänä vuonna tähän on totuttu, mutta aiempina vuosina kasvu on ollut suurempaa muualla. Viime vuonna tarkasteltiin eroa vuoden 2015 lokakuuhun ja kasvuprosentit olivat kaikkialla pienempiä; Helsingissä yöpymiset jopa vähentyivät. Vuotta aiemmin taas kasvu oli hyvinkin nopeaa.

- - - - -

Toivon lukijoilta palautetta näistä uusista mittareista, sekä tietenkin kehitysehdotuksia. Myös ajatuksia käsiteltävistä teemoista kuulisin mielelläni (sähköposti: pekka.mustonen[at]hel.fi).

Lataa artikkeli pdf-muodossa

Kommentoi