Blogikirjoitus 28.03.2017  |  Timo Cantell, Ari Jaakola

Kaupunkitiedolle on yhä enemmän kysyntää

  • Burj Khalifa -pilvenpiirtäjä Dubaissa toimi kokouspaikkana World Council on City Data -järjestön konferenssille maaliskuun alussa.

Kaupunkien merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja kehityksen tekijöinä kasvaa jatkuvasti. Kaupungit toimivat talouden moottoreina ja kaupungeissa tuotetaan jo nykyisellään valtaosa maailman bruttokansantuotteesta. Avaimet isojen kysymysten ratkaisuun löytyvät yhä enemmän kaupunkitasolta, ja ongelmien käsittelemiseksi tarvitaan yhä laadukkaampaa kaupunkitasoista tietoa.

Tällaisia viestejä kuultiin 7.-9.3. 2017 Dubaissa järjestetyssä World Council on City Data (WCCD) -verkoston kokouksessa. Kaupungit tarvitsevat kipeästi tietoa päätöksenteon ja kehittämistoimiensa tueksi, vieläpä niin, että tietoja päästäisiin vertaamaan muiden kaupunkien vastaaviin tietoihin.

Vertailukelpoisen kaupunkitiedon saanti ei ole lainkaan itsestään selvää, sillä kansallisten tilastoviranomaisten mahdollisuudet kaupunkitiedon tuottamiseen ovat usein rajalliset eivätkä kaupunkien omatkaan voimavarat tähän aina riitä. Samaan aikaan kaupunkien tietotarpeet hyvinkin yksityiskohtaiseen kaupunkitietoon kasvavat.

Tavoitteet korkealle

Onneksi mahdollisuudet kaupunkitiedon tuotantoon ovat parantuneet. Lupaava esimerkki on WCCD:n oma työ. Verkoston ylläpitämä indikaattoripaketti sisältää kaikkiaan 147 erilaista kaupunki-indikaattoria. Teemoja ovat esimerkiksi talous, ympäristö, liikenne, kaupunkisuunnittelu ja terveys.

Indikaattorit julkaistaan ja ne ovat hyödynnettävissä WCCD-dataportaalissa. Ennen julkaisemistaan ne käyvät läpi asiantuntija-arvioinnin. Näin varmistetaan, että kaupunkien ilmoittamat tiedot täyttävät kaupunkidatalle laaditun ISO 37120 -standardin asettamat vaatimukset.

Standardoitujen kaupunkitietojen tuottaminen ei ole aina mutkatonta. Olemme Helsingissäkin huomanneet, että ISO 37120 -yhteensopivien tietojen hakeminen edellyttää paikoin varsin paljon erillistyötä, sillä oma vakiintunut tietotuotantomme painottuu jossain määrin eri tavoin kuin WCCD:n.

Dubaissa todettiin, että WCCD-toiminnan tulosten jalkauttamisessa on vielä iso työ. Pilottikaupungeista saadut kokemukset, opit ja esimerkit ovat joka tapauksessa helpottaneet ja innostaneet muitakin kaupunkeja liittymään mukaan.

Kaupunkien yhteinen verkosto

WCCD perustettiin vuonna 2014 ja Helsinki lukeutuu verkoston perustajajäseniin. Keskeisinä toimijoina ovat olleet Toronton kaupunki sekä Toronton yliopisto. Ilman heidän energiaansa järjestö ei olisi edennyt näin pitkälle.

Dubaissa korostettiin sitä, että kun 60 kaupungin raja on ylittynyt, on samalla saavutettu riittävän vertailukelpoisuuden raja. Nytkin yhteinen vertailukelpoinen aineisto on jo sitä luokkaa, että erilaiset vertailut ovat mahdollisia. Työ kantaa hedelmää. Verkostoon tarvitaan kuitenkin uusia jäseniä, ja lupasimme itsekin viedä viestiä lähialueemme kaupungeille.

Kokouspaikaksi Dubaissa oli valittu maailman korkein, 828 metrin korkeuteen ulottuva pilvenpiirtäjä Burj Khalifa. Hyvin valittu paikka, sillä myös WCCD on asettanut tavoitteensa korkealle. Yhteenliittymä pitää itseään maailman johtavana standardoidun kaupunkitiedon tuottajana, jonka tavoitteena on löytää ratkaisut nopeasti urbanisoituvan maailman merkittävimpiin ongelmiin.

Kaupunkidata on universaali kieli

Dubaissa kaupungit sitoutuivat yhteiseen julkilausumaan, jossa ne totesivat kaupunkidatan olevan universaali kieli yhteisten tavoitteen edistämisessä. Julkilausumassa todetaan, että kaupunkien tulee toimia asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi ja esimerkiksi syrjintää vastaan (inclusive cities). Kaupungeilla on myös keskeinen rooli tavoiteltaessa maailmanlaajuista kestävää kehitystä (a sustainable planet). Lisäksi kaupunkitiedolla tuetaan kehitystä, jossa kaupungit pystyvät entistä paremmin varautumaan erilaisiin riskeihin ja myös palautumaan niistä mahdollisten ongelmien ilmetessä.

Tähän tematiikkaan liittyi yksi kokouksen sessioista, joissa aiheena olivat kestävät ja hiilineutraalit kaupungit. Monet maailman merkittävimmistä ongelmista ratkaistaan kaupungeissa, ovathan kaupungit ja kaupunkiympäristöt kulutuskeskuksina ratkaisevassa asemassa siinä, mihin suuntaan esimerkiksi kasvihuonepäästöt kehittyvät. Timo Cantell kertoi session paneelissa, että Helsingissä indikaattorit osoittavat kehityksen kulkevan haluttuun suuntaan, mutta tavoitteiden saavuttaminen käy sitä vaikeammaksi, mitä lähemmäksi tavoitetasoja päästään. Tarvitaan siis uusia ratkaisumalleja tiedossa olevien keinojen lisäksi.

Toisaalta kaupungit ovat lisäksi avainasemassa kansallisissa toimissa, joilla pyritään edistämään kehitystä kohti älykkäämpiä yhteiskuntia (smart nations). Myös valtioiden johtamisessa tarvitaan enenevässä määrin kaupunkitasoista tietoa. Tätä korostivat myös paikalla olleet kansallisten tilastoviranomaisten edustajat. Käyttöön pitää jatkossa saada enemmän tietoaineistoja, jotka mahdollistavat kehityksen seurannan myös paikallisella tasolla.

Asukkaiden onnellisuus on tavoittelemisen arvoista

Tapahtuman pääpuhujana toimi professori Saskia Sassen, yksi maailman tunnetuimmista kaupunkitutkijoista. Sassen käsitteli puheenvuorossaan kaupunkien menestystekijöitä ja korosti erityisesti asukkaiden sosiaalisista suhteista ja toimeliaisuudesta kumpuavan henkisen ilmapiirin merkitystä. Tähän ajatukseen perustuen hän piti kaupunkilaisten onnellisuuden edistämistä tavoittelemisen arvoisena.

Sassenin mielestä kaupunkien on menestyäkseen kyettävä paitsi seuraamaan kehitystään erilaisin mittarein, myös kyettävä hyödyntämään tietoa. Haaste on siis kaksijakoinen – ja meillekin kovin tuttu: on kyettävä tuottamaan kaupunkikehityksen kannalta relevanttia tietoa, mutta myös tuomaan tiedot esille niin, että ne todella tulevat mukaan päätöksentekoon.

Tietoperustaista taloutta käsitelleessä sessiossa todettiin, että kaupungit toimivat talouden moottoreina ja että kaupungeissa tuotetaan tällä hetkellä jo yli 70 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Sessiossa kysyttiinkin, mitkä tekijät houkuttelevat investointeja puoleensa. Siemensin edustaja totesi, että yritykset sijoittuvat ensisijaisesti kaupunkeihin, joissa on riittävän suuret markkinat tai joiden kautta voidaan saavuttaa riittävän laaja markkina-alue. Myös osaava työvoima sekä yritystoiminnalle suotuisa infrastruktuuri ja lainsäädäntö ovat tärkeitä tekijöitä sijoittumispäätösten taustalla.

Kansainvälinen vuoropuhelu on monin tavoin inspiroivaa ja samalla asettaa omatkin kysymyksemme sopivaan valoon. Kaupungit painivat varsin erityyppisten pulmien kanssa. Oma tilanteemme on esimerkiksi Guadalajaran tai Makatin kaupunkeihin verrattuna aivan toinen. Laajasta mukana olevien kaupunkien joukosta löytyy kuitenkin kaikille kiinnostavia vertailukohteita. Myös Helsingille löytyy tästä WCCD-perheestä runsaasti vertailukohtia etenkin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, ja verkoston kasvaessa varmasti yhä laajemmin muualtakin.

Timo Cantell toimii johtajana ja Ari Jaakola tilasto- ja tietopalvelupäällikkönä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.

Kommentoi