Helsinki
Artikkeli |  13.08.2021Vesa Keskinen

Asumisen ongelmat pääkaupunkiseudun kunnissa osin erilaiset – helsinkiläisiä kiusaa kalleus

Artikkelissa verrataan Helsingin, Espoon ja Vantaan asukaskokemuksia uusimman kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyvastausten valossa. Siinä missä helsinkiläiset vastaajat moittivat useimmin asumisen kalleutta, Espoossa oltiin tyytymättömiä liikenteeseen ja Vantaalla asuinalueiden palvelutasoon. Artikkelissa vertaillaan myös sitä, kuinka halukkaita suurten kaupunkien asukkaat olivat suosittelemaan kotikaupunkiaan muille.

Artikkelin tiedot perustuvat kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen (KAPA) uusimpaan kyselykierrokseen, jonka tiedot on kerätty syksyllä 2020. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kaupungin palveluista ja kaupungissa asumisesta. Tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinympäristöön tutkittiin kuudentoista asian suhteen. 

Kyselylomakkeessa kysytyt asiat esitetään alla kuviossa 1. Kuten kuviosta käy ilmi, pääkaupunkiseudun eri kaupunkien vastaajat painottivat näkemyksissään osittain eri asioita. Kuntakohtaiset erot vastauksissa selittyvät ainakin jossain määrin kaupunkien asunto- ja yhdyskuntarakenteella. Esimerkiksi helsinkiläiset vastaajat asuvat selvästi espoolaisia ja vantaalaisia useammin kerrostaloasunnoissa (Helsinki 82 %, Espoo 49 %, Vantaa 52 %), ja myös vuokralla asuminen on helsinkiläisillä vastaajilla jonkin verran yleisempää. Tyytyväisyys itse asuntoon, eli asunnon kokoon ja varusteisiin, oli pääkaupunkiseudulla varsin korkealla tasolla, mutta asumismuodolla ja asuinalueen yhdyskuntarakenteella on yhteyksiä sellaisiin tyytymättömyyden aiheisiin kuten vuokrien hinta, asuinalueen arvostus tai palvelutaso.    

Tulokset

Eri kaupungeissa korostuvat omanlaisensa asumisen ongelmat  

Kysytyistä asioista kaikkia pääkaupunkiseudun vastaajia häiritsee keskimäärin eniten asuinalueen katujen ja teiden hoidon tila (Kuvio 1). Kullakin pääkaupunkiseudun kaupungilla on kuitenkin yksi oma, selvästi koko pääkaupunkiseudun tilanteesta (tilastollisesti merkitsevästi) erottuva asumistyytyväisyyttä heikentävä tekijä. Helsingissä se on asumisen kustannukset, Espoossa liikenneyhteydet ja Vantaalla asuinalueen palvelutaso. 

Helsingin korkeat asumiskustannukset ovat tulleet tyytymättömyyden aiheena esiin useissa aiemmissakin tutkimuksissa. Espoon liikenneyhteyksien laatu, jota espoolaisvastaajat nyt kaikkein eniten moittivat, on sen sijaan noussut uudeksi ”tyytymättömyyspiikiksi” verrattuna vuoden 2016 kyselyyn. Länsimetron liityntäliikenteessä koetut hankaluudet lienevät vuoden 2020 tuloksen taustalla. 

Vantaan joidenkin uusien asuinalueiden palvelujen vähyys on herättänyt huomiota valtakunnallista mediaa myöten, ja tämä saattaa selittää, miksi palvelutaso näyttää aiheuttavan tyytymättömyyttä myös tässä kyselyssä. Myös lentomelu on koettu Vantaalla ongelmana ja tämäkin heijastunee kyselyvastauksiin.

Helsingin kalleutta moittivat etenkin yksityisten vuokra-asuntojen asukkaat

Helsingissä korkeat asumiskustannukset koskevat erityisesti yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvia (330 vastaajaa), joista 46 prosenttia oli tyytymättömiä asumiskustannuksiinsa. Kaikista vastaajista tämä osuus oli 27 prosenttia. 

Oman asuinalueen heikko arvostus häiritsi Helsingissä erityisesti kaupungin vuokra-asunnossa asuvia, joista joka viides (21 prosenttia) oli tyytymätön asuinalueensa arvostukseen. Kaikilla vastaajilla tämä osuus oli 11 prosenttia. Vastaavaa eroa ei todettu muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Muissa kysytyissä asioissa asunnon hallintasuhde ei selittänyt asumiseen liittyvää tyytymättömyyttä. 

Helsingin alueet eivät ole samanlaisia. Eteläisessä suurpiirissä oman asuinalueen arvostukseen tyytymättömiä oli vain prosentti vastaajista. Itäisessä suurpiirissä tätä mieltä oli 29 prosenttia vastaajista ja koillisessa 22 prosenttia. Vastaajien käsitykset oman asuinalueen arvostuksesta ovat myös muuttuneet esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden takaisiin KAPA-tutkimuksiin nähden. Itäisessä Helsingissä vastaajat ovat aina olleet muita tyytymättömämpiä oman asuinalueensa arvostukseen, kun taas keskisessä suurpiirissä (johon kuuluvat Kallio, Alppiharju, Vallila, Pasila ja Vanhakaupunki) aikaisemmin heikoksi koettu arvostus on kääntynyt suorastaan päinvastaiseksi.

Melu, yleinen rauhattomuus ja viheralueiden vähäisyys ovat erityisesti keskisen suurpiirin asukkaiden asumisviihtyvyyttä vähentäviä tekijöitä. Pohjoisessa suurpiirissä tyytymättömyyttä aiheutti asuinalueen katujen ja teiden hoito (tyytymättömiä 28 prosenttia) sekä asuinalueen palvelutaso (tyytymättömiä 23 prosenttia). Eteläisessä suurpiirissä tyytymättömyyden aiheena korostuivat kevyen liikenteen väylät.  

Asumistyytyväisyydellä on yhteys muuttosuunnitelmiin. Tyytymättömyyden aiheista asunnon koko ja varusteet, asumisen kustannukset, asuinalueen melu, asuinalueen rauhallisuus/rauhattomuus ja yleinen järjestys sekä työmatkakustannukset korreloivat vahvasti muuttosuunnitelmiin. Helsinkiläisten aikeista muuttaa pois kotikaupungistaan kerrotaan tarkemmin aiemmin julkaistussa artikkelissa (Keskinen & Ahola 2021).  

Tyytyväisimmät asukkaat Espoossa ja Helsingissä

Kunnan toimintaa ja palveluja koskeva laaja kysymyskokonaisuus kattoi KAPA-kyselyssä 66 asiaa. Kysymyksistä 54 oli sellaisia, joita on kysytty vuodesta 2001 lähtien. Näiden kysymysten vastausjakaumien keskiarvo voidaan tiivistää laajaksi asuinkuntaindeksiksi. Asuinkuntaindeksi kertoo siis vastaajien yleisestä tyytyväisyydestä omaan kotikuntaansa. ”En osaa sanoa” -vastaukset eivät vaikuta indeksin arvoon. Indeksin arvo 1 kuvaa kaikkein negatiivisinta suhtautumista, arvo 3 neutraalia suhtautumista ja arvo 5 myönteisintä suhtautumista. 

Laajan asuinkuntaindeksin perusteella tyytyväisimmät asukkaat ovat Espoossa (3,84) ja Helsingissä (3,83). Vantaa (3,68) ei jää asukastyytyväisyydessä kauaksi naapureistaan, ja kaikkien seitsemän mukana olleen kaupungin indeksin keskiarvo oli 3,72. (FCG 2020, 7). Pääkaupunkiseutulaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on uusimmalla kyselykierroksella korkeimmalla kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tämä pätee myös helsinkiläisiin vastaajiin (Taulukko 1).  

Kotikaupungin suositteleminenkin on asukastyytyväisyyden mittari – suuret kaupungit kärjessä

Vuoden 2020 kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen yhtenä uutena näkökulmana oli katsoa, suosittelisivatko vastaajat asuinkuntaansa tutuillensa. Kysymys mittaa mitä suurimmassa määrin asumistyytyväisyyttä*. 

Kaikista tutkimukseen osallistuneista seitsemästä kaupungista oman kaupungin suosittelijoiden osuus oli korkein Espoossa, Helsingissä ja Turussa. Espoossa suosittelijoiden osuus oli peräti 83 %, Helsingissä 81 % (Taulukko 2). Turussa suosittelijoita oli 79 prosenttia vastaajista.  

Seuraavassa keskitytään Helsingin vastaajiin. 

Eniten kotikaupunkiaan suosittelevia on nuorimmassa 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, 86 prosenttia. Nuorimman ikäryhmän naisilla luku oli peräti 89 prosenttia. Muissa ikäryhmissä suositteluosuudet pyörivät kaikkien vastaajien keskiarvon lähellä.

Koulutustaso lisäsi lievästi halukkuutta kaupungin suosittelemiseen muille. Samaten kaupungissa asumisaika heijastui mielenkiintoisesti kaupungista pitämiseen: kun asumisaikaa on 10–20 vuotta, suosittelijoiden osuus on huipussaan, 84 prosentissa. Lyhyempi aika, ja toisaalta yli 20 vuoden asumisaika, palauttivat suositteluosuuden keskimääräiseksi. 

Myös vastaajan työmarkkina-asema näkyy tyytyväisyydessä omaan kotikaupunkiin. Toimihenkilöistä Helsinkiä suosittelisi 86 prosenttia, työttömistä 75 prosenttia. 

Näin tutkittiin

Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimus on kuntien yhdessä teettämä valtakunnallinen tutkimus, jolla selvitetään kerran valtuustokaudessa kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet tutkimukseen kymmenen kertaa vuodesta 1983 lähtien. Vuoden 2020 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Helsinki lähti mukaan vuoden 2020 tutkimukseen muita kaupunkeja lyhyemmällä kyselyllä. Tästä seurasi, että vastaamisaktiivisuus nousi 44 prosenttiin eli 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Helsingistä 18–79-vuotiaita vastaajia on 1 711, Espoosta 1 342 ja Vantaalta 1 348. Kysely toteutettiin syksyllä 2020. Helsingin osalta tuloksia on julkaistu jo kolmessa aikaisemmassa Kvartti-verkkolehden artikkelissa (muuttoaikeet, ilmastonmuutos, viestit päättäjille).  

Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. 

*Helsingin kaupunki on mitannut osana omaa Helsinki-barometriaan vuosina 2019–2021 kaupungin suositteluindeksiä, jonka tulokset (ks. esim. Keskinen & Hirvonen 2021) eivät ole yhteismitallisia tässä esitettyjen KAPA-tutkimuksen tulosten kanssa.

Lähteet:

FCG Konsultointi Oy. Kaupunki- ja kuntapalvelut 2020. 

Keskinen, Vesa & Nina Ahola (2021). Mitä kyselytutkimukset kertovat helsinkiläisten muuttoaikeista ja niiden syistä? Kvartti-verkkolehti, 24.5.2021. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-kyselytutkimukset-kertovat-hel...

Keskinen, Vesa & Jukka Hirvonen (2021). Koronaväsymystä – mutta myös toiveikkuutta. Yli vuosi korona-aikaa Helsingissä. Kvartti-verkkolehti, 16.6.2021. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/koronavasymysta-mutta-myos-toiveikk...

Miettinen, Heikki (2017). Sähköpostiviesti 8.11.2017.

Kommentoi