Artikkeli 20.10.2017  |  Stina Högnabba

Netinkäyttö pysyy useimmilla lapsilla ja nuorilla hallinnassa

Kouluterveyskysely 2017

  • Kuva: Brad Flickinger, Flickr, CC-BY 2.0

LapsetNuoret

Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Lapset ja nuoret käyttävät älypuhelimia, tabletteja ja tietokoneita nykyään lähes päivittäin ja hyödyntävät netin erilaisia mahdollisuuksia. Laitteilla hoidetaan sosiaalisia suhteita, viestitellään, luetaan kirjoja, pelataan, hoidetaan ostoksia, kuunnellaan musiikkia ja katsotaan televisiota sekä otetaan valokuvia ja videoita.

Digitaalisuus ja erilaisten tietoteknisten laitteiden käyttö ovat kasvavassa määrin myös osa lasten ja nuorten kouluopetusta ja opiskelua. Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016– 2019 tavoittelee tietoteknisen osaamisen lisäämistä vaiheittain siten, että oppilailla ja opiskelijoilla on tulevaisuudessa tarvittavat tiedot ja taidot.

Joitakin vuosia sitten yritettiin määritellä, mikä on lapsille ja nuorille sopiva ruutuaika, eli se aika joka vietetään digitaalisten laitteiden ääressä.Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimuksessa (Keskinen & Nyholm) todettiin, että nuoret viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä ja että runsas, yli neljän tunnin ruutuaika lyhentää yöunia ja vähentää harrastamista. Nykypäivän digitaalisessa ja informaatioajassa on haasteellista määritellä kaikille lapsille ja nuorille jotain tiettyä oikeaa tai väärää tapaa käyttää esimerkiksi älypuhelimia. Laitteiden kehitys ja käyttötavat ovat jo muutamassa vuodessa menneet paljon eteenpäin.

Monelle lapselle ja nuorelle netinkäyttö ja erityisesti sosiaalisen median käyttö saattavat kuitenkin aiheuttaa jonkinasteista riippuvuutta. Esimerkiksi älypuhelimeen tulevia viestejä pitää tarkistaa säännöllisesti. Asia muuttuu ongelmaksi viimeistään silloin, kun lapsi tai nuori itse kokee, että käyttää liikaa aikaa netissä ja että netinkäyttö vaikuttaa koulunkäyntiin, yleiseen jaksamiseen tai vapaa-ajanviettoon.

Kouluterveyskyselyssä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa, miten lapset ja nuoret itse kokevat netinkäyttönsä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2017 toteuttamaan kyselyyn osallistui Helsingistä perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisia 7 392 ja 8.- ja 9.-luokkalaisia 5 125. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoita osallistui 3 809 ja ammattiin opiskelevia 2 159. Yhteensä kyselyaineisto kattaa siis 18 485 lasta ja nuorta.

Haitallista netin käyttöä kartoitettiin EIU-mittarilla (Excessive Internet Use). Netillä tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisilla laitteilla (kuten kännykkä, tabletti, tietokone, televisio) käytettäviä sovelluksia, pelejä, elokuvia tai ohjelmia. Netin käyttö sisältää muun muassa sosiaalisen median ja erilaiset verkkopalvelut.

Lapsilta ja nuorilta kysyttiin, kuinka usein he ovat kokeneet seuraavia asioita:

1) Olen yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä, mutta en ole onnistunut

2) Minun pitäisi viettää enemmän aikaa perheen, ystävien tai läksyjen parissa, mutta kaikki aika kuluu netissä

3) Olen huomannut olevani netissä, vaikka minua ei ole oikeastaan edes huvittanut

4) Olen tuntenut oloni hermostuneeksi, kun en ole päässyt nettiin

5) En ole syönyt tai nukkunut netin takia.

Vastausvaihtoehtoina olivat hyvin usein, melko usein, ei kovin usein ja en koskaan. Kyselyssä myös kysyttiin lasten ja nuorten netissä viettämää aikaa vapaa-ajalla. Sitä tulosta ei ole vielä tätä artikkelia kirjoittaessa käytettävissä.

Edellisen kysymyksen perusteella tässä tarkastellaan, kuinka moni on yrittänyt vähentää netinkäyttöä siinä onnistumatta, sekä sitä, vietetäänkö netissä aikaa, vaikka ei huvittaisi. Lisäksi tarkastellaan lasten ja nuorten omia kokemuksia netin käytön vaikutuksista nukkumiseen, syömiseen ja hermostuneisuuden tunteisiin.

Tiedoista ei ole käytössä vertailuja aikaisempiin vuosiin, joten tarkastelu painottuu nyt vuoden 2017 tilanteeseen Helsingissä. Tuloksia tarkastellaan sukupuolittain ja koulutusasteittain sekä vertaillaan kuuden suurimman kaupungin kesken. Tiedot on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avoimesta tulospalvelusta.

Moni yrittää viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta

Yli kolmasosa helsinkiläisistä perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista oppilaista ovat yrittäneet viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut yrityksissään. Verrattaessa muihin suuriin kaupunkeihin sekä koko maahan alaluokkien pojilla on haastavin tilanne. Siirryttäessä 8.- ja 9.- luokille tilanne kääntyy tyttöjen ja poikien osalta päinvastaiseksi. Joka neljäs 8.- ja 9.-luokan helsinkiläistyttö on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä, pojista noin viidennes.

Netin käytön haasteet näyttävät olevan eri kaupungeissa sekä koko maan tasolla samansuuntaisia. Toisaalta tulosta on haastavaa tulkita: joillekin vähäinenkin netinkäyttö voi tuntua ongelmallisesta, ja toisille taas jatkuva netinkäyttö ei tunnu ongelmalliselta laisinkaan.

Toisella asteella opiskelevien osalta osuus on hieman alhaisempi. Reilu viidennes lukion tytöistä sekä ammattioppilaitosten oppilaista on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien osalta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat Helsingissä ja Vantaalla pieniä, mutta muissa kuuden suurimman joukkoon kuuluvissa kaupungeissa erot ovat hieman suurempia. Toisen asteen poikien osalta tilanne näyttää tyttöjen tilannetta paremmalta kaikissa kuudessa suurimmassa kaupungissa sekä koko maan tasolla.

Reilu viidennes perusopetuksen alaluokkien oppilaista kokee, että aikaa pitäisi viettää muuten kuin netissä – esimerkiksi perheen, ystävien tai läksyjen parissa. Pojat kokevat tunnetta tyttöjä hieman useammin. Perusopetuksen yläluokilla sekä lukiossa taas tytöt kokevat poikia hieman useammin, että pitäisi viettää aikaa muuten kuin netissä: helsinkiläisistä lukiolaistytöistä jopa 38 prosenttia ja pojista 30 prosenttia. Yhteensä toisen asteen opiskelijoiden osalta osuudet vähenevät perusopetukseen verrattuna, ja vain neljännes kokee, että aikaa pitäisi viettää muutoin kuin netissä. Osuudet ovat samansuuntaisia kaikissa kuudessa suuressa kaupungissa.

Perusopetuksen yläluokilla, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa yli kolmannes kertoo, että on ollut netissä, vaikka oikeasti ei ole edes huvittanut. Kaikissa kuudessa kaupungissa sekä koko maassa erityisesti tytöt viettävät aikaa netissä, vaikka ei ole huvittanut. Perusopetuksen alaluokilla tilanne on hieman positiivisempi ja vain viidennes vastasi olleensa netissä, vaikka ei huvittanut.

Nettiinpääsemättömyys hermostuttaa, ja joka kymmenennellä jää nukkuminen ja syöminen usein väliin

Perusopetuksen alaluokilla on vielä suhteellisen harvinaista, että oppilaat eivät ole syöneet tai nukkuneet netin takia. Yläluokilla ja toisella asteella kuitenkin jo joka kymmenes lapsi tai nuori kertoo, ettei ole syönyt tai nukkunut netin takia. Sukupuolten välillä ei juurikaan ole eroa millään koulutusasteella. Perusopetuksen yläluokilla sekä ammatillisen oppilaitosten opiskelijoilla tilanne on huonoin. Tilanne koulutusasteittain vaihtelee hieman kaupunkien välillä.

Erityisesti perusopetuksen yläluokilla koetaan hermostuneisuutta siitä, kun ei päästä nettiin. Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen yläluokkalaisista viidennes lapsista ja nuorista kokee hermostuneisuutta nettiin pääsemättömyyden takia. Seuraavaksi eniten hermostuneisuutta koetaan ammattiopilaitoksissa, kun taas lukiossa ja perusopetuksen alaluokilla tätä on vähemmän.

Lopuksi

Suurin osa lapsista ja nuorista hallitsee omasta mielestään netinkäyttöään. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Helsingissä on kuitenkin iso joukko nuoria jotka ovat yrittäneet vähentää netinkäyttöä onnistumatta siinä. Huolestuttava tilanne on siinä vaiheessa, kun nuori alkaa kokea hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteita, kun ei pääse nettiin. Samoin se, että joka kymmenes jättää usein syömättä ja nukkumatta netin takia, on nuorten vireystilan ja jaksamisen kannalta huolestuttavaa.

Stina Högnabba toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.

Lähteet:

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019, Koulutuksen ja oppimisen digistrategia. Helsingin kaupungin opetusvirasto 2016.

Keskinen Vesa & Nyholm Anna Sofia (2010) Nuoret Helsingissä 2011. Vapaalla, koulussa, vaikuttamassa. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2012:3.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely 2017, avoin tulospalvelu. www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kaikki-kouluterveyskyselyn-tulokset

Kommentoi