Blogikirjoitus |  27.09.2021Pekka Vuori

Helsingin väestöennuste huomioi asumisväljyyden ennakoidun kasvun

Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  19.10.2021Tommi Sulander

Sähköisten sote-palveluiden murros – ikääntyneet digiviidakossa

Samalla kun digikyvykkäät kansalaiset suunnistavat luontevasti digiviidakossa ammentaen sähköisten palveluiden tarjoamia hyötyjä, osa eksyy jo ensi metreillä pelkästään älypuhelimen tai tietokoneen perustoimintojen käytössä. Käyttäjien kyvykkyyksien ohella tulee pohtia myös palvelun tarjoajien taitoa ja osaamista, joita tarvitaan asiakkaiden ohjaamisessa uusien palvelujen käyttöön sekä käytön tukemisessa.

Lue lisää>
Artikkeli |  04.10.2021Arttu Vainio

Jakamistalous ja siihen liittyvät ilmiöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla

Useimmat helsinkiläiset – kuten muutkin suomalaiset – ovat osallistuneet johonkin jakamistalouden piiriin kuuluvista toiminnoista, kuten käytetyn tavaran tai hävikkiruoan kauppaan, vertaisapuun taikka auton yhteiskäyttöön.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  03.09.2021Pekka Mustonen

Matkailukatsauksia: Käyttöasteiden matematiikkaa

Kun katsotaan numeroiden taakse, Helsingin majoitusliikkeiden kesän käyttöasteita voidaan pitää verrattain korkeina, vaikka ne ensikatsomalta saattavat vaikuttaa vaatimattomilta. Helsingin ei voida sanoa jääneen kotimaanmatkailun buumista mitenkään merkittävästi syrjään.

Lue lisää>
Artikkeli |  03.09.2021Reetta Marttinen

Nuoret aikuiset muodostavat keskeisen osan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukkaista

Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen etenkin nuorten aikuisten ryhmässä. Uuteen tilastoaineistoon perustuvassa artikkelissa tarkastellaan laajasti Helsingin asuntokannan kohdentumista eri elinvaiheessa oleville asuntokunnille, kuten yksinasuville, pariskunnille tai lapsiperheille.

Lue lisää>
Artikkeli |  03.09.2021Jukka Hirvonen

Tulotaso Helsingin asuntokannan eri osissa

Artikkelin tulokset vahvistavat aikaisempien tarkastelujen johtopäätöstä, että ARA-vuokra-asuntokanta kohdentuu Helsingissä tarkoituksenmukaisesti: niissä asuu enimmäkseen pienituloisia.

Lue lisää>
Artikkeli |  18.08.2021Suvi Määttä

Viikoittainen harrastus on helsinkiläislapsilla yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin

Helsinkiläislapset, joilla on viikoittainen harrastus, kokevat muita harvemmin yksinäisyyttä, koulustressiä, nukkumisvaikeuksia, mieliala-ailahteluita ja koulukiusaamista.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.08.2021Vesa Keskinen

Asumisen ongelmat pääkaupunkiseudun kunnissa osin erilaiset – helsinkiläisiä kiusaa kalleus

Eniten koko pääkaupunkiseudun asukkaita häiritsee kaupunkipalvelututkimuksessa kysytyistä asioista katujen ja teiden hoidon tila. Espoossa oltiin lisäksi tyytymättömiä etenkin liikenteeseen ja Vantaalla asuinalueiden palvelutasoon.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.08.2021Jenni Erjansola

”Tärkein viestini Helsingin päättäjille” – kaupunkipalvelututkimuksen avovastausten antia

Omaa asuinympäristöä ei saa rakentaa liian tiiviiksi, ja asumisen pitäisi olla halvempaa. Liikennettä tulee kehittää kokonaisuutena ja palvelujen saatavuutta parantaa. Tällaisia viestejä kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen vastanneet helsinkiläiset lähettivät päättäjille. Myös eriarvoisuuden torjunta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen korostuivat vastauksissa.

Lue lisää>
Artikkeli |  06.08.2021Hanna Ahtiainen

Helsingissä nuoret kohtaavat seksuaalista häirintää etenkin julkisissa tiloissa ja verkossa

Tyttöjen seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat jonkin verran yleistyneet. Nuoret, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi, ovat joutuneet häirinnän ja seksuaaliväkivallan uhriksi muita yleisemmin. Matalan koulutustason perheestä tulevat yläkoululaiset kohtaavat häirintää ja väkivaltaa useammin kuin korkeakoulutettujen lapset.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Jukka Lehtonen

Pääkaupunkiseudun sateenkaariväki koronakriisissä

Artikkelissa käsitellään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien pääkaupunkiseudun asukkaiden kokemuksia koronakriisistä. Kriisin vaikutukset näkyvät muun muassa etätyöskentelyn ja -opiskelun yleistymisenä, ja vastaajan kokevat sen toisaalta vähentäneen syrjintää mutta lisänneen keskittymisvaikeuksia ja yksinäisyyttä.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Tapio Rissanen

Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa kaupungin palveluissa on vielä kehitettävää

Asukkaat pitävät Helsinkiä kaupunkina, jossa jokainen voi elää hyvää elämää sellaisena kuin on. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn vastaajista 47 prosenttia koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus 2/2021

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kaupunki on kaikille asukkailleen parempi paikka.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Marina Lindell

Miten ruotsinkielinen vähemmistö kokee Helsingin kieli-ilmapiirin?

Enemmistö Helsingin ruotsinkielisistä kokee kaupungin kieli-ilmaston suhteellisen hyvänä. Jaksolla 2008–2016 kieli-ilmapiiri huononi Helsingissä Kielibarometri-tutkimuksen mukaan, mutta vuoden 2016 jälkeen ei ole enää tapahtunut huononemista.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Hanna Ahlgren-Leinvuo

Ikääntyneiden tulotaso noussut – pienituloisuus keskittyy vanhimpien ikäryhmien naisiin

Minkälainen on ikääntyneiden tulotaso Helsingissä? Kuinka suuri osuus helsinkiläisistä ikääntyneistä on pienituloisia, ja keiden kohdalla pienituloisuusriski on suurin?

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Hanna Ahlgren-Leinvuo, Tuija Mustajärvi

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistyö tarvitsee tuekseen vahvan tietopohjan

Sukupuolten tasa-arvon edistämistyössä tarvitaan tietoa, joka tekee näkyväksi sen, miten kaupungin strategian kannalta keskeiset ilmiöt näyttäytyvät eri sukupuolten kautta tarkasteltuina. Naiset esimerkiksi kokevat kaupungin miehiä turvattomampana, miehillä taas korostuvat tietyt huono-osaisuuteen kytkeytyvät riskitekijät naisia enemmän.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Anu Yijälä

Stereotyyppinen kohtelu ja työmarkkinoiden syrjivät käytännöt hidastavat uuteen maahan sopeutumista

Suomea ja Helsinkiä uhkaavaan osaajapulaan ei riitä ratkaisuksi ainoastaan pyrkimys työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Vastaanottavan yhteiskunnan asenneilmapiiri vaikuttaa pitkälti siihen, kokevatko tulijat itsensä tervetulleiksi ja haluavatko he jäädä maahan. Artikkelissa käsitellään stereotyyppisen kohtelun ja työsyrjinnän negatiivisia vaikutuksia kotoutumiseen ja etenkin sen taloudelliseen ulottuvuuteen.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Gritten Naams, Kirsi Verkka, Belinda Barbato

Yhdenvertaisuus digitaalisessa osallisuusprosessissa – case OmaStadi

Parhainkaan digitaalinen osallistumisen palvelu ei saavuta tavoitteitaan, elleivät kaupunkilaiset saa tietoa, kiinnostu asiasta ja aktivoidu toimimaan. Digitaalisen palvelun kehittämisen rinnalla onkin tehtävä paljon työtä, jotta erilaiset kaupunkilaisryhmät saavat tiedon osallistumisen mahdollisuudesta ja riittävästi tukea osallistumiseen.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.08.2021Mervi Patosalmi

Sukupuolitietoinen budjetointi edistää kaupungin talouden tasa-arvoa – tarkastelussa Helsingin pilotti

Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon myös taloussuunnittelussa. Tässä artikkelissa raportoidaan tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotista, jota voi pitää uraauurtavana erityisesti Suomen kuntasektorilla.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.06.2021Suvi Määttä

Mitä Kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten harrastuksista ja harrastusmahdollisuuksista Helsingissä?

Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.

Lue lisää>
Artikkeli |  16.06.2021Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Koronaväsymystä – mutta myös toiveikkuutta

Yhä harvempi helsinkiläinen kuvaili elämänlaatuaan hyväksi tai melko hyväksi uusimmassa Helsinki-barometri-kyselytutkimuksessa, kun tuloksia verrataan vuoden takaiseen kyselyyn. Toisaalta niiden osuus, jotka uskovat tulevaisuuden olevan nykytilannetta parempi, on noussut koronapandemian alkuaikoihin nähden.

Lue lisää>