Artikkeli 28.11.2016  |  Vesa Keskinen, Eija Laihinen

Väkivalta ja väkivallalla uhkailu eivät ole yleistyneet Helsingissä

  • Kuva: Flickr.com, Dailyinvention, CC BY 2.0

Turvallisuus

Väkivallan kohteeksi joutuminen painottuu nuoriin ikäryhmiin. Väkivallalla uhkailua kertoo kokeneensa kuluneen vuoden aikana noin joka viides 20–29-vuotias helsinkiläismies. Kokonaiskuvassa väkivaltakokemuksien yleisyys on pysynyt samalla tasolla edelliseen, kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Yksi Helsingin turvallisuuskyselyn keskeisimmistä tehtävistä on selvittää, kuinka yleistä Helsingissä on joutua rikoksen uhriksi. Aiemmin ilmestyneessä artikkelissa Pyörävarkaudet ja autojen vahingoittamiset yleistä harmia Helsingissäon kerrottu helsinkiläisten joutumisesta omaisuusrikosten kohteeksi. Omaisuusrikosten lisäksi kyselyssä selvitettiin väkivaltakokemusten, uhkailun, nettikiusaamisen ja seksuaalisen ahdistelun yleisyyttä ja ilmenemistä eri ympäristössä. Kyselytutkimuksilla hankittu tieto rikollisuudesta täydentää rikostilastoja, sillä osa etenkin lievemmistä rikoksista jää ilmoittamatta poliisille ja siten myös tilastoimatta.

Vuoden 2015 turvallisuuskyselyssä väkivallan kohteeksi joutumisesta kysyttiin hieman laajemmin kuin aikaisemmin: nyt huomioon otettiin myös perheenjäseniä kohdanneet väkivallan uhkat ja teot. Perheenjäsenen joutuminen väkivallan kohteeksi voi olla yhtä traumaattista kuin oma kokemus väkivallasta. Lisäksi kyselyä uudistettiin siten, että vastaaja sai ilmaista, jos asia ei häntä mitenkään koskettanut. Esimerkiksi henkilö, joka ei ole työelämässä, saattoi työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa koskevassa kysymyksessä valita vaihtoehdon “ei koske minua”. Muutosten vuoksi jäljempänä esitettyihin ajallisiin vertailuihin sisältyy siten pieni varaus.

Naisten ja miesten väkivalta- ja uhkailukokemuksissa on eroja

Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa on todettu miesten kohtaavan tyypillisimmin väkivaltaa julkisissa paikoissa ja ravintoloissa (Kääriäinen ym. 2016a, 61). Tämä pätee myös Helsingissä. Noin joka viides 20–29-vuotias helsinkiläismies kertoi kokeneensa väkivallalla uhkailua julkisella paikalla kuluneen vuoden aikana.Naisten kokemuksissa taas korostuvat seksuaaliseen ahdisteluun ja häirintään viittaavat teot, kuten loukkaava nimittely.

Taulukko 1. Väkivallan, uhkailun tai häirinnän kohteeksi joutuminen viimeisten 12 kuukauden aikana, kaikki vastaajat (N=4031).

Vuoden 2015 turvallisuuskysely sisälsi uusia kysymyksiä, kuten kysymykset nettikiusaamisesta, loukkaavasta nimittelystä ja häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta ja ahdistelusta puhelimessa tai internetissä. Nettikiusaaminen näyttäisi koskettavan tasaisesti sekä miehiä että naisia ja erityisesti nuorimpia ikäryhmiä.  Seksuaalisuutta loukkaavasta nimittelystä kertoivat etenkin nuoret naisvastaajat. Joka viides 15–34-vuotias naisvastaaja kertoi kokeneensa seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä kuluneen vuoden aikana. Myös häiritsevä seksuaalinen ehdottelu tai ahdistelu puhelimessa tai internetissä koskettaa etenkin nuoria naisia, joskin se on nimittelyä harvinaisempaa. Aiemmin ilmestyneessä artikkelissa on kerrottu nuorten naisten lisääntyneestä huolesta joutua seksuaalirikoksen uhriksi.

Väkivallan kohteeksi joutuminen painottuu nuoriin ikäryhmiin

Iän myötä väkivalta- ja uhkailukokemukset vähentyvät sekä naisilla että miehillä, joskin naisten kohdalla muutos ei ole yhtä suuri (Kuvio 1). Eniten kysyttyjä väkivallan ja uhkailun muotoja olivat kokeneet 25–34-vuotiaat miehet. Tässä ryhmässä suurempi osa on työelämässä kuin 15–24-vuotiaiden ryhmässä, mikä selittänee osittain tulosta. Kyselyssä ei selvitetty oppilaitosympäristössä tapahtuvaa väkivaltaa tai uhkailua.

Kuvio 1. Väkivaltaa tai väkivallan uhkaa 12 kuukauden aikana kokeneet miehet ja naiset iän mukaan 2015. Tarkastelussa on otettu huomioon taulukossa 4 mainitut teot.

Vieraskieliset kertovat perheenjäsenen kohtaamasta väkivallasta

Turvallisuuskysely kohdennettiin Helsingin 15–74-vuotiaaseen väestöön ilman kielirajoituksia, mikä mahdollistaa suomen- ja ruotsinkielisten (jatkossa kantaväestö) ja vieraskielisten tilanteen vertailun. Kantaväestö ja vieraskieliset ovat olleet hyvin yhtenevästi väkivallan eri muotojen kohteena (Taulukko 2). Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli julkisella paikalla väkivallan kohteeksi joutumisessa. Vieraskielisistä joka kymmenes kertoi näin käyneen joko vastaajalle itselleen tai hänen perheenjäsenelleen. Kantaväestön kohdalla luku oli puolta pienempi. Naiset olivat kokeneet lähes kaikkia kysyttyjä asioita lähipiirissään useammin kuin miehet.

Taulukko 2.  Väkivallan, uhkailun tai häirinnän kohteeksi joutuminen viimeisten 12 kuukauden aikana, suomen- ja ruotsinkieliset ja vieraskieliset vastaajat.

Kysymyksiin lähisuhdeväkivallasta, internetissä kiusaamisesta ja seksuaalisesta ehdottelusta sekä seksuaalisuutta loukkaavasta nimittelystä vieraskieliset vastasivat huomattavan usein, ettei asia koske heitä (vastaajaa). Tämä selittyy osin sillä, että vieraskielisissä on jonkin verran enemmän miehiä kuin kantaväestön vastaajissa (53 %/47 %). Toinen syy voi olla kulttuurinen; kysytyt asiat on ehkä koettu melko arkaluontoisiksi.

Onko väkivaltaa enemmän kuin ennen?

Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan väkivaltakokemuksissa tapahtuneita ajallisia muutoksia. Helsingin turvallisuuskyselyssä on joka kerta selvitetty parisuhdeväkivallan yleisyyttä. Sen määrä on pysynyt hyvin vakaana ajanjaksolla 2003–2012. Vuoden 2015 kyselyssä kysymys laajennettiin koskemaan lähisuhdeväkivaltaa, joka sisältää parisuhdeväkivallan lisäksi muun muassa lapsen ja vanhemman välisen tai sisarusten välisen väkivallan. Siksi tulos, että määrä oli noussut, oli odotettavissa. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Miesten ja naisten väkivalta- ja uhkailukokemukset vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015, suomen- ja ruotsinkieliset (%).

Tukholmassa tehdään vastaavantyyppisiä turvallisuustutkimuksia kuin Helsingissä. Tukholman turvallisuustutkimuksen mukaan väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi lähisuhteessa oli joutunut kaksi prosenttia vastaajista kuluneen 12 kuukauden aikana (Trygg i Stockholm 2014, 16). Helsingissä osuus oli sama. Helsingin turvallisuuskyselyssä kysymysmuotoilu ei sisällä uhkailua.

Työssä kohdattu väkivalta ja uhkailu yleistyneet

Etenkin naisten työssään kohtaama väkivalta ja uhkailu ovat ajanjaksona 2003–2015 lisääntyneet. Sama havainto on tehty kansallisessa rikosuhritutkimuksessa (Kääriäinen ym. 2016b, 227).  Naiset myös kohtaavat miehiä useammin työpaikoillaan väkivaltaa ja sillä uhkailua. Työssä kohdatussa väkivallassa tekijänä on useimmiten potilas tai asiakas (emt.).

Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla nousee vahvasti esiin vastaajien arjessa (Taulukko 3). Kysymys oli ensimmäistä kertaa mukana turvallisuustutkimuksessa. Työssä olevista joka neljäs oli kokenut työpaikallaan epäasiallista käytöstä (Taulukko 3). Lukua voidaan pitää varsin suurena. Taulukossa 3 on huomioitu vain ne henkilöt, joita kysytyt asiat koskivat.

Taulukko 3. Työpaikalla tapahtunut väkivalta, uhkailu ja epäasiallinen käytös vuonna 2015, vain ne, joita kysytyt asiat koskivat.

Tiivistetty tulos väkivalta- ja uhkailukokemuksista

Aiemmin tehdyissä turvallisuustutkimuksissa on summamuuttujan avulla tarkasteltu helsinkiläisten väkivalta- ja uhkailukokemusten yleisyyttä. Summamuuttujaan kuului vuonna 2012 kahdeksan osiota, vuonna 2015 yksi vähemmän (Taulukko 4).

Taulukko 4. Väkivallan ja väkivallan uhkan yleisyyttä kuvaavassa summamuuttujassa huomioidut muuttujat vuosina 2012 ja 2015.

Summamuuttuja tiivistää edellä esitetyn: väkivaltaa kokeneiden määrä on kokonaisuudessaan pysynyt lähes ennallaan.  Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan helsinkiläisistä joka kuudes (17 %) oli joutunut jonkin väkivaltaisen teon tai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi. Vuonna 2012 tämä osuus oli 16 prosenttia.  Helsingin vieraskielisistä väkivaltaa tai sillä uhkailua oli kokenut harvempi kuin kantaväestöstä.

Kuvio 3. Väkivallan tai väkivaltaisen uhkailun kohteeksi 12 kuukauden aikana joutuneet sukupuolen mukaan vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015 (%), suomen- ja ruotsinkieliset, sekä 2015 myös vieraskieliset.

Kuvio 3 osoittaa miesten kokeneen aiempaa enemmän väkivaltaa ja väkivaltaista uhkailua kuin vuonna 2012. Myös naisilla on tapahtunut kasvua vuoteen 2012 verrattuna. Sekä naisilla että miehillä kasvun taustalla on työpaikalla koetun väkivallan ja väkivallalla uhkailun lisääntyminen vuodesta 2012. Kyselyssä käytettiin vuonna 2012 termiä “fyysinen väkivalta työpaikalla” ja vuonna 2015 termiä “väkivalta työpaikalla”. Pohdittavaksi jää, johtuuko muutos todellisesta väkivallan lisääntymisestä vai siitä, että henkisen väkivallan voidaan myös ajatella sisältyvän väkivallan määritelmään.

Lähteet:

Trygg i Stockholm – en stadsövergripande rapport 2014 (2014). Stockholms stad, Socialförvaltningen, Avdelningen för stadsövergripande sociala frågor, Utvecklingsenheten. http://www.stockholm.se/trygghetsmatningen

Kääriäinen, Juha & Lehti, Martti & Danielsson, Petri & Aaltonen, Mikko & Kuitunen, Laura & Salmi, Venla (2016a). Pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2015. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 14/2016. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164434/Katsauksia_14_Rikollisuustilanne_2015_2016.pdf?sequence=1%3chttps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164434/Katsauksia_14_Ri...

Kääriäinen, Juha & Danielsson, Petri & Salmi, Venla (2016b). Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina. Teoksessa Rikollisuustilanne 2015. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Katsauksia 14/2016. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164434/Katsauksia_14_Rikollisuustilanne_2015_2016.pdf?sequence=1

* * * * * * * * *

Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi

Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi

Kommentoi