Helsinki
  • Kuva: Aino Sutinen.

Artikkeli |  28.12.2015Stina Högnabba

Aktiivinen nuori voi hyvin

”Terveelliset elämäntavat rakentuvat liikunnasta, levosta ja hyvästä ruokavaliosta. Harrastukset ja kavereiden kanssa tekeminen kuuluvat olennaisesti nuorten hyvinvointiin. Hauskaa osataan pitää myös vähemmällä päihteidenkäytöllä. Nuorten terveelliset elämäntavat yleistyvät ja nuoret kokevat olevansa kyvykkäitä vaikuttamaan omaan elämäänsä.”

Näin kertoo kolme Stadin ammattiopistossa opiskelevaa tyttöäHelsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomuksen tuoreessa kokemusartikkelissa.

Mikä Nuorten hyvinvointikertomus?

Hyvinvointikertomuksen taustalla on ajatus siitä, että Helsingin nuorten palvelujen kehittäminen ja johtaminen tulisi nykyistä paremmin perustua tietoon. Myös nuorisolaki velvoittaa kuntia tuottamaan tietoa nuorten tilanteesta. Helsingin nuorten hyvinvointikertomus -verkkosivusto (www.nuortenhyvinvointikertomus.fi) yhdistää eri tiedon tyyppejä nuorten hyvinvoinnista: indikaattoreita, tutkimuksia, kokemustietoa ja blogeja. Tietotuotannon taustalla on nuorten omiin taitoihin ja mahdollisuuksiin painottuva ajattelukehys, jossa tilastojen ja muun ulkopuolelta tulevan tiedon lisäksi olennaista on nuorten itsensä tuottama tieto.  Keväällä 2015 lanseerattiin myös nuorten ryhmissä käytettävä työkirja (www.nuortenkokemustieto.munstadi.fi), jossa nuoret porukalla pohtivat hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä.

Tiedosta toimintaan

Hyvinvointikertomuksen tietosisältöjen systemaattisen ja tietoisen käytön ajatellaan parantavan tietoperustaista johtamista. Kun uusia nuorten palveluja kehitetään tai vanhoja parannetaan, helposti saatavaa faktaa on kertomuksen avulla aina käytössä. Hyvinvointia kuvaavat indikaattorit sekä laaja katsaus nuorten kokemuksiin tuottavat päätöksenteossa tarvittavaa monipuolista tietoa ja auttavat tunnistamaan helsinkiläisten nuorten hyvinvoinnin peruskehyksiä sekä ryhmiä, jotka tarvitsevat lisää tukea.

Koottu hyvinvointitieto ei välttämättä muutu toimenpiteiksi ja käytännöiksi itsestään. Jotta tiedosta tulisi palveluiden kehittämisen ja johtamisen väline, tarvitaan tulkintaa, ymmärtämistä, nostoja ja perusteltuja toimenpide-ehdotuksia. Hyvinvointikertomuksen tiedolla johtamisen prosessi auttaa ymmärtämään, analysoimaan ja hyödyntämään tutkimustietoa.

Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (NOP) käsittelee vuosittain hyvinvointikertomuksen tietosisältöjä ja tekee siitä kaupunkitasolla kärkinostoja palvelujen parantamiseksi. Kärkinostot ovat asioita, joihin verkoston näkemyksen mukaan olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Työtä helpottamaan kootaan vuosittain hyvinvointikertomuksen uusimpia ilmiöitä kokoava työpaperi. Katsauksen tavoitteena on haastaa lukijaa tulkitsemaan nuorten hyvinvointia sen eri osa-alueilla ja pohtimaan, mitkä nuorten ryhmät erottuvat hyvin tai huonommin pärjäävinä sekä minkälaisia mahdollisuuksia helsinkiläisnuorilla on elää ihmisarvoista ja yhdenvertaista elämää.

Edellisen kauden katsauksen perusteella NOP-verkostontekemät kärkinostot olivat seksuaalisen häirinnän vähentäminen sekä maahanmuuttajanuorten valintojen ja kotoutumisen tuki. Kaupungin keskeisten toimijoiden haastattelukierroksen perusteella voidaan todeta, että kärkinostot ovat saaneet aikaan toimenpiteitä. Nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä Ruuti on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä toimia seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, ja tulokset näkyvät opetussuunnitelman valmistelutyössä, netti-ilmoituspilotin aloittamisena, kouluterveydenhuollon henkilöstökoulutuksissa sekä erilaisten teematapahtumien järjestämisenä. Toimintaansa aloittavan Helsingin Ohjaamon työssä on myös huomioitu maahanmuuttajanuorten tarpeita perehtymällä erityisesti koulutus- ja toimeentulotukijärjestelmään.

Nuorten hyvinvointikertomuksen sisältämien tietojen tulkinta paljastaa, että suurimmalla osalla nuorilla menee hyvin, mutta Helsingissä on myös joukko huonommin pärjääviä nuoria. Nuorten omiin taitoihin ja mahdollisuuksiin painottuva ajattelukehys (capability approach) ohjaa tuottamaan hyvinvointikertomustietoa kokonaisvaltaisesti sekä huomioimaan nuorten hyvinvointia useasta eri näkökulmasta.

Ystävät ja kaverit ovat tärkeässä roolissa

Kertomuksen mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että arkielämä tuottaa mielihyvää, elämällä on päämäärä ja tarkoitus, ja päivittäiset tekemiset ovat merkityksellisiä. Hyvän elämän tunne on yleisempää tytöillä kuin pojilla sekä yleisempää parisuhteissa elävillä kuin muilla nuorilla. Suuri osa nuorista tuntee olevansa arvokkaita ja pystyvänsä tekemään elämään liittyviä päätöksiä.

Ystäväpiiri on erityisen tärkeä nuorille. Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi luottoystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Viimeisen kymmenen vuoden ajan kokemus on pysynyt lähes samalla tasolla. Tytöillä on jonkin verran enemmän läheisiä ystävyyssuhteita kuin pojilla, ja kokemus vahvistuu, mitä vanhemmaksi nuori kasvaa. Helsinkiin muuttaa paljon opiskelijoita, ja ystävyyssuhteiden rakentuminen voi viedä aikaa. Nuorten kokemuksen mukaan yksinäisyyttä on vaikea myöntää edes omille vanhemmille. Kaverit tarkoittavat nuorten mielestä hyvää seuraa, ja toisia tsempataan ja kannustetaan tarvittaessa. Nuorilla voi olla päivittäisessä elämässä paljon sosiaalisia kontakteja, mutta he voivat silti kokea tunneperäistä yksinäisyyttä.

Nuorten yksinäisyyden voisi olettaa usein olevan kokemuksellista yksinäisyyttä. Ympärillä pyörii paljon saman ikäisiä ja sosiaalinen media on hallussa, mutta silti ollaan yksin. Niille nuorille, joilla ei ole läheistä ystävää, saattaa kasaantua riskitekijöitä, jotka vaikuttavat myöhempään hyvinvointiin ja terveyteen. Vailla luottoystävää olevat nuoret kokevat terveytensä huonommaksi ja kärsivät useammin kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. He harrastavat vähemmän liikuntaa, ovat useammin ylipainoisia ja kokevat enemmän päivittäistä oireilua kuten väsymystä, päänsärkyä ja ärsyyntyneisyyttä. Nuorten näkemyksen mukaan kaveriporukat voivat joko lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta tai eriyttää. Se, kenen kanssa viettää aikaa, vaikuttaa siihen mitä tekee, mitä tavoittelee ja mitä puhuu.

Pääkaupunkiseudulla asuville nuorille suku merkitsee jonkin verran vähemmän muualla asuviin verrattuna. Tämä selittynee osittain sillä, että Helsinkiin muuttaa vuosittain muualta Suomesta noin 20 000 nuorta ja ulkomailta vajaa 3 000 nuorta opiskelemaan tai työn perässä.

Oman jutun löytäminen voi olla haastavaa

Itselle sopivan koulutukseen löytämiseen, koulutuksesta putoamiseen ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen liittyy usein oman jutun löytämisen vaikeus. Nuoret tarvitsevat tietoa, esimerkkejä ja ohjausta pystyäkseen hallitsemaan tulevaisuuttaan. Jatkokoulutuksesta saatavien tietojen lisäksi tarvittaisiin tietoa työelämästä, siitä, millainen jokin ammatti konkreettisesti on. Lisäksi koetaan, että saatava koulutus, etenkin ammatillinen koulutus, ei aina vastaa työelämän vaatimuksiin. Pelkästään koulutuksessa saatavan tiedon lisäksi sosiaalinen verkosto on tärkeä erilaisista opiskeluvaihtoehdoista ja ammateista saatavan kuvan luomiseen.

Nopeasti muuttuva maailma ja yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa, esimerkiksi lisääntynyt ääriajattelu, vihapuheet ja isot pakolaisvirrat, asettavat nuorille haasteita antaa kaikille tilaa ja luottaa muihin sekä itseensä. Osa nuorista kokee omalla asuinalueellansa näkyvän melko tai erittäin paljon syrjäytymistä ja henkistä pahoinvointia. Toistuvina esimerkkeinä asuinalueella näkyvästä syrjäytymisestä nuoret mainitsevat erityisesti alkoholismin ja siihen liittyvän häiriökäyttäytymisen, päihteiden väärinkäytön, arkipäivän rasismin, ilkivallan ja alueilla näkyvän nuorten ja vanhusten yksinäisyyden.

Koulussa koettu ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat koulussa viihtymiseen ja sitä kautta oppimiseen ja hyvinvoinnin kokemuksiin. Yhteishenki on Helsingin kouluissa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Parantunut luokkahenki kuvastaa jossain määrin oppilaiden sosiaalisten taitojen parantumista sekä mielipiteiden ilmaisuun rohkaisevaa ilmapiiriä. Toisaalta nuoret kokevat, että ulkonäöltään, tyyliltään tai kiinnostuksen kohteiltaan poikkeavat nuoret usein jäävät yksin.

Artikkelin tiedot pohjautuvat tuoreeseen julkaisuun Katsaus helsinkiläisnuorten hyvinvointiin 2015, pdf-julkaisu. Helsingin kaupungin tietokeskus, Työpapereita 3:2015.

Stina Högnabba on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija.

Kommentoi