Helsinki
Artikkeli |  31.03.2016Vesa Keskinen

Asuinalueilla koetaan huolta sosiaalisista ongelmista

Helsingin turvallisuuskyselyissä on kysytty alusta alkaen, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Eri tutkimusvuosina kysyttyjä asioita on ollut parikymmentä, joista noin puolet on ollut pitempään vertailukelpoisena mukana.

Vuonna 2009 vastaajat olivat huomattavan huolestuneita muun muassa työttömyyden lisääntymisestä (57 %), ihmisten syrjäytymisestä (52 %) ja ilkivallasta (50 %). Vuoden 2012 keskeinen asuinaluetta koskeva tulos oli, että huolestuneisuus vähentyi kauttaaltaan (Laihinen & Tuominen 2013, pdf, 44).

Seuraavassa katsotaan, mitä asuinalueilla on tapahtunut ajanjaksona 2012–2015. Tarkastelut koskevat suomen- ja ruotsinkielisiä vastaajia.

Kuvio 1. Asuinalueella huolestuttavat asiat vuonna 2015 ja 2012 (huolestuttaa melko paljon ja erittäin paljon), suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat, %.(* = vuonna 2012: ilkivalta. ** = vuonna 2012: nuorison häiriökäyttäytyminen.) 

Työttömyyden kasvu huolestuttaa edelleen

Eniten vastaajia huolestutti sekä vuonna 2012 että vuonna 2015 työttömyyden lisääntyminen ja ihmisten syrjäytyminen. Molemmat ovat asioita, jotka eivät kuvaa välttämättä arkea asuinalueella vaan liittyvät yhteiskunnalliseen tilanteeseen laajemmin.

Kysytyistä 16 asiasta viidessä oli tapahtunut huolestuneisuuden lisääntymistä, ja niistäkin vain kolmessa merkittävämpää, eli yli 5 prosenttiyksikön muutosta. Eniten on kasvanut huoli eri kieli- ja väestöryhmien välisistä suhteista omalla asuinalueella.

Tulos ei ole mitenkään yllättävä. Syksyllä 2015 Suomi sai kokea ennennäkemättömän turvapaikanhakijoiden aallon. Siihen liittynee myös lisääntynyt huoli erityisryhmien asuntoloiden sijoittumisesta.

Huumetilanne oli kolmas asia, joka huolestutti asukkaita nyt selvästi enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Rikollisuuden lisääntyminen ja katuväkivalta huolestutti nyt jonkin verran enemmän kuin vuonna 2012.

Edellä mainitut tulokset ovat ristiriidassa sen kanssa, että omalla asuinalueella ei ollut kuitenkaan nähty väkivaltaa tai huumeisiin liittyviä ongelmia (nähnyt myytävän tai käytettävän huumeita tai nähnyt käytettyjä neuloja) sen enempää kuin vuonna 2012.

Taulukko 1. Kohdannut asuinalueella väkivaltaa tai huumeisiin liittyviä ongelmia 12 kuukauden aikana vuonna 2012 ja 2015, suomen- ja ruotsinkieliset vastaajat.

Julkijuominen huolestuttaa nyt vähemmän

Asioita, jotka asuinalueilla huolestuttivat nyt vähemmän kuin vuonna 2012 olivat muun muassa alkoholin juominen julkisella paikalla ja ravintoloiden pitkät aukioloajat. Näyttää siltä, että ihmisten sietokyky lievemmille haitoille on lisääntynyt tai sitten haitat ovat aidosti vähentyneet.

Asuinalueen ongelmista huoli ihmisten syrjäytymisestä oli vuonna 2015 vähäisempää kuin vuonna 2012. Tulos on jossain määrin yllättävä: työttömyys ja nuorten työmarkkinoille pääsy on selvästi heikentynyt tutkimusajanjakson aikana. Helsingissä oli vuoden 2012 lopussa 26 600 työtöntä ja työttömyysaste oli 8,4 %. Vuoden 2015 lopussa työttömiä oli 41 700 ja työttömyysaste oli 12,7 %.

Miehet ja naiset kokivat asuinalueensa hyvin samanlaisina. Ainoa ero oli siinä, että naiset olivat miehiä enemmän huolissaan ihmisten syrjäytymisestä. Naisista asiaa piti huolestuttavana 41 prosenttia, miehistä 35 prosenttia.

Kuten yleiset huolenaiheet (ks. artikkeli Helsinkiläisiä huolestuttaa lasten ja nuorten tulevaisuus), myös asuinalueen ongelmat koetaan eri elämänvaiheissa eri tavoin. Nuoret olivat kautta linjan ”huolettomampia”, iäkkäät taas huolestuneita. Suurimmat ikäryhmittäiset erot huolestuneiden osuuksissa näkyivät suhtautumisessa paikkojen rikkomiseen ja ”töhryihin” sekä liikennekäyttäytymiseen. Nämä asiat huolestuttivat 65–74-vuotiaita kaksi kertaa enemmän kuin 15–24-vuotiaita.

Iän myötä kasvaa huoli myös laajemmista yhteiskunnallisista ongelmista (työttömyys, ihmisten syrjäytyminen) ja niiden näkymisestä asuinalueilla.

Kuvio 2. Asuinalueella huolestuttavat asiat ikäryhmittäin vuonna 2015, kaikki vastaajat (huolestuttaa melko paljon ja erittäin paljon).

Vieraskielisillä huolestuneisuutta kauttaaltaan enemmän

Seuraavaksi asuinalueiden tilannetta katsotaan kantaväestön ja maahanmuuttajien näkökulmasta.

Kuvio 3. Suomen- ja ruotsinkielisten sekä vieraskielisten asuinalueella huolestuttavat asiat 2015 (huolestuttaa melko paljon ja erittäin paljon), %.

Maahanmuuttajat olivat kauttaaltaan huolestuneempia asuinalueensa tilanteesta kuin muut. Selvästi kantaväestöä enemmän vieraskielisiä huolestutti alkoholin juominen julkisella paikalla, yhteishengen puute alueella sekä alueen maine ja imago. Nämä saattavat liittyä kulttuurisiin tekijöihin; esimerkiksi suomalainen alkoholikulttuuri voi olla monelle maahanmuuttajille vieras.

Kaikista vuoden 2015 kyselyyn vastanneista 29 prosenttia oli huolissaan eri kieli- ja väestöryhmien välisistä suhteista asuinalueilla. Asiaan liittyvää huolestuneisuutta oli eniten niillä alueilla, joissa myös asuu runsaasti maahanmuuttajataustaisia. Eniten huolissaan asiasta oltiin Vuosaaren (42 %), Malmin (41 %), Jakomäen (38 %) ja Mellunkylän (36 %) peruspiireissä. Malmin peruspiiriä lukuun ottamatta alueilla asuu runsaasti maahanmuuttajia.

Huoli kieli- ja väestöryhmien suhteista oli vähäisintä Länsi-Pakilan (15 %), Kulosaaren (17 %), Vironniemen (17 %), Östersundomin (17 %) ja Vanhankaupungin (18 %) peruspiireissä. Näillä alueilla vieraskielisten osuus väestöstä on suhteellisen pieni.

* * * * * * * * * * * *

Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta. Tutkimusraportti aiheesta valmistuu vuoden 2016 lopulla.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi

Turvallisuuskoordinaattori Katariina Kainulainen-D’Ambrosio, Helsingn kaupunginkanslia, sähköposti: katariina.kainulainen-dambrosio(at)hel.fi

Kommentoi