Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt
Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.
Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana
Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.
Aluekehityshankkeet ja mediajulkisuuteen perustuvan maineen rakentuminen
Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Kontulan mediakuva on kehittynyt synkempään suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahta kaupunginosaa koskevassa uutisoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000- ja 2010-lukujen aikana.
Suomenlinnan syreeneistä Seutulaan – Helsinki matkailuviirien aiheena 1950–80-luvuilla
Matkamuistoviirit olivat muutaman vuosikymmenen ajan suosittu tuliainen tai muisto myös kotimaan matkoilta. Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin.
Digitaaliset palvelut eivät vielä tavoita kaikkia helsinkiläisiä
Reilu kymmenen prosenttia helsinkiläisistä on jäänyt jossakin määrin digitaalisten palvelujen ulkopuolelle tai kokee ne vaikeiksi käyttää. Varsinkin monet iäkkäämmät kohtaavat haasteita palvelujen käytössä.
Mitä sosiaalinen media ja muut käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot kertovat viheralueiden käytöstä?
Käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot, kuten sosiaalisen median sisällöt ja matkapuhelinaineistot, tuovat uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan ja viheralueiden käytön ymmärtämiseen. Helsingistä kootut tulokset osoittavat, että aineistot tarjoavat uutta tietoa viheralueiden käytöstä, kunhan eri aineistolähteiden ominaispiirteet ja puutteet huomioidaan.
Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?
Digitalisaation vaikutusten myötä osa ammateista ja työpaikoista katoaa tai niiden tilalle syntyy uusia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa korkeassa korvautumisriskissä olevien työpaikkojen osuus vaihtelee jonkin verran. Helsingissä osuuden arvioidaan olevan 22 prosenttia, Espoossa 20 prosenttia ja Vantaalla 26 prosenttia.
Mielenterveysongelmien vuoksi asioineet ovat muita tyytymättömämpiä terveyspalveluihin
Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.
Pääkirjoitus 2/2020
Kaupungin tulee tarjota toimivia palveluja kasvavalle asukasjoukolleen myös poikkeustilanteissa, joissa resurssit niiden tuottamiseen saattavat olla aikaisempaa niukemmat. Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa.
Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista
Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.
Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa
Koronaepidemian vaikutukset ovat tuoneet monien elämään muutoksia ja huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Poikkeusolojen palveluihin on Helsingissä oltu enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Helsinkiläisten halukkuus suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana on poikkeuksellisena keväänä yllättäen kasvanut.
Saavutettavuus luo kysyntää tehokkaammalle maankäytölle monilla alueilla Helsingissä ja Helsingin seudulla
Helsingin seudulla ei ole aina hyödynnetty saavutettavuudeltaan hyviä sijainteja ja niiden potentiaalia riittävällä maankäytön tehokkuudella. Monilla alueilla olisi saavutettavuuteen pohjautuen kysyntää nykyistä tehokkaammalle maankäytölle, ja näin löytyisi myös rakentamisen tiivistämispotentiaalia.
Matkapuhelinaineistot paljastavat pääkaupunkiseudun väestödynamiikan
Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestöaineistoilla vain rajallisesti tietoa. Matkapuhelinaineistojen avulla voidaan tarkentaa kuvaa siitä, missä asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.
Koronavirus ja kansainvälinen muuttoliike
Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös muun muassa jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi sairaustilanteessa on paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan.
Turvallisuustutkimus: Helsinkiläiset hieman aiempaa harvemmin omaisuusrikosten, uhkailun tai väkivallan uhreina
Yksi Helsingin turvallisuuskyselyn keskeisimmistä tehtävistä on selvittää, kuinka yleistä Helsingissä on joutua rikoksen uhriksi. Kyselytutkimuksilla hankittu tieto täydentää poliisin tilastoja rikollisuuden kehittymisestä, sillä etenkin osa lievemmistä rikoksista jää ilmoittamatta poliisille eikä tule siten tilastoiduksi.
Lama ja korona – löytääkö Helsinki 1990-luvun kriisistä oppeja nykytilanteesta selviytymiseen?
Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. 1990-luvun laman aikaan Helsinki oli laman monin tavoin erilainen kaupunki kuin nyt, ja kahden poikkeustilanteen taustat ja syyt selkeästi keskenään eriäviä. Näitä eroja tarkastelemalla voidaan kuitenkin kenties tehdä joitakin hyödyllisiä havaintoja.
Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen rikkoi ennätykset
Vuosi 2019 oli pääkaupunkiseudun asuntotuotannon ennätysvuosi. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla valmistui yhteensä 16 056 asuntoa eli huomattavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin tällä alueella.
Helsinki pärjää hyvin kuutoskaupunkien ympäristövertailussa
Suomen kuutoskaupunkien eli Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan tuore ekologisen kestävyyden vertailuraportti osoittaa, että ympäristön hyväksi tehty työ etenee hiljalleen oikeaan suuntaan. Kaupunkien asukkaat ovat varsin tyytyväisiä asuinpaikkansa ympäristön tilaan, ja yleinen asukastyytyväisyys on ollut muutenkin nousussa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet tasaisesti, mutta kaukolämmön energialähteet ovat koko pääkaupunkiseudulla edelleen kestämättömällä pohjalla. Helsinkiläiset ovat tyytyväisiä myös puistojen ja viheralueiden määrään sekä jalankulkijoiden liikenneoloihin. Vertailussa Helsinki lisäksi erottautuu edukseen kestävissä liikkumismuodoissa ja autoilun vähäisessä osuudessa.
Musta joutsen: koronaviruksen havaittuja ja oletettuja vaikutuksia Helsingin matkailuun
Koronavirus on aiheuttanut matkailualalle melko nopeassa tahdissa suurimman romahduksen aikoihin. Lentoliikenteen matkustajamäärät eivät ole pudonneet kertaakaan ennen tätä sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Myös Helsinkiin suuntautuvaan matkailuun voidaan arvioida tilanteen jo vaikuttaneen. Mitä vaikutuksia kriisillä on matkailun ja matkustamisen seuraamiselle ja hallinnoinnille?
Ikärakenne muuttuu Helsingissäkin – kuinka käy työllisyyden?
Väestön ikärakenteen muutoksella on ollut Helsingissä melko vähän vaikutusta työllisyysasteen kehitykseen. Myöskään tulevina vuosina työllisyysaste ei Helsingissä tule saamaan ikärakenteen muutoksesta juuri vetoapua, joten työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat jatkossa tärkeitä.
Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksista julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä artikkelisarjaa, jossa tarkastellaan kaupunkilaisten turvallisuuskokemuksia aihe tai kysymyskokonaisuus kerrallaan.