Kvartti 4/2017 14.12.2017  |  Timo Cantell

Pääkirjoitus 4/2017

KaupunkitietoAsuinalueet

Helsinki koostuu kahdeksasta suurpiiristä, jotka jakaantuvat 34 peruspiiriin. Peruspiirit jakaantuvat vuorostaan osa-alueisiin, joita on kaikkiaan 148. Kun näitäkin vielä jaetaan pienemmiksi yksiköiksi, saadaan 404 pienaluetta. Tämä jaottelu edustaa virallista, tilastollista luokittelua ja sen tarkoituksena on edistää palvelujen tuotantoa ja suunnittelua Helsingissä samoin kuin kaupunkikehityksen seurantaa pitkällä aikajänteellä.

Asukkaiden koettu kaupunki ei välttämättä jäsenny samalla tapaa kuin vakiintuneet hallinnolliset jaot. Esimerkiksi Itä-Helsinki saatetaan ymmärtää hyvinkin eri tavoin, ja aina esimerkiksi Meilahden tai Pikku-Huopalahden asukkaat eivät tule ajatelleeksi asuvansa Reijolan peruspiirissä.

Kaikkia kaupunkeja kiinnostaa niiden eri alueiden tilanne ja kehittyminen. Myös Helsinki tarvitsee tietoa alueidensa asukasrakenteesta, asukkaiden terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, viheralueista, turvallisuudesta ja maineesta. Alueiden tilanne voi muuttuakin, vaikkapa uusien liikenneyhteyksien tai rakentamisen myötä.

Tämä Kvartti-lehti esittelee näkökohtia kaupunginosien ja kaupunkirakenteen tarkasteluun. Mukana on perinteisiin tilastoihin ja erilaisiin säännöllisesti kerättäviin tutkimusaineistoihin perustuvia tietoja, joiden varaan kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön työ paljolti perustuu. Taustalla on siten virallisten aluejakojen mukaisia jaotteluja.

Toisaalta tässä numerossa esitellään uusia tapoja kerätä ja hyödyntää kaupunkidataa. Esimerkiksi urheilusovellusten tai älypuhelimien kautta kertyy valtavasti mielenkiintoista aineistoa. Sosiaalisen median kautta on myös mahdollista tarkastella eri kaupunginosien asukkaiden keskusteluja, kiinnostuksen aiheita, iloja ja huolia. Oma kysymyksensä on kuitenkin näiden aineistojen saaminen tutkimuksen tai suunnittelun käyttöön. Monesti hyvinkin kiinnostavat aineistot saattavat jäädä varsin vähäiselle käytölle.

Joskus dataa omistavat tahot eivät ymmärrä hallussaan olevan aineiston arvoa itselleen tai toisille. Toisissa tapauksissa tällaisten aineistojen hyödyntäminen vaatisi osaamista, jota puuttuu. Usein aineistojen käyttöön liittyy myös ongelmia sen vuoksi, ettei niitä ole alun perin tuotettu tai tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Kaikkia kiinnostavia mahdollisuuksia saada tietoa ei vielä edes tunneta. Yhdistämällä perinteisempiä ja uusia aineistoja mahdollisuudet Helsingin kaupungin kehityksen seurantaan kehittyvät edelleen.

Timo Cantell
kaupunkitietopäällikkö

Kommentoi

Lehdessä: