Kvartti 3/2016 11.10.2016  |  Petteri Räisänen, Reetta Sariola

Taiteen perusopetukseen osallistuminen Helsingissä

  • Kuvio 1. Taiteen perusopetuksen 0–19-vuotiaat helsinkiläiset oppilaat taiteenlajeittain 2014, %.

NuoretAsuinalueetKoulutus

Taiteen perusopetuksen keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat jatkossa palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä palvelujen resursointi. Saavutettavuuden lisäämiseksi taideoppilaitosten avustamisessa on jatkossa syytä entistä vahvemmin huomioida opetuksen tasapuolinen alueellinen jakaantuminen, sukupuolikysymykset sekä väestömuutoksen vaikutukset.

Mikä taiteen perusopetus?

Taiteen perusopetus on erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua pitkäjänteistä ja tavoitteellista eri taiteenalojen opetusta. Opetus perustuu lakiin ja Opetushallituksen asettamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetettavia taidealoja ovat musiikki, tanssi, visuaaliset taiteet, teatteritaide, sirkustaide ja sanataide. Helsingissä opetusta annetaan yksityisissä eri taiteenalojen oppilaitoksissa, esimerkiksi musiikkiopistoissa, tanssikouluissa ja kuvataidekouluissa. Osaa oppilaitoksista Helsinki tukee avustuksin: vuonna 2014 kaupunki avusti 40 oppilaitosta yhteensä noin 4,8 miljoonalla eurolla. Opetukselle kohdistuu lisäksi myös valtion avustuksia. Merkittävä osa oppilaitosten toiminnan tuloista muodostuu kuitenkin lapsilta ja perheiltä perittävistä oppilasmaksuista.

Tässä artikkelissa käsitellään taiteen perusopetuksen rahoituksen jakaantumista, oppilaaksi hakeutumista sekä opetuksen saavutettavuutta Helsingissä vuonna 2014.

Taiteenlajit ja sukupuoli

Vuonna 2014 taiteen perusopetus tavoitti Helsingissä 17 809 0–19-vuotiasta eli noin 16 prosenttia ikäluokasta. Valtaosa taiteen perusopetuksen oppilaista opiskeli musiikkia (54 %) ja tanssia (29 %). Muita taiteen lajeja opiskeltiin selvästi vähemmän: visuaalisia taiteita opiskeli 11 prosenttia, sirkusta 5 prosenttia ja teatteria 1 prosentti oppilaista.

Taide on perinteisesti ollut erityisesti tyttöjen harrastus. Myös vuonna 2014 monissa taiteenlajeissa tyttöjen osuus oppilaista on korostunut. Sukupuolijakaumat kuitenkin eroavat taidelajien välillä. Tarkastelun perusteella myös kaikilla aloilla poikien osuus on kasvanut ajanjaksolla 2008–2014. Taidealoittain tarkasteltuna ovat sirkus, teatteri ja tanssi tyttövoittoisimpia lajeja. Kuitenkin poikien osuus on kasvanut erityisesti juuri näissä taidelajeissa.

Kaiken kaikkiaan tyttöjen osuus taiteen perusopetuksen oppilaista oli 68 prosenttia vuonna 2014. Tanssissa tyttöjen osuus oli 91 prosenttia. Sirkuksessa ja teatterissa kolme neljästä oppilaasta oli tyttöjä. Musiikissa ja visuaalisissa taiteissa sukupuolijakauma oli tasaisempi.  Musiikkiopistoissa tyttöjä ja poikia opiskeli lähes yhtä paljon, ja visuaalisten taiteiden oppilaitoksissa tyttöjen osuus oli noin 60 prosenttia.

Taiteen perusopetukseen osallistumisen alueelliset erot

Taiteen perusopetuksen opetustarjonnassa ja oppilaaksi hakeutumisessa ilmenee suuria eroja Helsingin sisällä. Vuonna 2014 kaikista opetustunneista 55 prosenttia annettiin Eteläisen ja Keskisen suurpiirin alueilla. Vastaava luku oli Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla 13 prosenttia. Peruspiireissä annettiin keskimäärin 3,6 opetustuntia suhteutettuna alueen 0–18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Eniten opetustunteja annettiin Itä-Pakilassa (19 opetustuntia/asukas), Alppiharjussa (19 opetustuntia/asukas), Taka-Töölössä (14 opetustuntia/asukas) sekä Kampinmalmilla (12 opetustuntia/asukas). Vähiten opetustunteja annettiin Puistolassa (0,02 opetustuntia/asukas), Vartiokylässä (0,05 opetustuntia/asukas) sekä Tuomarinkylässä (0,05 opetustuntia/asukas). Tämän lisäksi Jakomäessä, Länsi-Pakilassa, Maunulassa, Pasilassa sekä Suutarilassa ei annettu yhtään opetustuntia vuonna 2014.

Eniten taiteen perusopetuksen oppilaiksi hakeudutaan niissä kaupunginosissa, joissa opetusta on tarjolla runsaasti tai joista on helppo liikkua opetuksen pariin. Kaikki taiteenlajit yhteen laskettuna eri alueiden keskimääräinen osallistumisprosentti oli 15 prosenttia helsinkiläisistä 0–18-vuotiaista. Eniten oppilaita oli Kulosaaren (38,6 %), Kallion (26,3 %) ja Ullanlinnan (25,3 %) ja vastaavasti vähiten Jakomäen (3,4 %), Mellunkylän (5,0 %) ja Östersundomin (6,1 %) peruspiireissä.

Alueelliset erot ovat isoja tarkasteltaessa taiteen perusopetukseen osallistumista suhteessa peruspiirin sosiodemografisiin väestötietoihin. Kartassa 2 punaisiksi värjätyissä peruspiireissä on muihin alueisiin verrattuna paljon pienituloisia lapsiperheitä ja vieraskielisiä 0–19-vuotiaita. Lisäksi korkeasti koulutettujen yli 15-vuotiaiden osuus on niissä matala verrattuna muuhun kaupunkiin. Vastaavasti kartan vihreiksi värjätyillä alueilla asuu vähän pienituloisia lapsiperheitä ja vieraskielisten 0–19-vuotiaiden lasten osuus on matala. Lisäksi vihreillä alueilla korkeasti koulutettujen yli 15-vuotiaiden osuus on korkea. Harmaaksi värjätyt alueet edustavat keskimmäisiä neljänneksiä. Karttaan on rasterikuvioinnilla merkitty ne asuinalueet, joista on julkisella liikenteellä keskimäärin yli 20 minuutin matka-aika lähimpään taiteen perusopetuksen opetuspisteeseen. Sosiodemografisessa tarkastelussa alimpaan neljännekseen kuuluvilla alueilla taiteen perusopetuksen osallistumisaste jää selvästi kaupungin keskiarvon alapuolelle, pääsääntöisesti alle 10 prosenttiin alueen 0-18-vuotiaista lapsista ja nuorista. Sosiodemografisten tekijöiden lisäksi matalan osallistumisen alueille on tyypillistä vähäinen taiteen perusopetuksen opetustarjonta sekä osittain sen epäedullinen saavutettavuus.

Taiteen perusopetuksen avustusten oppilaskohtainen tarkastelu havainnollistaa osaltaan taiteen perusopetuksen alueellista epätasapainoa. Kartassa 3 taiteen perusopetuksen avustukset on kohdistettu niille asuinalueille, joista oppilaat hakeutuvat kulloiseenkin oppilaitokseen. Oppilaskohtaiset avustussummat on suhteutettu 0-18-vuotiaisiin asukkaisiin. Peruspiiritasolta tarkasteltuna kaupungin avustus oli keskimäärin 48,3 euroa/asukas ja mediaani 46,3 euroa/asukas. Eniten avustuksia kohdistui Kulosaareen (139,9 euroa/asukas), Lauttasaareen (91,0 euroa/asukas), Ullanlinnaan (83,3 euroa/asukas) ja Itä-Pakilaan (78,9 euroa/asukas). Taiteen perusopetuksen oppilasmäärät olivat pienimmät ja sitä kautta avustukset vähäisimmät Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla. Tuki oli kaikkein pienintä (Jakomäessä 9,1 euroa/asukas), Mellunkylässä (14,2 euroa/asukas) sekä Suutarilassa (21,9 euroa/asukas).

Tavoitteena tasapuolisempi saavutettavuus

Taiteen perusopetukseen tilaa selvitetään Helsingissä tarkemmin noin neljän vuoden välein. Tällä kertaa tarkastelu on ajankohtaista erityisesti siksi, että Opetushallitus on uudistamassa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Uudet opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön 2018.

Ajantasaista tietoa osallistumisesta tarvitaan myös opetuksen tasapuolisen saatavuuden kehittämiseksi. Kaupungin tavoitteena on lisätä ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden aktiivista toimintaa ja vahvistaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus johonkin harrastukseen.

Kulttuurin osalta tämä tarkoittaa sitä, että tulevina vuosia lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuurisia harrastuspalveluita pyritään suuntaamaan erityisesti taiteen perusopetuksen alhaisen osallistumisen alueille. Saavutettavuuden lisäämiseksi myös taideoppilaitosten avustamisessa tullaan jatkossa entistä vahvemmin huomioimaan opetuksen tasapuolinen alueellinen jakaantuminen, sukupuoli- ja kielikysymykset sekä väestömuutoksen vaikutukset.

Resursoinnin kehittämisen kannalta on myös huomioitava väestönkasvun synnyttämät muutokset palveluntarpeisiin. Nykyiseen oppilasmäärään suhteutettuna vuonna 2024 Helsingissä on 3 500 uutta taiteen perusopetuksen oppilasta. Osallistumisprosentin ylläpitämisestä nykyisellään tai sen kasvattamisesta syntyy uusia palveluntarpeita sekä samalla painetta lisärahoituksen saamiseen myös kaupungilta. Mikäli lisärahoitusta opetuksen järjestämiseen löytyisi, keskeistä olisi, että mahdollisuus osallistua taiteen perusopintoihin jakaantuisi entistä tasaisemmin kaupungin eri alueilla.

Hankkimalla kaupunkitasoista tietoa osallistumisesta sekä opetuksen jakaantumisesta on mahdollista kohdentaa kehittämistoimenpiteitä erityisesti sellaisille taiteen aloille ja kaupunginosiin, joissa osallistuminen taiteen perusopetukseen on vähäisempää. Lasten ja nuorten tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien tukemiseksi onkin jatkossa tehtävä entistä enemmän yhteistyötä alueiden päiväkotien, koulujen, nuorisotalojen sekä taideoppilaitosten ja muiden harrastuspalveluita tarjoavien tahojen kesken.

Petteri Räisänen toimii projektisihteerinä Helsingin kulttuurikeskuksessa. Reetta Sariola toimii kulttuurisuunnittelijana Helsingin kulttuurikeskuksessa.

Kirjallisuus:

Vismanen, Elina, Räisänen, Petteri & Sariola, Reetta (2016). Taiteen perusopetuksen tila ja kehitys 2016. Helsingin kulttuurikeskus.

Kommentoi

Lehdessä: