Viihtyisyyttä mutta myös epäjärjestyksen pelkoa – helsinkiläiset kommentoivat kaupunkiturvallisuutta
Uusimman Helsingin turvallisuustutkimuksen avovastauksissa korostuivat sosiaaliset pelot kaupunkitilassa. Esimerkiksi jengiytyminen ja nuorisojoukot nousivat huolenaiheena esiin tavalla, jota aiemmissa turvallisuustutkimuksissa ei ole nähty.
Töissä Helsingissä mutta kotona muualla?
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä.
Vastavalmistuneiden työttömyys on muita korkeampaa kaikilla koulutusasteilla – työvoimapula-aloilla tilanne on parempi
Artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudun oppilaitoksista valmistuneiden työllisyystilannetta ammattikoulutuksesta, ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista valmistuneiden osalta. Erikseen katsotaan myös tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen, lähihoitajien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien, tilannetta.
Naapurien kanssa juttelu ja naapuriapu – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia
Positiivisilla naapurisuhteilla on myönteinen yhteys kaupunkilaisten turvallisuudentunteeseen. Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista juttelee naapureidensa kanssa vähintään viikoittain, ja yleisimmin näin tekevät iäkkäät, pitkään alueella asuneet, omistusasukkaat ja kahden vanhemman perheet.
Suuria toiveita ja pulaa tiedosta – tapahtumien taloudellinen vaikuttavuus puntarissa
Tapahtumien vaikuttavuutta arvioidaan useilla eri menetelmillä, joista luotettavimmat ovat yleensä työläimpiä. Tulosten uskottavuus riippuu käytössä olevien aineistojen laadusta ja avoimista laskelmista, oli kyse sitten mistä menetelmästä tahansa. Tapahtuma-alalla aineistojen laatu on usein ollut toissijainen kysymys, koska aineistojen saatavuus on ylipäätään heikkoa ja niiden kerääminen vaikeaa. Artikkelissa pohditaan tapahtumien vaikuttavuutta ja sen laskemista yleisellä tasolla sekä Helsingin näkökulmasta.
Työperusteisen maahanmuuton edistäminen – Helsingin tavoite Suomen maahanmuuton tilannekuvan kontekstissa
Työperusteinen maahanmuutto Suomeen on toistaiseksi nojannut vahvasti virolaisiin maahanmuuttajiin. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin selvästi laskenut. Suomessa on ylipäätään melko vähän ulkomailla syntyneitä. Osaajien maahanmuuton lisääminen ei jatkossakaan ole helppoa, koska globaaleilla työmarkkinoilla Suomen kanssa kilpailevat myös monet muut maat. Huoltosuhteen ongelmia maahanmuutolla tuskin kovin paljon ratkaistaan. Helsinki voi hyötyä kansainvälisestä muuttoliikkeestä paljon, mutta se edellyttää paljon ja hyvää yhteistyötä valtion ja suurimpien kaupunkien välillä.
Matkailun näkymiä kesäkaudelta 2022 Helsingistä ja muualta
Paljonko euroja jalkapallokansa jätti Helsinkiin?
Jalkapallotapahtuman seurauksena kaupunkiin jäi niin majoitustuloa kuin tavallista vilkkaammasta taloudellisesta aktiviteetista johtuvaa uutta kulutusta, sekä ulkomaisten vierailijoiden että kotimaisen ja paikallisen yleisön liikkuessa kaupungilla. Tapahtumia kannattaa tavoitella Helsinkiin, jos se voidaan tehdä kestävästi.
Maineen vangit? Kaupunkikoulujen maineiden yhteys naapurustoihin segregaation riskinä ja kehittämisen mahdollisuutena
Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.
Helsingin asuinalueilla viihdytään – muuttohalukkuus silti barometrin mukaan kasvanut
Joka neljännellä Helsinki-barometrin vastaajalla on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisimmillä tutkimuskerroilla.
Huolenaiheet ja sosiaalinen epäjärjestys omalla asuinalueella – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia
Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.
Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet
Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin.
Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä
Kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä.
Aktiivit, passiivit, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut – Helsinkiläisnuorten joukosta voidaan tunnistaa viisi liikunnan harrastajaprofiilia
Suuri osa Helsingin nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenesosa on passiiviliikkujia.
Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä
Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa elintapamuutoksilla. Artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin eri osissa ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli.
Rahapelaaminen ja peliongelmat yleisimpiä vähän koulutetuilla ja talousvaikeuksia kokevilla
Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, mutta samalla rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi.
Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä
Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tutkimustuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä.
Muutosten kevät Helsingin matkailussa: päivittyvä tilanneseuranta
Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta
Helsinkiläiset ovat tuoreen barometrikyselyn perusteella lähes yksimielisiä siitä, että sotaa pakenevien ukrainalaisten tulee saada Suomessa kansainvälistä suojelua. Naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin avun antamiseen ukrainalaisille ja olivat myös tehneet miehiä enemmän rahallisia lahjoituksia. Myös huolestuneisuus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista oli naisten keskuudessa yleisempää.
Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen?
Hedelmällisyys kasvoi vuonna 2021, mutta vuoden 2022 alkukuukausina syntyneitä oli jälleen vähemmän. Toisaalta alkuvuodesta myönnettyjen äitiysavustusten määrä oli Helsingissä edellisiä kuukausia korkeampi, mikä saattaa ennakoida korkeampaa syntyvien lukumäärää tulevina kuukausina.
