Työperusteinen maahanmuutto Suomeen on toistaiseksi nojannut vahvasti virolaisiin maahanmuuttajiin. Virolaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin selvästi laskenut. Suomessa on ylipäätään melko vähän ulkomailla syntyneitä. Osaajien maahanmuuton lisääminen ei jatkossakaan ole helppoa, koska globaaleilla työmarkkinoilla Suomen kanssa kilpailevat myös monet muut maat. Huoltosuhteen ongelmia maahanmuutolla tuskin kovin paljon ratkaistaan. Helsinki voi hyötyä kansainvälisestä muuttoliikkeestä paljon, mutta se edellyttää paljon ja hyvää yhteistyötä valtion ja suurimpien kaupunkien välillä.

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu toisaalta voi myös tukea alueiden positiivista kehitystä.

Joka neljännellä Helsinki-barometrin vastaajalla on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisimmillä tutkimuskerroilla.

Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.

Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin.

Kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä.

Suuri osa Helsingin nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenesosa on passiiviliikkujia.

Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa elintapamuutoksilla. Artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin eri osissa ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli.

Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, mutta samalla rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi.

Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta tutkimustuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä.

Helsinkiläiset ovat tuoreen barometrikyselyn perusteella lähes yksimielisiä siitä, että sotaa pakenevien ukrainalaisten tulee saada Suomessa kansainvälistä suojelua. Naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin avun antamiseen ukrainalaisille ja olivat myös tehneet miehiä enemmän rahallisia lahjoituksia. Myös huolestuneisuus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista oli naisten keskuudessa yleisempää.

Helsinki koettiin ennen vuodenvaihdetta toteutetussa laajassa turvallisuuskyselyssä yhä pääosin turvalliseksi kaupungiksi.

Helsingissä asuu noin 28 prosenttia kaikista maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvista suomalaisista. Osalla on erinomaiset edellytykset opiskella, työllistyä ja menestyä, toisilla taas on vaikeuksia elämän eri osa-alueilla.

Venäjän sota Ukrainassa tulee vaikuttamaan Helsinkiin epäilemättä monellakin tavalla, esimerkiksi sitä kautta, että Ukrainasta paenneita ihmisiä sijoittuu lyhyesti tai pitkäaikaisemmin myös Suomeen.