Blogikirjoitus 23.11.2016  |  Tero Lahti, Ilkka Niemi

Vuosaari, Itämeren tyttärentytär – 50 vuotta osana Helsinkiä

  • Kuvassa näkyy Satamasaarentien aluetta vuonna 1965. Vasemmalla alhaalla rakennetaan lämpökeskusta, ja ylempänä erottuu Vuosaaren yhteiskoulu. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Studio B. Möller, CC BY 4.0).

Tänä vuonna Itä-Helsingissä vietetään juhlavuotta, sillä kaupungin sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan suurin kaupunginosa Vuosaari täyttää 50 vuotta osana Helsinkiä. Vuosaaresta tuli 1.1.1966 aikalaiskartan perusteella pääkaupungin itäisin kolkka, kun se liitettiin Helsinkiin Helsingin maalaiskunnasta. Vuosaaren liittämistä kaupunkiin oli suunniteltu jo vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa.

Kartanokylästä Helsingin uudeksi kaupunginosaksi

Vuosaaren alue nousi Suomenlahdesta ajanlaskun alun tienoilla. Tuolloin Vuosaari oli todennetusti saari, sillä Vuosaari kohosi lopullisesti osaksi mannerta vasta 1600-luvun lopulla.Alueen asuttu historia on yksi Helsingin pisimpiä: Vuosaaren kylä on Helsingin pitäjän vanhimpia rannikkokyliä ja asutettu jo keskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Vuosaaresta on Norsjön nimellä vuodelta 1540, ja 1590-luvulla alueella toimi kuninkaallinen laivanveistämö. Alueen tuolloisista tiloista muodostuivat myös sen nykyiset maamerkit, Vuosaaren ja Rastilan kartanot.

Huvila-asutus lisääntyi Vuosaaressa kunnolla 1880-luvulta, kun höyrylaivaliikenne alueelle alkoi. Vuosaari oli kuitenkin varsin maalaismainen aina 1930-luvulle asti, jolloin alueella aloitettiin tehdastuotantona kalkkihiekkatiilen ja kevytbetonin valmistus.

Jatkosodassa Helsingin suurpommitusten aikaan 1944 Vuosaarella oli oma merkityksensä Helsingin ilmapuolustuksessa. Suurhyökkäyksessä Helsingin keskusta pimennettiin hämäysmielessä ja Vuosaareen sytytettiin kokkoja, jotta neuvostoliittolaiset pommikoneet luulisivat kaupungin sijaitsevan eri niemellä kuin missä se oikeasti oli. Hämäys onnistuikin hyvin, sillä lopulta vain 4 % pommeista putosi sinne, minne neuvostoliittolaiset ne tarkoittivat, ja Helsinki pelastui.

Vuosaaren suuri rakennusvaihe alkoi 1960-luvun puolivälissä Helsinkiin liittämisen myötä. Liittymisvuonna Vuosaaren silta avattiin liikenteelle 1.7.1966. Kaupunginosan tiivis rakentaminen käynnistyi myös tuolloin, ja muun muassa Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltaiset asuinalueet syntyivät. Monelle retkeilijälle tuttu Rastilan leirintäalue avattiin 1971.

Väestökehitys 1966-2026 – tavoitteena mammuttitaajama?

Vuonna 1966 Vuosaari oli runsaan 8 000 asukkaan alue. Sen jälkeen kasvu Helsingin suurimmaksi kaupunginosaksi on ollut nopeaa, ja asukasmäärä on noussut jo yli 37 000:een. Väestöennusteen mukaan 40 000 asukkaan rajaa lähestytään kymmenen vuoden päästä. Vuosaari vastaa silloin asukasluvultaan jo keskikokoista suomalaista kaupunkia, esimerkiksi Järvenpäätä tai Raumaa. Syystäkin Vuosaarta voidaan kutsua Itämeren tyttärentyttäreksi.

Voimakkaan väestökasvun ennuste on herättänyt myös huolta alueella asuvien keskuudessa. Huoli synnytti Pelastakaa Vuosaari! -liikkeen. Esimerkiksi vuonna 1990 Vuosaari-lehdessä kysyttiin: ”Tehdäänkö Vuosaaresta yli 40 000 tai yli 50 000 asukkaan mammuttitaajama, joka on täynnä slummien synnyttämiä sosiaalisairaita, ympäristöstään vieraantuneita ihmisiä?"

Nykyisin Vuosaaren asukkaista suomenkielisiä on 74,6 %, ruotsinkielisiä 4,9 % ja muun kielisiä on 20,5 %. Muun kielisen väestön osuus ylittää selvästi kaupungin keskiarvon, joka on 14 %. Vuosaaren väestö on myös hieman nuorempaa – keski-ikä noin 40 vuotta – kuin kaupungissa keskimäärin.

Silta, metro ja satama yhdistivät Vuosaaren kaupungin keskustaan

Vuosaaressa koettiin aikoinaan erityisen hankaliksi liikenneolot. Ennen sillan valmistumista vuonna 1966 matka-aika keskustaan kesti 50 minuutista yli tuntiin. Sillan valmistuminen nopeutti liikennettä jonkin verran, mutta Itäväylän kapasiteetti osoittautui ruuhka-aikana riittämättömäksi. Vuosaaren kulkuyhteydet paranivat oleellisesti 1.9.1998, kun metroverkko laajeni kaupunginosaan. Tällä hetkellä Vuosaari onkin Helsingin metroverkon itäisin piste.

Vuonna 1992 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan, jossa oli satamavaraus. Ensimmäiset keskustelut sataman rakentamisesta Vuosaareen oli käyty jo 1940-luvun lopussa. Vuonna 2002 tehtiin lopullinen päätös sataman rakentamisesta, ja Vuosaaren nykyinen maamerkki ja suurin työllistäjä Vuosaaren tavarasatama avattiin 24. marraskuuta 2008.

Työpaikkoja Vuosaaressa on nykyään noin 5 300. Työttömyysaste on 15 %, mikä on jonkin verran kaupungin keskiarvon yläpuolella. Työpaikkamäärän voimakas väheneminen alueella vuoden 1985 jälkeen johtuu pitkälti kahdesta syystä: Valmetin telakka lopetti toimintansa vuonna 1987 ja Shellin pääkonttori siirtyi vuonna 1992 Vantaalle.

Uusi kiivas rakennusvaihe alueella alkoi 1990-luvulla, kun Etelä-Vuosaareen syntyivät Kallahden, Meri-Rastilan ja Aurinkolahden alueet. 2000-luvun suuria rakennushankkeita Vuosaaressa ovat olleet Aurinkolahden eli Suomen Rivieraksikin kutsutun ranta-alueen rakentamisen jatkaminen, Vuosaaren kanava ja kauppakeskus Columbuksen laajentaminen. Nykyisistä maamerkeistä näkyvimpiä on myös Suomen korkein asuinrakennus Cirrus, joka valmistui Vuosaareen syksyllä 2006. Kerroksia tornissa on maan päällä 26 ja korkeutta 87,5 metriä.

Vuosaari – ulkoilijan alue

Nykyisin Vuosaari on pinta-alaltaan (17,07 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Se on kaunis merellinen kaupunginosa, jossa sijaitsevat muun muassa laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet.

Helsinki on antanut Vuosaarelle eväät kasvuun, mutta paljon on Vuosaarikin antanut Helsingille. Missään muualla Suomessa ei kenties pääse niin lähelle Välimeren tunnelmaa kuin Aurinkolahden rantabulevardilla, eikä missään muualla ole niin montaa salibandyn Suomen mestaruutta kuin vuosaarelaisten Viikinkien (nyk. EräViikingit) palkintokaapissa: yksitoista.

Erinomainen tilaisuus ihailla Helsingin itäisiä rantoja on Vuosaari-juoksu, jossa vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hölkätään läpi Vuosaaren kuvauksellisimpien paikkojen. Sporttiseen Vuosaareen onkin oikein soveliasta tutustua juosten.

Helsingin kaupungin tietokeskus onnittelee vireää viiskymppistä!

Vuosaareen voi tutustua tarkemmin vaikkapa Helsingin kaupungin Vuosaari-teemasivujen kautta: http://vuosaari20.hel.fi

Lähteitä: Helsingin tilastollinen vuosikirja; Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta; Helsinki alueittain 2015; Lohi, Jyrki: Vuosaaren historia – Kaupunginosan rakentuminen 1966–2016.

Tero Lahti toimii tiedottajana ja Ilkka Niemi tietopalvelusihteerinä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.

Kommentoi