Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Suomen Ilmakuva Oy.

Kvartti 2/2015 |  24.08.2015Teemu Vass

Haastattelu: "Helsingillä on hyvä kaupunkiobservatorio"

Huhtikuussa Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtajana ja samalla Kvartin päätoimittajana aloittanut Timo Cantell näkee uusia mahdollisuuksia kaupunkien digitalisoitumisessa. Tietokeskus on virastona tässä kehityksessä hyvissä tarkkailuasemissa.

”Tämän tapaista tietotaloa kutsuttaisiin eteläisessä Euroopassa ehkä kaupunkiobservatorioksi".

”Me keräämme, tallennamme ja analysoimme kaupunkia koskevaa tietoa ja jalostamme sitä kaupungin johdon, kaupunkilaisten ja muiden käyttöön. Näin Helsingin on helpompi hahmottaa kulloinenkin tilanteensa ja siinä tapahtuvat muutokset."

Cantell huomauttaa, että jo tietokeskuksen sijainti Ympyrätalossa on jollakin tapaa symbolinen, koska toimitilojen ikkunoista avautuu lähes 360 asteen kaaressa näkymä ympäröivään kaupunkiin.

”Toimintamme luonteesta johtuen, eli koska palvelemme tilasto- ja tutkimustiedolla ja tiedon säilyttämisen asiantuntemuksella kaikkia kaupungin virastoja, tietokeskus on myös poikkeuksellisen monipuolisesti verkottunut kaupungin sisällä."

Kaupungin mittakaavassa tietokeskus on pienimpiä virastoja, mutta Suomen ja jopa maailman mittakaavassa tällainen tietolaitos kaupungin organisaatiossa on suoranainen harvinaisuus.

Cantellin mukaan tämä kertoo Helsingin pitkäaikaisesta panostuksesta tiedolla johtamiseen.

”Helsinki on tiedon hyödyntämisessä eturivin kaupunkeja”, hän sanoo.

Tietokeskus vietti neljä vuotta sitten satavuotisjuhliaan; sen edeltäjä kaupungin tilastokonttori perustetiin vuonna 1911.

”Osa Helsingin kaupungin tilastoaineistojen kaarista ulottuu tätäkin kauemmaksi, koska ensimmäiset on laadittu jo 1800-luvun puolella."

Timo Cantellia kiehtoo ajatus, että tietokeskus tuntee kaupunkinsa noin 500-vuotisella aikajänteellä. Kaupunginarkisto on osa tietokeskusta, ja sen makasiinista löytyy Helsingin kaupungin vanhin dokumentti, kuningas Juhana III:n erioikeuskirje Helsingin porvareille vuodelta 1569.

”Vaikka suurin osa tilasto- ja tutkimustoiminnastamme keskittyy nykypäivään, meiltä löytyy myös esimerkiksi väestöennuste vuoteen 2050 asti”, hän huomauttaa.

”Katsomme tulevaisuuteen vaikkapa siinäkin, että meidän tehtävämme kaupungin asiakirjahallintoa ohjaavana virastona on varmistaa myös kaupungin asiakirjojen säilyminen pitkälle tulevaisuuteen, vuoden 2050 jälkeenkin. Kyse on kulttuuriperinnön vaalimisesta."

Tiedon yhdistelyä ja ymmärtämistä tarvitaan

Tieto on tänä päivänä sähköisessä muodossa ja sitä syntyy erilaisin tavoin kuin ennen. ”Uskon, että digitalisaatio avaa kaupungeille ja meillekin uusia mahdollisuuksia”, Timo Cantell toteaa.

Digitaalisesti verkottuneessa kaupungissa niin ihmisten tekemisistä kuin vaikka kaupungin palveluistakin kertyy langattomien laitteiden ja tunnistimien kautta uskomattomia määriä tietoa joka päivä. Osa datasta on kaupungin käytettävissä, mutta ei kaikki.

”Emme tiedä vielä, millä kaikilla tavoin voimme jatkossa hyödyntää kasvavia tietomassoja kaupunkilaisten hyväksi."

”Tietokeskuksen pitää kehittyä jatkuvasti siinä, miten päästään uusiin tietoaineistoihin käsiksi ja hyödynnetään kaupungille kertyvät aineistot”, Cantell sanoo.

”Tulevaisuudessa varmasti korostuu erilaisten ja eri tahoilta tulevien aineistojen yhdistely uuden tiedon tuottamista varten. Julkisella sektorilla toimivien asiantuntijoiden yhteistyö yksityisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on yhä tärkeämpää."

Datan kerryttäminen ei ole kaikki kaikessa, vaan pitäisi tuottaa yhä enemmän myös ymmärrystä erilaisten kaupunki-ilmiöiden taustalle, selittää mistä ne johtuvat.

”Miten esimerkiksi Helsingin tilanne seurailee kansainvälisten verrokkikaupunkien kuten Tukholman, Hampurin tai Tallinnan kehitystä, ja missä poikkeaa niistä?” Cantell pohtii.

Eräs kiinnostava kysymys on tutkia Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungin kehitystä. ”Siihen liittyvää tietoperustaa haluamme vahvistaa yhdessä Tallinnan kanssa."

Tietokeskuksen perinteisiin ydintehtäviin kuuluu Helsingin väestörakenteen tunteminen ja ennustaminen. ”Tässä meidän tietojamme käytetään paljon hyväksi päätöksiä tehtäessä."

Myös Helsingin eri alueiden syvällinen tuntemus on tietokeskuksen vahvuuksia. Siihen liittyy muun muassa kaupungin sisäisten hyvinvointierojen ymmärtäminen. Tietoa on pitkältä ajanjaksolta, ja se auttaa tulkitsemaan ilmöissä tapahtuvat muutokset oikeassa asiayhteydessä.

”Kaupunkidynamiikan ymmärtäminen on olennaista”, Cantell huomauttaa. ”Esimerkiksi kaikki erilaisuus ei ole negatiivista, vaan dynaamisiin kehittyviin kaupunkeihin kuuluu aina tietty määrä eroja. Toisaalta on myös kehitykseen sisältyviä negatiivisia eroja ja nekin täytyy tunnistaa."

Kaupunkilaisten ja virkamiesten osaaminen käyttöön

Helsinki on avoimen datan pioneerikaupunki. Tämän Timo Cantell kertoo jälleen toukokuussa kuulleensa kansainvälisiltä tutkijoilta Etelä-Amerikkaa myöten, kun hän isännöi kaupungin vastaanottoa yhteiskuntatieteiden big dataa käsitelleessä konferenssissa.

"He sanovat, että kunpa heilläkin olisi vastaavat mahdollisuudet hyödyntää paikallisia julkisia tietovarantoja."

”Helsingillekään kunnia ei ole tullut ilmaiseksi. Tämä ei olisi onnistunut ilman kaupungin johdon vankkumatonta tukea ja virkamiesten uurastusta."

Cantell muistuttaa myös, ettei urakka ole koskaan valmis ja eturivissä kulkeminen vaatii jatkuvaa päämäärätietoista kehittämistä.

Tietojärjestelmät, tilastot ja tutkimukset on ollut tähän asti tapana tuottaa visusti virastojen seinien sisällä, ja siellä niitä on myös pääasiassa käytetty.

”Tulevaisuudessa kaupunkilaisten pitää olla mukana kaupunkia koskevan tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä, samoin muiden paikallisten toimijoiden kuten yritysten. On hyvä tietää esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista ja heidän tavoistaan käyttää kaupunkia”, Cantell sanoo.

Häntä kiinnostaa myös se, miten Helsinki voisi hyödyntää nykyistä paremmin sitä kokemuspohjaa, joka kertyy jokaisen työpäivän aikana kaupungin omille 40 000 työntekijälle. ”He ovat asiantuntijoita, jotka tarkastelevat kaupunkia mitä moninaisimmista näkökulmista."

Jotta tietokeskus kykenisi kokoamaan yhteen tätä tietomassaa niin kaupunkilaisilta ja yksityisiltä kuin virkamiehiltä ja muilta asiantuntijoilta, sen on oltava tulevaisuudessakin hyvin verkostoitunut.

”Meidän pitää virittää tuntosarvemme havainnoimaan ympäröivää kaupunkielämää. Tässä on osattava ottaa kaikki irti sosiaalisista medioista ja muista sähköisistä viestintäkanavista."

* * *

5 kaupunkikysymystä

Viihtyisä paikka Helsingissä?

Timo Cantell: ”Pitkospuut Lammassaareen ovat yksi lempipaikoistani kaupungissa. Tunnelma on kaksijakoinen, koska samaan aikaan näkee metron ja kuulee pelkkää linnunlaulua. Kaupunkikulttuuria aistin mielelläni Hakaniemen torilla tai hallissa, toisaalta kahviloista Gran Delicato on sellainen paikka, johon palaan säännöllisesti. "

Viimeksi lukemasi kaupunkikirja?

”Voisin mainita James Joycen Odysseuksen, vaikka se onkin pitkän aikavälin projekti enkä ole vielä päässyt aivan loppuun. Dublinin kadut ja maamerkit ovat kirjassa tärkeässä osassa. Luen sitä Leevi Lehdon suomennoksena, joka on täynnä tietoa ja alaviitteet vievät joskus suuren osan sivusta."

Kaupunkitutkimus, johon kannattaa tutustua?

”Yritän itse lukea kerran vuodessa Louis Wirthin artikkelin Urbanism as a Way of Life. Olen sosiologi, ja tieteenalan hyveisiin kuuluu perinteisesti klassikkojen selailu. Joidenkin lähteiden mukaan tämä taitaa muuten olla sosiologian siteeratuin artikkeli."

Kerro kaupunkifakta, jolla on sinulle henkilökohtainen merkitys?

"Merenrannan pituus on minulle juoksijana konkreettinen fakta, koska lenkkeilen usein Helsinginniemellä rantoja pitkin. Helsingillä on rantaviivaa yli 130 kilometriä, tarkkaa lukemaa en tosin osaa sanoa. "

Kiinnostava ajankohtainen kaupunki-ilmiö?

”Kaupunkiaktivismin kasvu Helsingissäkin ja sen jatkuva muuntuminen ovat olleet yksi viime vuosien kiehtova ilmiö. Se voi näyttäytyä muun muassa ruokakulttuurina, kirpputoreina, paikallistapahtumina tai mielenosoituksina."

Kommentoi

Lehdessä: