Yksi seutu vai kolme erilaista kaupunkia: maahanmuutto ja kotoutuminen pääkaupunkiseudulla

Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Ovatko ulkomaalaistaustaiset jakautuneet tasaisesti koko pääkaupunkiseudulle vai onko heitä jossain päin enemmän ja toisaalla vähemmän? Onko seudun ulkomaalaistaustainen väestö samanlaista kaikkialla vai löytyykö kaupunkien väliltä maahanmuuttajien ja heidän lastensa taustojen ja ominaisuuksien osalta eroja? Onko ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen samanlaista koko seudulla? Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin.

Lue lisää>
Artikkeli |  11.01.2019Pekka Mustonen

Marraskuun matkailu Helsingissä: vilkas vuosi lähenee loppuaan

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Vuorossa ovat tällä kertaa vuoden 2018 marraskuun matkailutiedot. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  18.12.2018Netta Mäki

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen pidentänyt iäkkäiden helsinkiläisten elinajanodotetta

Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut Helsingissä selkeästi. Viisivuotisjaksojen 1992–1996 ja 2012–2016 välillä 75 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten jäljellä oleva elinajanodote kasvoi sekä miehillä että naisilla 2,2 vuotta. Elinajanodotteen kasvu johtuu iäkkäillä etenkin siitä, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt.

Lue lisää>

Ympäristötietoisuus on hyvällä tasolla, mutta asenteet eivät aina heijastu käyttäytymiseen

Kaupungit ovat ottaneet aktiivisen roolin globaaleihin ympäristöongelmiin vaikuttamisessa. Myös kaupunkilaisten mielipiteillä sekä kulutustottumuksilla ja -valinnoilla on tärkeä osansa kaupunkien ohjatessa toimintaansa ympäristöä säästävään suuntaan. Ympäristömyönteiset asenteet ovat tutkimuksen mukaan yleisiä, mutta asenteet näkyvät kaupunkilaisten arkivalinnoissa vaihtelevasti.

Lue lisää>

Ulkoistettu luonnonsuojelu – Helsingin luontoalueet ennen vuotta 1946

Helsinki on ollut edelläkävijä teollis-urbaanissa ympäristönsuojelussa, mutta ei klassisessa luonnonsuojelussa: se perusti ensimmäisen luonnonsuojelualueensa vasta vuonna 1946. Kaupunkiluonnolle olennaisena on nähty saavutettavuus, moninaiskäyttö, suuret kävijämäärät ja maisemalliset arvot. Kansanpuistojen kautta kehittyi etenkin työväestön erityinen luontosuhde Helsingissä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Esa Nikunen

Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki?

Poikkeuksellisen kuuma kesä nosti ilmastonmuutoksen yhä useamman helsinkiläisen tietoisuuteen kouriintuntuvalla tavalla. Katseet ovat kääntyneet aiempaa enemmän kaupungin suuntaan: mitä Helsinki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Teemu Vass

Helsingin tiivistyminen on koetinkivi ihmisen ja luonnon yhteiselolle kaupungissa

"Helsinki kasvaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti. Nyt on tärkeää hoitaa kaupunkisuunnittelu sillä tavalla tarkasti, ettei viher- ja siniympäristö kärsi liikaa", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina toimiva kaupunkiekologi Jari Niemelä, jolla on pitkä kokemus kaupungin ja yliopiston välisestä yhteistyöstä.

Lue lisää>

Helsingin energiatietojen esittäminen 3D-kaupunkimallissa tuo työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään

Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2018

Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.12.2018Pekka Mustonen

Lokakuun matkailu Helsingissä: kärkimaiden joukko hajautuu

Matkailijoiden yöpymisten määrä Helsingissä kasvoi lokakuussa vuoden takaiseen nähden, ja erityisesti ulkomaisissa matkailijoissa oli nousua. Kärkimarkkinat ovat edelleen kehittyneet hieman eri suuntiin, kun Saksan, Venäjän ja Yhdysvaltojen asema vahvistui matkailijoiden lähtömaina ja Britannia, Japani, Kiina ja Ruotsi taas heikkenivät.

Lue lisää>

Helsingin luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ilmastonmuutoksen varjossa

Miltei kaikki suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä, osana kansallista identiteettiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Jopa 86 prosenttia on sitä mieltä, että lähiluonto pitäisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Tästä huolimatta vain paljon harvempi mieltää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen yhdeksi suurimmista luontoa koskevista uhkatekijöistä.

Lue lisää>

Urbaanien paikkojen estetiikka: näkökulma kestävään kaupungistumiseen

Tämän päivän urbaania elämäntyyliä määrittää liikkuvuus ja erilaisten älyteknologioiden mahdollistama etäläsnäolo. Tästä huolimatta arkinen elinympäristömme ja sen sisältämät verrattain pysyvät paikat ovat keskeisiä kaupunkielämän kokemuksellisen laadun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden osatekijöitä. Näiden urbaanien paikkojen omalaatuinen, usein jopa melko vaatimaton ja vähäeleinen esteettisyys jäsentää elämäämme ja tekee arkipäivästä merkityksellistä. Nämä paikat ja niiden estetiikka ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuna.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.12.2018Pekka Vuori

Väestön keskittyminen Helsingin seudulle jatkuu

Helsingin seudun väestönkasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Myös Helsingin kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina nopeasti. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu väestönkasvu on sen sijaan kääntynyt miinusmerkkiseksi vuonna 2015. Tuoreimpia väestöennusteita vertailemalla näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin Helsingin metropolialueen ulkopuolella. Lasten määrä vähenee muualla Suomessa, vaikka se kasvaakin yhä Helsingissä ja Helsingin seudulla. Pääkaupunkiin ja seudulle keskittyy tämän lisäksi huomattavan suuri osa Suomen nettomaahanmuutosta.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.12.2018Hanna Ahtiainen

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen

Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen. Kaiken kaikkiaan yläkoulun tai toisen asteen opintojen ohella työssä käyminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Koulu-uupumuksen kokemuksia on etenkin yläkoulun ja lukion ohella tiiviisti työskentelevillä nuorilla.

Lue lisää>
Blogikirjoitus |  29.11.2018Anu Henriksson

Helsingin työpaikkakehitys kääntyi koko maata kovempaan kasvuun

Helsingin työpaikkamäärä kasvoi 1,8 prosenttia vuosien 2008–2016 aikana, samaan aikaan kun työpaikkojen määrä koko Suomessa laski 4,3 prosenttia. Helsingissä työpaikkojen määrä myös kääntyi jakson lopussa koko maata jyrkempään kasvuun, kun taantumaan liittyvä notkahdus oli ohi.

Lue lisää>
Artikkeli |  26.11.2018Tiina Luoma, Anu Yijälä

Turvapaikanhakijana Suomeen tulleiden irakilaisten oppimiskokemuksia Suomessa ja Suomesta

Suomeen saapui vuonna 2015 tavallista suurempi määrä turvapaikanhakijoita. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia oppimiskokemuksia turvapaikanhakijoilla on ollut suomalaisesta kulttuurista, suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja sosiaalisista suhteista suomalaisten kanssa. Vastaavaa pitkittäistutkimusta ei ole turvapaikanhakijoista tehty aiemmin Suomessa.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.11.2018Pekka Mustonen

Kolme kärkimaata erottuu nyt selvästi Helsingin matkailutilastoissa

Matkailukatsaus keskittyy tällä kertaa Helsinkiin syyskuussa kohdistuneeseen matkailuun, ja samalla silmäillään vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä. Matkailu on jatkunut vilkkaana, vaikka viime vuoden ennätyslukemiin ei ole ylletty. Verrattuna aiempiin vuosiin kolme kärkimaata, eli tällä hetkellä venäläiset, saksalaiset ja yhdysvaltalaiset, ovat kasvattaneet kolmen vuosineljänneksen aikana kaulaansa muihin lähtömaihin nähden.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.11.2018Jenni Erjansola

Helsingin alakoululaisten osallisuus – yhdenvertaisuutta tavoittelemassa

Artikkelissa selvitetään Helsingin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisten osallisuutta tarkastelemalla, missä määrin he ovat osallistuneet koulun toiminnan suunnitteluun ja toisaalta kokevat itse kuuluvansa osaksi erilaisia yhteisöjä. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat, varsinkin tytöt, olivat osallistuneet muita useammin koulun asioiden suunnitteluun. Suomalaistaustaiset oppilaat kokivat ulkomaalaistaustaisia useammin olevansa tärkeä osa eri yhteisöjä koulussa ja koulun ulkopuolella. Tytöillä yhteisöihin kuuluminen oli hieman poikia yleisempää.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.11.2018Netta Mäki

Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Lue lisää>
Artikkeli |  22.10.2018Pekka Mustonen

Elokuu oli Helsingin matkailussa pitkän aikavälin vertailussa vilkas

Elokuu nousi tällä kertaa Helsingin matkailukesän vilkkaimmaksi kuukaudeksi. Edellisten kuukausien tapaan Helsingin matkailun kasvu näyttää rauhoittuneen, kun verrataan vuoden takaisiin lukuihin. Samalla on muistettava, että vuonna 2017 matkailutilastot kohosivat ennätyksellisen korkealle tasolle, ja kuluvan vuoden elokuukin näyttäytyy hyvin vilkkaana, jos sitä vertaa esimerkiksi kahden vuoden takaiseen.

Lue lisää>

Kaupunkipäiväkotien eriytyvät toimintaympäristöt

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Lue lisää>