Artikkeli&nbsp|&nbsp 16.06.2021Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Koronaväsymystä – mutta myös toiveikkuutta

Yli vuosi korona-aikaa Helsingissä

Yhä harvempi helsinkiläinen kuvaili elämänlaatuaan hyväksi tai melko hyväksi uusimmassa Helsinki-barometri-kyselytutkimuksessa, kun tuloksia verrataan vuoden takaiseen kyselyyn. Toisaalta niiden osuus, jotka uskovat tulevaisuuden olevan nykytilannetta parempi, on noussut koronapandemian alkuaikoihin nähden.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 16.06.2021Suvi Määttä

Mitä Kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten harrastuksista ja harrastusmahdollisuuksista Helsingissä?

Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 24.05.2021Vesa Keskinen, Nina Ahola

Mitä kyselytutkimukset kertovat helsinkiläisten muuttoaikeista ja niiden syistä?

Muuttohalukkuus pois kaupungista näyttäisi tutkimusten mukaan lisääntyneen. Kohtuullisemmat asumiskustannukset ja luonnon rauha houkuttelevat ihmisiä kaupungista toisaalle. Helsingin sisältä uutta asuntoa etsivät kaipaavat etenkin asumismukavuutta.

Lue lisää>

"Julkista palvelua kirkon kautta"

Koronapandemia eristi ikääntyneet helsinkiläiset koteihinsa ja synnytti uudenlaisen avuntarpeen viime vuoden keväällä. Helsinki-avun puitteissa luotiin uudenlainen yhteistyömalli tähän tarpeeseen vastaamiseksi.

Lue lisää>

Kaikkien kaupunki – mutta kaukana? Asukkaiden sosiaalinen tausta ja eriytyvä kaupunkitilan käyttö Helsingissä

Kaikki kaupunkilaiset eivät liiku yhtä paljon kaupungin eri osissa ja oman asuinalueensa ulkopuolella, vaan kaupunkitilan käyttö näyttää eriytyvän koulutustaustan mukaan ja jo nuorella iällä. Tämä voi osaltaan vahvistaa kaupunkisegregaation haitallisia vaikutuksia ja heikentää kokemusta yhteisestä kaupungista.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 11.05.2021Nina Hiltunen, Tuukka Saarimaa

Helsingin edullisimmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Ilmansaasteita pidetään yhtenä suurimmista ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Näistä pienhiukkaset ovat vaarallisimpia.

Lue lisää>
Kvartti 1/2021&nbsp|&nbsp 11.05.2021Pasi Saukkonen

Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-aseman kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti.

Lue lisää>
Kvartti 1/2021&nbsp|&nbsp 05.05.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2021

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Toinen suuri ja kaupunkeja globaalistikin koskettava uhka on, että eriytymisen kautta muodostuu varsin erilaisia todellisuuksia, joissa lapset ja nuoret kasvavat. Jotta tällaisiin ilmiöihin voidaan puuttua, niistä tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 04.05.2021Vesa Keskinen

Kaupungit ja ilmastonmuutoksen torjunta – asukkaiden mielestä Helsinki voisi tehdä enemmänkin

Helsinkiläisistä noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että kaupunki tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi liian vähän. Naiset ovat miehiä harvemmin tyytyväisiä Helsingin ilmastotoimien riittävyyteen. Joukkoliikenteen kehittämistä pidettiin parhaana keinona ilmastomuutoksen hillinnässä tai siihen sopeutumisessa.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 10.03.2021Teemu Vauhkonen, Mikko Salasuo

Helsinkiläisnuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 23.02.2021Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Korona koettelee – varsinkin nuoria

Koronaepidemian vaikutukset ovat painottuneet eri väestöryhmiin eri tavalla. Tämä käy ilmi analyysistä, joka on tehty viimeisimmän Helsinki-barometrin kyselyaineistolla. Nuorimmat vastaajat olivat kärsineet eniten koronaan liittyvistä taloushuolista, ja vanhimmat taas olivat eniten huolissaan epidemian vaikutuksista itselleen.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 16.02.2021Pekka Vuori

Kotimaankieliset helsinkiläislapset ruotsinkielistyvät

Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosituhannella selvästi nopeammin kuin suomenkielisten.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020&nbsp|&nbsp 08.02.2021Timo Cantell

Pääkirjoitus: Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Helsingin väestönkasvu vuonna 2020 on todennäköisesti melko lähellä aiempien vuosien tasoa. Ilman koronaa se olisi ollut edellisvuotista korkeampi.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 08.02.2021Netta Mäki

Eri päihteiden käyttö kasautuu Helsingissä samoille nuorille

Nuorten päihteidenkäytössä keskimäärin on havaittu selviä myönteisiä kehityskulkuja ennen kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Nähtävissä on kuitenkin myös tekijöitä, jotka vaativat erityistä huomiota.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020&nbsp|&nbsp 04.02.2021Teemu Vass

Monipaikkainen asuminen tuo lisää sävyjä kaupungistumiskeskusteluun

Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty?

Lue lisää>
Kvartti 4/2020&nbsp|&nbsp 04.02.2021Suvi Määttä

Säännöllinen liikkuminen edistää nuorten mielen hyvinvointia – myös perheen taloudellisen tilanteen heikoksi kokevilla

Helsinkiläisnuorten kokemus oman perheen taloudellisesta tilanteesta on yhteydessä siihen, paljonko he liikkuvat ja minkä verran kokevat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja koulu-uupumusta.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020&nbsp|&nbsp 29.01.2021Netta Mäki

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Lue lisää>
Kvartti 4/2020&nbsp|&nbsp 29.01.2021Pekka Vuori

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Lue lisää>

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Lue lisää>
Blogikirjoitus&nbsp|&nbsp 13.11.2020Netta Mäki

Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana

Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.

Lue lisää>
Artikkeli&nbsp|&nbsp 09.10.2020Krista Nieminen

Aluekehityshankkeet ja mediajulkisuuteen perustuvan maineen rakentuminen

Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Kontulan mediakuva on kehittynyt synkempään suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahta kaupunginosaa koskevassa uutisoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000- ja 2010-lukujen aikana.

Lue lisää>