Kvartti 4/2016 03.11.2016  |  Pekka Vuori

Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu

  • Kuva: Flickr.com, Debarshiray, CC BY SA 2.0

VäestöTyömarkkinatMaahanmuutto

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Helsingin seudun 14 kunnassa asui vuodenvaihteessa 2015/2016 yhteensä 1,44 miljoonaa asukasta. Tällä vuosikymmenellä väestön määrä on kasvanut 100 000:lla, ja tästä kasvusta lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaista väestöä.

Helsingin seutu on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 14 400 asukkaalla, 1,1 prosenttia vuodessa. Kasvu on nopeutunut, sillä vuosien 2010–2015 keskimääräinen kasvu oli jo 17 000. Samalla ulkomailta saadun muuttovoiton merkitys on lisääntynyt. Kun 2000-luvun alkuvuosina seudun kasvusta kolmasosa oli ulkomaan kansalaisten muuttovoittoa ulkomaista, tällä vuosikymmenellä tämä osuus on ollut jo kaksi kolmasosaa. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on kasvanut viime vuosina jopa 12 000 hengen vuosivauhtia.

Ulkomailta saatu muuttovoitto on nyt vähentynyt huippuvuoden 2013 yli 8 500:sta viime vuoden 6 300:aan. Tämä selittyy suurelta osin Virosta tulleen muuttovoiton vähenemisellä.

Virolaisten muuttojen kehitys 2000-luvulla

Virosta muutti Helsingin seudulle vuosituhannen alussa vain 350 asukasta ja muuttovoittoa kertyi vajaa 150 henkeä. Muuttajien määrä alkoi kasvaa nopeasti ja tällä vuosikymmenellä kasvu kiihtyi niin, että vuonna 2013 tulijoita oli jo 4 000 ja muuttovoitto kohosi 3 500 henkeen. Tämän jälkeen muuttajien määrä Virosta on vähentynyt, vuonna 2015 seudulle muuttajia oli 2 500 ja muuttovoitto vajosi 1 500 henkeen.

Kuvio 1. Helsingin seudun muuttovoitto ulkomaan kansalaisista Virosta ja muista maista 2000–2015.

Viron muuttoliikkeen merkitys on ollut huomattava seudun väestönkehitykselle tällä vuosituhannella. Seudun kasvusta tuli enimmillään jopa lähes 30 prosenttia Virosta saadusta muuttovoitosta vuonna 2012. Tämä oli peräti 70 prosenttia kaikista seudun saamasta ulkomaan kansalaisten* muuttovoitosta. nyt tämä osuus on laskenut kolmasosaan.

Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudulle ja seudulta lähtö- ja kohdemaan mukaan 2000–2015.

Virosta saatu muuttovoitto lähti aikaisempaa nopeampaan kasvuun tämän vuosikymmenen alussa ja oli korkeimmillaan vuosina 2012 ja 2013. Naisten osuus Virosta muuttaneista alkoi kasvaa 2005 jälkeen, jolloin naisia tuli yhtä paljon kuin miehiä. Työikäisten naisten tulomuutto on nyt vähentynyt miehiä nopeammin. Helsingin seudulta takaisin Viroon lähteneistä on miehiä ollut aina suurempi osa, mutta nyt naisten poismuutto on lisääntynyt miehiä suhteellisesti nopeammin (Kuvio 3.)

Lasten määrä Virosta Helsingin seudulle tulevista alkoi kasvaa 2000-luvun puolivälissä, ja enimmillään lapsia oli tulijoista lähes neljännes vuonna 2011. Myös lasten tulomuutto väheni nopeasti vuosina 2014 ja 2015 ja lähtömuutto alkoi kasvaa (Kuvio 4). Eläkeikäisten muutto on vähäisempää volyymiltaan, mutta tässäkin ikäryhmässä on nähtävissä jyrkkä muutos. Virolaiset eläkeiäiset ovat alkaneet lähteä takaisin Viroon selvästi aikaisempaa enemmän. Myös suomenkielinen eläkeikäistä väestöä muuttaa Viroon jonkin verran aikaisempaa enemmän.

Kuvio 3. Helsingin seudun ja Viron välinen muuttoliike 2000–2015, työikäiset sukupuolen mukaan.

Kuvio 4. Helsingin seudun ja Viron välinen muuttoliike 2000-2015, lapset ja eläkeikäiset.

Miksi Virosta ei enää tulla Suomeen?

Nopean muutoksen syitä voidaan etsiä monesta suunnasta. Suomen talous on jo pitkään kehittynyt heikosti, mikä on näkynyt myös Helsingin seudun työllisyydessä. Virossa taas talous on elpynyt, vuosien 2008-2009 talouden romahdus otettiin nopeasti kiinni heti 2010-luvulle tultaessa, ja kasvu on sen jälkeen ollut koko ajan Suomea nopeampaa. Työllisyysaste oli Virossa 72,8 vuonna 2006 eli 2,4 prosenttiyksikköä Suomea heikompi, mutta toissa vuonna Viro ohitti Suomen. Nyt työllisyysaste on Virossa 76,7 ja Suomessa 75,8. Myös aikaisemmin ongelmallisiksi koettuihin työoloihin on kiinnitetty huomiota.

Kuvio 5. Työllisen työvoiman osuus 20-64-vuotiaista Virossa, Suomessa ja Ruotsissa 2006-2015. Lähde: Eurostat.

Toinen näkökulma on muuton kannalta merkittävimpien ikäluokkien eli nuorten aikuisten määrän väheneminen Virossa. 20-24-vuotiaiden määrä väheni 25 000:lla eli neljänneksellä vuosien 2011-2015 aikana. Ikäluokat ovat pienentyneet erityisen selvästi Tallinnassa ja koko Harjun maakunnassa, joissa 20-24-vuotiaita oli tämän vuoden alussa 30 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Siten vähenevä työmarkkinoille tuleva väestö työllistyy nyt paremmin Virossa.

Kuvio 6. Muuttoalttiiden ikäluokkien kehitys Virossa 2000-2015. Lähde: Eesti Statistika.

Kolmanneksi mahdolliseksi syyksi Suomeen muuttohalukkuuden vähenemiseen on esitetty näkemys, että virolaiset nuoret ovat aikaisempaa koulutetumpia. Helsingin seudulle on tultu Virosta erityisesti palvelu- ja rakennusalan töihin, mutta korkeampaa koulutusta edellyttävien toimialojen työttömyys on kasvanut Helsingin seudulla viime vuosina huomattavasti.

Tämän vuosikymmenen väestönkasvu pääkaupunkiseudulla ylitti 100 000 asukasta vuoden 2016 syyskuussa, ja puolet tästä kasvusta tuli Helsinkiin. Koko maan 2010-luvulla tapahtuneesta kasvusta lähes 80 prosenttia on tullut Helsingin seudulle.

Virolaisten muuttojen väheneminen vaikuttaa Helsingin seudun väestökehitykseen merkittävästi. Toisaalta maan sisäinen muuttoliike on viime vuosina keskittynyt entistäkin enemmän Helsingin seudulle, koska seudun työllisyys on kehittynyt kuitenkin muuta maata paremmin. Ulkomainen muuttoliike on sekin osaltaan työmarkkinaperäistä, ja mikäli Suomen talous lähtisi nopeampaan kasvuun, kasvua olisi tulossa lisää siitäkin suunnasta. Vuoden 2015 aikana Suomeen saapuneista 32 000:sta turvapaikanhakijaista suuri osa on jo saanut oleskelulupapäätöksen, mikä näkyy seudulle tulevien ulkomaalaisten tulomuuttojen kasvuna, vaikka Virosta tulijoiden määrä onkin vähenemässä. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna vähentynyt selvästi viime vuoden ennätysluvuista, ja tämän kehityksen ennakointi on erityisen vaikeaa.

* Huomattava on kuitenkin, että ulkomaan kansalaisten muuttoja tilastoimalla ei saada tarkkaa tietoa ulkomaalaistaustaisen väestö kehityksestä, sillä monet maassa pitempään asuneista ulkomaan kansalaisena tänne tulleista on jo ehtinyt saada Suomen kansalaisuuden, eivätkä siten ole pois muuttaessaan mukana näissä luvuissa.

Pekka Vuori on Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö.

Lähteet:

Helsingin väestötilastoaineisto, Tilastokeskus.

Eurostat: Employment and activity by sex and age – annual data.

Eesti Statistika. www.stat.ee.

 

.

 

Kommentoi

Lehdessä: