Artikkeli 31.10.2016  |  Vesa Keskinen, Eija Laihinen

Pyörävarkaudet ja autojen vahingoittamiset yleistä harmia Helsingissä

  • Kuva: Flickr.com, Dodo, CC BY 2.0.

Turvallisuus

Lievät omaisuusrikokset koskettavat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä. Turvallisuuskyselyn tulosten perusteella etenkin pyörävarkauksien kohteeksi joudutaan entistä useammin. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä on kuitenkin yleisesti ottaen vähentynyt.

Helsingin turvallisuuskyselyssä selvitettiin helsinkiläisten omaisuusrikosten kohteeksi joutumista ja niihin liittyvää huolestuneisuutta sekä kodeissa olevien turvajärjestelyjen yleisyyttä. Vuoden 2015 kyselyssä otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös perheenjäseniä kohdanneet omaisuusrikokset. Esimerkiksi lapselle tai puolisolle tapahtunut rikos koskettaa usein koko kotitaloutta ja kaikkia perheenjäseniä.

Kyselyssä kartoitettiin yleisimpien omaisuusrikostyyppien, kuten varkauksien ja vahingontekojen yleisyyttä. Turvallisuuskyselyn tulokset osoittavat, että suhteellisen lievät omaisuusrikokset koskevat vuosittain joka viidettä helsinkiläistä.  Koko 15–74-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna osuudet merkitsevät yli 90 000 ihmistä. Tässä kohtaa on syytä mainita, että kyselyssä ei ollut mukana kaikkia omaisuusrikoksen lajeja, kuten vaikkapa maksuvälinepetoksia.

Vuoden 2015 turvallisuuskyselyyn oli ensimmäistä kertaa mahdollista vastata myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Vieraskielisten ryhmässä omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen oli hieman yleisempää kuin suomen- ja ruotsinkielisten ryhmässä. Erot eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä.

Pyörävarkaudet lisääntyneet entisestään

Kysely osoittaa, että etenkin pyörävarkaudet ovat Helsingissä jokapäiväistä harmia. Vuoden 2015 kyselyssä vastaajat saivat ilmaista, jos kysytty asia ei häntä koskettanut. Esimerkiksi jos vastaaja ei omista polkupyörää, hän sai merkitä lomakkeelle, että asia ei häntä koske.  Näin ollen niistä helsinkiläisistä, jotka oletettavasti pyörän omistavat, oli pyörävarkauden kohteeksi joutunut itse 12 prosenttia kuluneen vuoden aikana (Taulukko 1).

Taulukko 1. Kulkuneuvoihin kohdistuneet omaisuusrikokset vuonna 2015 viimeisten 12 kk aikana (huomioitu vain ne vastaajat, joita kysytyt asiat koskivat)

Kyselyn tulosten valossa helsinkiläiset kokevat myös suhteellisen usein autoihin kohdistuvia vahingontekoja. Auton vahingoittamiset näyttäisivät olevan suunnilleen yhtä yleisiä kuin pyörävarkaudet. Niistä helsinkiläisistä, jotka oletettavasti auton omistavat, vahingonteon kohteeksi oli joutunut 15 prosenttia (Taulukko 1).

Pyörävarkauksiin ja autojen vahingoittamisiin verrattuna muiden kulkuneuvojen, kuten mopojen, skoottereiden tai moottoripyörien varkaudet ovat harvinaisia. Ne näyttäisivät myös hieman vähentyneen viime vuosien aikana (Kuvio 1).

Kuvio 1. Eräiden omaisuusrikosten kohteeksi 12 kuukauden aikana joutuneiden osuudet vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015 (%), suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat.

Asuntomurrot suhteellisen harvinaisia Helsingissä

Asuntomurtojen määrällinen kehitys näyttäisi kyselyn tulosten perusteella suhteellisen vakaalta ja murron kohteeksi joutuminen on harvinaista. Ymmärrettävästi asuntomurron kohteeksi joutumiseen vaikuttaa talotyyppi; omakotitalossa asuvat ovat joutuneet asuntomurron kohteeksi keskimääräistä useammin. Omakotitalossa asuvista helsinkiläisistä kolme prosenttia oli joutunut itse asuntomurron kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Kerros- ja pari- tai rivitaloasujien keskuudessa asuntomurron kohteeksi joutuminen on harvinaista.

Taulukko 2. Eräiden omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen vuonna 2015 viimeisten 12 kuukauden aikana (kaikki vastaajat).

 

Kysymys vintti- ja kellarikomeroon tai muuhun lukittuun varastoon kohdistuvista murroista on toistunut kahdessa tuoreimmassa (2012, 2015) turvallisuuskyselyssä. Niiden määrä näyttäisi kyselyn tulosten perusteella vähentyneen hieman viimeisten kolmen vuoden aikana (Kuvio 1). Vintti- ja kellarikomeromurrot ovat yleisimpiä kerrostaloissa.

Kodin turvajärjestelyt yleistyneet vain jonkin verran

Turvallisuustutkimuksen vakiokysymyksenä on ollut selvittää, miten ihmiset ovat varautuneet mahdollisiin omaisuusrikoksiin. Kysyttyjen turvajärjestelyjen käyttö on pääsääntöisesti lisääntynyt vuosituhannen alkupuolelta. Etenkin kerrostaloyhtiöissä porrasoven lukituksesta on tullut vakiintunut käytäntö (Kuvio 2).

Kuvio 2. Eräiden turvajärjestelyjen yleisyys vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015, suomen- ja ruotsinkieliset.

Teknisten hälytysjärjestelmien ja vartiointipalvelun käyttö on edelleen Helsingissä melko harvinaista, mikä selittynee osin kerrostalovaltaisuudella. Kuvio 3 osoittaakin, että turvajärjestelmien yleisyys vaihtelee huomattavasti sen mukaan, missä vastaajat asuvat. Omakotitalossa asuvien keskuudessa vartiointipalvelun ja murtohälyttimen omistaminen on keskimääräistä yleisempää. Aiemmin tekniset turvalaitteet olivat kalliita ja niiden asentamisella saattoi jopa paljastaa poikkeuksellisen varakkuutensa. Nyt laitteet ovat halventuneet, eikä hälytysjärjestelmän asentaminen välttämättä kerro turvattomuuden tunteesta: laitteisiin voi yhdistää muun muassa savu- ja kosteustunnistimia.

Kuvio 3. Eräiden turvajärjestelyiden yleisyys asunnon talotyypin mukaan vuonna 2015.

Naapureiden kanssa sovittu asunnon silmälläpito on omanlaisensa varautumisen muoto, joka on tuttua noin joka neljännelle helsinkiläiselle. Kerrostaloissa naapurit saatetaan tuntea huonommin, minkä vuoksi myös sovittu silmälläpito on melko harvinaista. Omakotitaloasujien keskuudessa silmälläpito on yleisempää kuin pari- ja rivitaloissa siitäkin huolimatta, että viimeksi mainituissa naapuri on fyysisesti lähempänä ja heidän kanssaan ollaan useammin tekemisissä.

Omaisuusrikoksiin liittyvä huolestuneisuus vähentynyt

Helsinki on turvallinen kaupunki myös omaisuuden näkökulmasta. Huolestuneisuus omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta on vähentynyt vuodesta 2012. Tämä koski niin asuntomurtoja kuin omaisuuden varastamista tai vahingoittamista.

Taulukko 3. Helsinkiläisten huolestuneisuus eräiden omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta seuraavien 12 kuukauden aikana vuonna 2015.

Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset vähentyneet

Edellä on kuvattu omaisuusrikosten ja kodin turvallisuusjärjestelyjen määrää kyselytutkimuksella hankitun tiedon valossa. Miltä näyttää omaisuusrikollisuuden kehitys, kun tarkastellaan poliisin tietoon tullutta rikollisuutta? Tilastoidun rikollisuuden määrään vaikuttavat monet seikat, kuten lainsäädännön muutokset, ilmoitusalttius sekä poliisin oma toiminta, kuten valvonnan kohdentaminen. Siitäkin huolimatta on hyvä tarkastella, onko kyselytutkimuksen ja tilastojen osoittama kehitys samansuuntainen. Jäljempänä tarkastellaan omaisuusrikollisuuden yleistä kehitystä sekä erityisesti pyörävarkauksia ja asuntomurtoja.

Omaisuusrikoksista suurin osa on varkausrikoksia, kuten varkauksia ja näpistyksiä. Tilastokeskuksen ylläpitämän rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan niiden määrä on koko Suomessa ja myös Helsingissä laskenut 1990-luvun alun huipun jälkeen (Suomen virallinen tilasto 2016a). Polisiin tietoon tulleiden varkauksien lukumäärä laski Helsingissä vuoteen 2006 asti. Vuoden 2006 jälkeen varkauksien määrä lisääntyi viiden vuoden ajan kääntyen jälleen laskuun vuonna 2012 (emt.).

Omaisuusrikosten määritelmän sisälle lukeutuvat varkauksien lisäksi myös esimerkiksi petokset ja maksuvälinepetokset, joita ei turvallisuuskyselyssä käsitelty. Niiden määrä on viime vuosina kasvanut toisin kuin muiden omaisuusrikosten (Suomen virallinen tilasto 2016b).

Edellä on kerrottu turvallisuuskyselyn osoittavan varsin monen helsinkiläisen joutuvan vuosittain polkupyörävarkauden kohteeksi. Helsingin poliisilaitoksen tilasto polkupyörävarkauksista kattaa vuodet 2011–2015. Helsingissä varastetaan kesäkuukausina (touko–elokuu) jopa 600 polkupyörää kuukaudessa. Vuonna 2015 polkupyöriä kirjattiin varastetuksi lähes 4 300, mikä on tarkastelujakson korkein lukema (Helsingin poliisilaitos 2016). Valtakunnallisten rikosuhritutkimusten mukaan polkupyörä on yleisin varastettu esine (Aaltonen ym. 2016, 107). 2000-luvulla pyörävarkaudet muodostivat kolmanneksen kaikista kotitalouksiin kohdistuneista varkauksista, kun taas 2010-luvulla osuus on ollut jopa puolet (emt.). On mahdollista, että polkupyöräilyn kasvanut suosio Helsingissä ja siihen liittyen oletettavasti kasvanut pyörien määrä Helsingissä selittää osaltaan myös varkauksien määrän lisääntymistä.

Asuntomurron kohteeksi joutuminen on Helsingissä harvinaista ja kehitys on pysynyt vakaana. Noin 15 prosenttia helsinkiläisistä kertoo olevansa asuntomurrosta vähintään melko huolissaan (Taulukko 3). Poliisin tilastopalvelun (PolStat) mukaan asuntomurrot ovat Helsingissä vähentyneet 2000-luvun alun tasosta, joskin taso on väkilukuun suhteutettuna edelleen muuta maata korkeampi (Poliisin tulostietojärjestelmä 2016). Poliisin tietoon tulleissa asuntomurroissa on vuosittaisia heilahduksia, mikäli selittynee ainakin osittain sillä, että asuntomurtoja tehdään monesti ns. sarjoina.

Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehitystä tarkastellaan laajemmin Helsingin turvallisuustutkimuksesta tehtävässä kokoelmaraportissa, joka ilmestyy vuoden 2017 alussa.

Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi

Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi

Lähteet:

Aaltonen Mikko, Danielsson Petri & Suonpää Karoliina: Omaisuusrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2015. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 14/2016.

Helsingin poliisilaitos (2016). Tietoja polkupyörävarkauksista 2011-2016. Tiedot saatu artikkelia varten 20.9.2016.

Poliisin tulostietojärjestelmä (2016). Tietoja asuntomurroista 1997-2016. Tiedot saatu Helsingin poliisilaitokselta artikkelia varten 18.10.2016.

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2016a): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2016]. http://www.stat.fi/til/rpk/tau.html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2016b): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. 3. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2016].
http://www.stat.fi/til/rpk/2016/03/rpk_2016_03_2016-10-18_tie_001_fi.html

Kommentoi