Kvartti 2/2015 18.08.2015  |  Sini Askelo

Mitä Helsingin vaalitulokset kertovat aluenäkökulmasta?

  • Kartta 1. Äänestysaktiivisuus Helsingin peruspiireissä eduskuntavaaleissa 2015.

DemokratiaAsuinalueet

Eduskuntavaalin tuloksista havaitaan muun muassa, että kannatus jakautuijoillakin Helsingin alueilla monen puolueen kesken, kun toisilla alueilla äänet taas keskittyivät varsin vahvasti kahdelle puolueelle.

Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5 prosenttia. Helsinkiläiset kävivät äänestämässä edelleen muuta Suomea aktiivisemmin. Äänestysaktiivisuus koko maassa oli 70,1 prosenttia.

Tuomarinkylässä äänestettiin vilkkaimmin

Helsingissä peruspiirien korkein äänestysprosentti oli Tuomarinkylän (86,6 %) ja Länsi-Pakilan (85,2 %) peruspiireissä. Alimmillaan äänestysaktiivisuus oli Jakomäen (60,6 %) ja Mellunkylän (65,8 %) peruspiireissä.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi viidessätoista 34 peruspiiristä. Äänestysaktiivisuus nousi eniten Länsi-Pakilassa, 1,5 prosenttiyksikköä, ja Alppiharjun peruspiirissä, 1,2 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuuden lasku oli voimakkainta Vartioharjun ja Mellunkylän peruspiireissä, joissa pudotusta oli 2,1 ja 2,4 prosenttiyksikköä.

Helsinkiläiset äänestävät yhä eri tavoin kuin muu Suomi

Helsingissä eniten kannatusta saanut puolue oli kokoomus, joka sai 26 prosenttia äänistä. Seuraavaksi suurimmat puolueet ovat vihreät, 18,8 prosenttia äänistä ja SDP, 15,5 prosenttia äänistä. Koko maan suurin puolue oli keskusta (21,1 %), seuraavana kokoomus (18,2 %) ja kolmantena perussuomalaiset (17,7 %).

Helsinki poikkeaa poliittiselta kuvaltaan muusta Suomesta, vaikka yhdistävänä tekijänä onkin kokoomuksen kuuluminen kolmen suuren puolueen joukkoon (Kuvio 1). Selvimmin ero Helsingin ja muun Suomen välillä näkyy keskustan ja vihreiden kannatuksessa. Kun keskustan kannatus Helsingissä oli 7,2 %, kannatti keskustaa suomalaisista 21,1 %. Vihreiden kannatus Helsingissä oli vuorostaan 18,8 % ja koko maassa 8,5 %.

Kokoomus oli suurin puolue yhdeksässätoista Helsingin 34 peruspiiristä (ks. Kartta 2). Korkeimmillaan kokoomuksen kannatus oli Tuomarinkylän peruspiirissä, missä puoluetta kannatti 45,1 prosenttia äänestäneistä. Suurella osalla kokoomuksen vahvoista kannatusalueista myös äänestysprosentti oli kaupungin keskitasoa korkeampi.

Vihreät oli suurin puolue kaikissa Keskisen suurpiirin peruspiireissä sekä Latokartanon ja Herttoniemen peruspiireissä. Vihreiden kannatus ylsi korkeimmillaan 28,6 prosenttiin Kallion ja Alppiharjun peruspiireissä. Äänestysprosentti vihreiden vahvoilla kannatusalueilla ylitti kaupungin keskitason Keskisen suurpiirin peruspiireissä Pasilaa lukuun ottamatta.

SDP oli suurin puolue Kaarelan, Maunulan, Pukinmäen, Suutarilan, Jakomäen, Myllypuron, Mellunkylän ja Vuosaaren peruspiireissä. Vain Suutarilassa peruspiirin äänestysprosentti ylitti niukasti kaupungin keskitason. SDP:n kannatus oli korkeimmillaan Mellunkylän peruspiirissä, missä puoluetta kannatti 26,7 prosenttia äänestäneistä.

Perussuomalaiset oli suurin puolue Jakomäessä, missä puoluetta kannatti 27,3 % äänestäneistä.

Kannatus keskittyi osassa alueista vahvasti kahdelle puolueelle

Puolueiden kannatusta peruspiireittäin voi arvioida myös tarkastelemalla, miten puolueet ylittivät kussakin peruspiirissä oman kaupunkitason kannatuksensa (Kartta 3).

Esimerkiksi kun vihreiden kannatus kaupungin tasolla oli 18,8 %, se oli Kalliossa 28,6 %.

Yleisimmin eli useimmissa peruspiireissä kaupunkitason kannatusosuutensa ylittää kolme tai neljä puoluetta. Yhdeksässä peruspiirissä ainoastaan kaksi puoluetta oli ylittänyt keskimääräisen tasonsa.

Kokoomus ja ruotsalainen kansanpuolue olivat kaksi hyvin menestynyttä puoluetta Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Kulosaaressa. Tuomarinkylässä, Länsi-Pakilassa ja Itä-Pakilassa kaksi kaupunkitason kannatuksensa ylittänyttä puoluetta olivat keskusta ja kokoomus. Yhtenäistä poliittista ilmapiiriä luo näillä alueilla kokoomuksen korkea kannatusosuus, mitä RKP tai keskusta täydentävät selvästi pienemmällä ääniosuudellaan.

Keskisen suurpiirin viidestä peruspiiristä Kallio, Alppiharju ja Vallila olivat kahden menestyneen puolueen peruspiirejä. Niissä menestyivät Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto.

Vihreät ovat näiden alueiden suurin puolue, mutta Vasemmistoliiton kanssa selvästi tasavahvempi kuin kokoomuksen hallitsemilla kahden puolueen alueilla. Kaikissa näissä yhdeksässä peruspiirissä äänestysaktiivisuus oli keskimääräistä korkeampi.

Peruspiirejä, joissa kaupunkitason kannatuksensa ylittäneitä puolueita oli useita (viisi tai kuusi), oli yhteensä viisi kappaletta. Näitä useiden keskimääräistä paremmin menestyneiden puolueiden alueita olivat Pasila, Oulunkylä, Latokartano, Jakomäki ja Mellunkylä.

Kaikkia näitä monipuolisen poliittisen ilmaston alueita luonnehtii SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan yhtäaikainen korkeahko kannatus. Neljää näistä viidestä alueesta yhdisti myös verrattain matala äänestysaktiivisuus; vain Oulunkylässä se oli yli kaupungin keskiarvon.

Äänestysalueittain kannatus heitteli rajummin

Helsingin äänestysalueilla puolueiden kannatus vaihtelee peruspiirejä voimakkaammin. Taulukosta 1 käy ilmi kunkin puolueen korkein ja matalin kannatus äänestysalueittain.

Sini Askelo toimii yliaktuaarina Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. Artikkeli perustuu tilastojulkaisuun Eduskuntavaalit Helsingissä 2015 (pdf, 1,1 Mt).

Kommentoi

Lehdessä: