Kvartti 4/2016 08.12.2016  |  Irma Sippola

Maahanmuuttajanuorten Helsingin kehittämiseen vauhtia tutkimuksesta

NuoretMaahanmuutto

Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät. Eräs paljon kertova luku on se, että maahanmuuttajataustaisista nuorista jopa 25 prosenttia on perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, kun kantaväestön nuorilla vastaava luku on 4 %.

Nuorisoasiainkeskuksen käynnistämässä Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa haetaan tilanteeseen parannusta Me-säätiön tuella. Säätiö lahjoitti Helsingin kaupungille 2,3 miljoonaa euroa viiden vuoden pituiselle hankkeelle (2016–2020). Sen aikana on tarkoitus löytää vaikuttavia, skaalattavia ja mitattavia ratkaisuja, joilla kohennetaan ja yhdenvertaistetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuuksia työelämässä ja koulutuksessa.

Hankkeessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja noudatetaan asiakaslähtöisyyden ajatusta. Suunnitteluvaiheessa työskennellään yhteistyössä palvelumuotoilutoimiston kanssa. On tärkeää ymmärtää, millaisen ilmiön parissa työskennellään. Siksi palvelumuotoilijat aloittivatkin työnsä hakemalla suunnittelun tueksi tutkimustietoa maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnista, ja toimenpiteitä on pyritty rakentamaan tämän tiedon pohjalle.  Tutkimustietoa aihepiiristä kerättiin haastattelemalla asiantuntijoita, ja koottiin sen jälkeen tutkimuskirjallisuudesta ja raporteista tutkimusnäyttöön perustuvia linjauksia työn tueksi.

Tutkimuskatsauksesta tiivistyi joukko ajatuksia, joista monet kytkeytyvät hyvinvoinnin käsitteen laajan ymmärtämisen sekä osallisuuden edellytysten ympärille. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on tunnistaa nuorten tarve hyväksynnälle ja ryhmien jäsenyydelle sekä identiteetin merkitys. Osallisuus on puolestaan ymmärrettävä kokemisena, ei pelkästään toimintatapoina, ja osallisuuden edellytyksiin voivat liittyä esimerkiksi nuoren itsetunto, vanhempien osallisuus ja perheen taloudelliset olosuhteet. Alusta alkaen oli ilmeistä myös se, ettei ongelmaa pidä ryhtyä ratkaisemaan niin, että kohderyhmää – maahanmuuttajanuoria – ajateltaisiin yhtenä homogeenisena joukkona.

Hankkeen alussa koottiin yhteissuunnittelutiimit, jotka lähtivät työstämään hankkeen varsinaista sisältöä kolmen otsikon alla: työelämän, koulutuksen ja sosiaalisen ympäristön.  Viimeksi mainittu pitää sisällään paitsi perheen myös vapaa-ajan, johon taas lukeutuvat laajasti harrastukset mutta myös esimerkiksi päihteiden käyttö ja mielenterveyteen liittyvät asiat.  Yhteissuunnittelutiimien jäsenet ovat työnsä puolesta kiinteästi tekemisissä maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. He edustavat muun muassa perus- ja ammatillista opetusta, opinnonohjausta, etsivää nuorisotyötä, poliiseja, perhetyöntekijöitä ja järjestöjä.

Tiivis käytännön kosketuspinta nuoriin antaa mahdollisuuden viedä suunnitteluvaiheen kokeiluja testattavaksi kunkin omiin toimintaympäristöihin ja saada sieltä palautetta. Yhteissuunnittelutiimin ohessa toimi kevään ajan kymmenen nuoren asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida suunnittelun asiakasarvoa. Suunnitteluvaiheen myötä hankkeelle löydettiin viisi pilotoitavaa toimintoa:

Kaverikahvila on opetusviraston toimialaan liittyvä hanke, jolla tuetaan heikommin pärjäävien oppilaiden oppimista ja vahvistetaan oppimiskokemusta. Tuetaan oppilaita, niin että peruskoulunsa päättäessä oppilaalla olisi myös mahdollisuus päästä jatko-opintoihin ja pärjätä niissä taikka työelämässä.  Metodina on opettamalla oppiminen, jossa yläastelaiset oppilaat opettavat ala-asteen oppilaita. Tämän tyyppinen erilainen oppiminen istuu myös uuteen opetussuunnitelmaan hyvin ja on omiaan parantamaan oppimisympäristön viihtyisyyttä.

Vertaisvalamiehistön mallilla puututaan alle 15-vuotiaiden ensimmäisen rikoksen tekijöiden tekemisiin nopealla aikataululla. Valamiehistön istunnossa kolme vanhempaa nuorta käsittelevät tapausta ja pyrkivät saamaan selville, mitä todella on tapahtunut. Malli ei ole rikosoikeudellinen vaan pikemminkin nuoren kasvua, empatiakykyä ja oikeita valintoja tukeva.  Seuraamuksena voi olla esimerkiksi todellisen tapahtumien kulun kertominen vanhemmille tai vaikka kirjeen kirjoittaminen pikkuveljelle, miksi oma teko oli väärin.

Vanhempien tukeminen nousi hankkeen toimintatavaksi, koska olemassa olevien ongelmien yhtenä juurisyynä on tunnistettu tarve vahvistaa vanhempien osaamista ja tietämystä ja tätä kautta heidän kykyä tukea omaa nuortaan. Suunnittelukilpailulla etsittiin parasta palveluideaa vanhempien tukemiseen koulutuksen ja työelämän alueilla sekä mallia, jolla voidaan tukea ja parantaa vuorovaikutusta perheissä, joissa on päihde- tai mielenterveysongelma. Omankielinen, yhteisöiden sisältä lähtevä vertaistoiminta nähtiin selkeänä arvona.

Mikrotyömarkkinat-malli tuo nuorille ensimmäisten työpaikkojen kokemuksia ja tietoa työelämän perusasioista. Tätä lähdettiin hankkeessa työstämään yhdistämällä nuoret ja sotaveteraanien kotiavun tarve. Apuna tässä käytetään suomalaisen start-up-yrityksen sähköistä Treamer-sovellusta, joka on nuorten kehittämä. Kokeilussa yhteiskunnan kaksi eri tahoa kohtaavat luontevalla tavalla, maahanmuuttajanuoret saavat kokemuksia työnteosta ja vanhukset seuraa ja apua. Laajemmin työelämätaitojen kehittämisellä vahvistetaan alueellista hyvinvointia nuorten työn kautta.

Puhujafoorumiin valittu joukko maahanmuuttajataustaisia nuoria on tilattavissa osallistujiksi sekä julkisen että yksityisen sektorin kehittämistilaisuuksiin. Tämä on merkityksellistä, sillä palveluita kehitettäessä on tärkeää kuulla myös uusien suomalaisten ääni ja asiantuntemus. Puhujat saavat retoriikkakoulutusta ja muuta valmennusta tehtävään, ja heille tarjotaan myös rahallinen korvaus esiintymisistä.

Näillä viidellä pilotilla pyritään tukemaan nuorten kasvua ja kehitystä niin, että yhä useampi nuori pääsisi jatko-opintoihin tai löytäisi työpaikan perusopetuksen jälkeen. Tämä on suuri haaste, mutta tukemalla nuoria heidän elämänsä eri osa-alueilla saavutetaan todennäköisesti myös hyviä tuloksia. Erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään nuorten omaan aktiiviseen rooliin toimijoina eikä vain toimenpiteiden kohteina.

Lisätietoa Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeesta: www.maahanmuuttajanuortenhelsinki.munstadi.fi, projektipäällikkö Irma Sippola, irma.sippola(at)hel.fi, puh. 041 512 1795.

Kommentoi

Lehdessä: