Heti kun joulukuun yöpymistiedot saadaan päivitettyä tietokantoihin, katse kiinnittyy ymmärrettävästi koko päättyneeseen vuoteen. Artikkelisarja on kuitenkin edennyt tähän asti kuukausi kerrallaan, joten tämänkertaisessa raportissa luodaan ensin katse joulukuuhun, joka oli vuoden 2017 aiempaa kehitystä peilaten ennätyksellisen vilkas matkailukuukausi.

Edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä Helsingissä kasvoi 19 prosenttia. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset lisääntyivät jonkin verran ulkomaalaisia yöpymisiä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen havainto, koska useimmiten tilanne on ollut toisinpäin. Kotimaisten yöpymisten kasvu on tänä vuonna ollut ulkomaalaisten yöpymisten kasvua nopeampaa vuoden alussa tammi–helmikuussa ja toukokuussa. Kaikkina muina kuukausina ulkomaisten yöpymisten kasvu on ollut nopeampaa.

Viime aikoina on puhuttu paljon ulkomaalaisten Suomeen suuntautuneen matkailun lisääntymisestä kenties kotimaisen matkailukysynnän kustannuksella. On esimerkiksi pohdittu, onko vaikkapa Lapin hintataso liian korkea suomalaisille edullisiin ulkomaan lentoihin tottuneille. Tätä keskustelua onkin hyvä käydä, joskin Helsingin kohdalla tilanne näyttää hyvältä, koska myös kotimaanmatkailu kasvaa.

Vuosikymmenen alusta joulukuun yöpymisiin on tullut melkein puolet lisää, joten varsin merkittävästä pienoissesongista voidaan hyvinkin puhua. Ulkomaisten yöpymisten kohdalla joulukuu on kesäkuukausien (toukokuu–syyskuu) jälkeen kaikkein vilkkain Helsingissä. Kotimaisissa yöpymisissä lokakuu ja marraskuu kiilasivat väliin, kun taas syyskuu ja kesäkuu jäivät joulukuun taakse.

Joulukuun yöpymisten kasvu oli suurimmaksi osaksi vapaa-ajanmatkoihin liittyvien yöpymisten lisääntymisen ansiota. Niissä kasvu oli peräti 28 prosenttia, kun työmatkoihin liittyvät yöpymiset lisääntyivät 9 prosenttia.

Venäjä nousee lähtömaatilaston kärkeen

Kun tarkastellaan matkailijoiden yksittäisiä lähtömaita, Venäjä nousee nyt aivan selkeästi kärkeen. Tältä osin tilastot ennakoivat tietynlaista paluuta vuosikymmenen alun tilanteeseen, joskin toki venäläisten yöpymisten huippuvuosiin on vielä matkaa. Muutaman kärkimaan yöpymisten selvä kasvu – Venäjä etunenässä – näkyy kuitenkin kestävyysmittarissa.

Kun matkailua tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta, ulottuvuuksia on toki useita, mutta kasvun jakautuminen tasaisesti eri maiden välillä on ehdottomasti yksi keskeinen huomioon otettava asia. Jos jokin maa korostuu liikaa, kohde voi tulla huomaamattaan riippuvaiseksi yhden alueen matkailijoista. Tuloksena on tilanne, jossa jokin yllättävä romahdus voi vaikuttaa merkittävästi kohteen matkailuun. Toisaalta liialliset panostukset vain harvoihin alueisiin voivat yksipuolistaa tarjontaa ja tätä kautta mm. aiheuttaa negatiivisia asenteita muissa matkailijoissa ja jopa paikallisväestön keskuudessa. Tätä tarkoitetaan siis edellä mainitulla kestävyysmittarilla.

Top 10 -maiden osuus kaikista yöpymisistä ylitti joulukuussa 60 prosenttia, joka on näissä raporteissa raja-arvona sille, että vihreä kello vaihtuu punaiseksi. Koska kasvu oli voimakasta myös kärjen takana, top 10 -maiden osuus pysyi kuitenkin vielä selvästi alempana kuin vuosikymmenen alussa, jolloin niiden osuus kaikista ulkomaista yöpymisistä lähestyi 70 prosenttia.

Mikäli venäläisten matkailun kasvu Suomeen ja Helsinkiin jatkuu voimakkaana myös tänä vuonna, kestävyysmittari pysynee 60 prosentin yläpuolella ainakin tammikuussa; onhan tammikuu perinteisesti ollut kaikkein vilkkain kuukausi venäläisten yöpymisissä juuri Helsingissä. Kestävyysmittarin tulkinnassa on näin ollen otettava huomioon kunkin kuukauden erityispiirteet ja tietenkin myös lähtömaat kärjen takana. Mittarin tarkoitus onkin lähinnä kiinnittää huomiota yhteen keskeiseen matkailun strategisen kehittämisen ulottuvuuteen: lähtöalueiden tasaisuuteen pidemmällä aikavälillä.

Kuriositeettina mainittakoon, että joulukuun yöpymistilastoista laskettuna Lapin top 10 -maiden osuutta kuvaava luku oli 78 prosenttia ja viiden kärkimaankin osuus 65 prosenttia. Nämä huomattavan korkeat luvut johtuvat lähestulkoon täysin briteistä. Ulkomaisista yöpymisistä Lapissa 45 prosenttia on Britanniasta ja kaikista yöpymisistä – siis kotimaiset mukaan luettuina – yli kolmannes.

Aasiasta nousemassa muita maita Kiinan ja Japanin rinnalle

Ruotsi, Britannia ja Saksa valtasivat Helsingin joulukuun yöpymistilastoissa Venäjän jälkeen seuraavat sijat. Kun venäläisten yöpymisiä oli melkein 20 000, nämä seuraavat maat saavuttivat reilun 11 000 yöpymisen rajan. Kiina, Yhdysvallat ja Singapore tulivat seuraavina. Singapore on ollut vasta vuodesta 2015 joulukuun yöpymisten kärkikymmenikössä, joten sitä kannattaa seurata jatkossa erityisen tarkasti. Aasiasta on nyt tulossa siis muitakin maita Kiinan ja Japanin rinnalle. Itse asiassa kaikkein eniten yöpymisiä lisäsivät joulukuussa intialaiset. Joulukuussa intialaiset yöpyivät Helsingissä yli puolet enemmän kuin edellisenä vuotena. Intia tulee olemaan näissä raporteissa erityisen tarkan katseen alla jatkossa. Intiassa on varmasti Kiinan tapaan paljon patoutunutta matkailukysyntää, joka alkaa vähitellen purkautua myös tavallisimpien matkakohteiden ulkopuolelle.

Kärkimaiden nousijoista pitää ehdottomasti nostaa esiin Singaporen lisäksi Australia, joka oli yöpymisissä sijalla yhdeksän ja kasvuprosenteilla mitattuna peräti kolmantena. Joulukuun yöpymisissä Australia oli nyt ensimmäistä kertaa kärkikymmenikössä. Singaporesta tehdään juuri joulukuussa isoja ryhmämatkoja ja myös markkinointi on ollut entistä aktiivisempaa. Singaporen lisäksi myös Australia on kasvattanut joulukuun yöpymisiään jo useamman vuoden. Australialaisten yöpymisten kasvuun on niin ikään monia syitä, mutta moni näistä liittyy Finnairin panostuksiin ja suosioon.

Venäjän (+41 %) ja Australian (+42 %) lisäksi yli 40 prosentin kasvuun ylsi Yhdysvallat, joka oli 44 prosentin nousullaan kärkimaiden ykkösnousija. Toki jo nyt mainittujen lisäksi muutama muu maa kasvatti yöpymisiään vielä nopeammin, mutta näissä raporteissa kokonaisyöpymismääriltään pienempiä maita ei tarkastella lähemmin. Rajana on yleensä ollut 5 000 yöpymistä kolmen edellisen kuukauden aikana, joskin tästä on hieman joustettu. Jos yöpymismäärät ovat lähtökohtaisesti pieniä, prosentuaalinen kasvu (tai lasku) nousee helposti korkealle. Vastaavalla tavalla kärkimaiden suuret muutosprosentit viestivät merkittävistä muutoksista, koska prosentit eivät helposti nouse korkeiksi, jos lähtötaso on jo valmiiksi korkea.

Tässä joulukuun raportissa kokeillaan uutta visualisointitapaa. Toivoisin palautetta lukijoilta niin tästä esitystavasta kuin entiseen tapaan jatkossa käsiteltävistä aiheista (sähköposti: pekka.mustonen[at]hel.fi). Seuraavaksi julkaistaan koko matkailuvuotta 2017 koskeva raportti.