Helsinki
Sivustoa ei enää päivitetä 1.3.2023 alkaen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisemat uudet tutkimusartikkelit löytyvät sivustolta kaupunkitieto.hel.fi.
  • Kuva: Helsinki Partners / Jussi Hellsten.

Artikkeli |  29.06.2022Jukka Hirvonen

Helsingin asuinalueilla viihdytään – muuttohalukkuus silti barometrin mukaan kasvanut

Yli yhdeksän kymmenestä Helsinki-barometrin vastaajasta pitää asuinaluettaan viihtyisänä. Oman asuinalueen suositteluhalukkuus oli kuitenkin laskenut hieman aiemmasta. Koko Helsingin suositteluhalukkuus oli puolestaan pysynyt vakaana. Joka neljännellä on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisissä barometreissa. Helsinki-barometrissa kysyttiin myös vastaajien yleisistä tulevaisuudennäkymistä, ja vain harva uskoo näkymien muuttuvan huonompaan suuntaan – huolimatta viime kuukausien maailmanpoliittisista tapahtumista.

Helsinki-barometriaineisto kerättiin keväällä 2022 kuudetta kertaa. Barometri on Helsingin kaupungin toteuttama lyhyt haastattelututkimus, joka kerätään puolen vuoden välein, ja jonka vastaajakunta on edustava otos kaupungin 15–79-vuotiaasta väestöstä. Osa haastattelukysymyksistä on pysynyt samana useassa barometrissa, mutta suureksi osaksi kysymysten sisältö vaihtelee ajankohtaisten tietotarpeiden mukaan. Tämänkertaisessa barometrissa oli muun muassa useita kysymyksiä omasta asuinalueesta. Koetusta elämänlaadusta, koronahuolesta, lähitulevaisuuden näkymistä sekä asukkaiden halukkuudesta suositella Helsinkiä ja omaa asuinaluetta muille on barometriaineistoissa vastauksia pitemmältä ajalta, joten niistä voitiin tarkastella myös muutostrendejä. Tässä artikkelissa esitellään tuloksia edellä mainituista kysymyksistä. Barometrissa kysyttiin myös asukkaiden suhtautumisesta Venäjän hyökkäyssodan seurauksiin ja Ukrainan tilanteeseen. Nämä tulokset on raportoitu jo aiemmin artikkelissa Mustonen ym. (2022). 

Asuinalueiden viihtyisyys arvioitiin positiivisesti

Kevään 2022 Helsinki-barometrissa kysyttiin mielipiteitä omasta asuinalueesta, esimerkiksi sen viihtyisyydestä, kauneudesta, turvallisuudesta, vapaa-ajan mahdollisuuksista ja väestöryhmien suhteista. Asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta koskevat kysymykset kuuluvat myös mittaristoon, jolla Helsinki seuraa kaupunkistrategiansa toteutumista.

Tulokset antavat Helsingin asuinalueiden keskimääräisestä tilanteesta varsin positiivisen kuvan (Kuvio 1). Suuri enemmistö vastaajista, yli 90 prosenttia, yhtyi väittämään ”asuinalueeni on minusta viihtyisä” (täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Lähes yhtä moni arvioi myönteisesti asuinalueensa turvallisuuden. 86 prosenttia koki alueen turvalliseksi myös viikonloppuiltana, kun taas kahdeksan prosenttia oli eri mieltä. Asuinalueet koettiin barometrissa vielä yleisemmin turvalliseksi kuin vuoden 2021 laajassa turvallisuuskyselyssä (Keskinen & Kainulainen-D’Ambrosio 2022).

Myös asuinalueen kauneus arvioitiin myönteisesti. 85 prosenttia vastaajista piti asuinaluettaan kauniina ja vain kuusi prosenttia ei pitänyt.

72 prosenttia vastasi, että asuinalueella on tarpeeksi vastaajaa kiinnostavia vapaa-ajan mahdollisuuksia, kun taas vajaa viidennes vastasi kieltävästi. Kysymyksen muotoilu oli tarkoituksella väljä, joten se kattaa niin järjestetyt tapahtumat ja palvelut kuin esimerkiksi ulkoilualueetkin.

Väestöryhmien välisiä suhteita asuinalueella piti hyvinä kolme neljästä ja vain seitsemän prosenttia oli eri mieltä.

 

Vastauksia näihin kysymyksiin voitiin tarkastella myös ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikä selittikin useimpia kohtia (Kuvio 2). Ainoastaan arvioita asuinalueen viihtyisyydestä ikä ei selittänyt. Alle 40-vuotiaat arvioivat alueen kauniiksi hiukan harvemmin kuin tätä vanhemmat. Alueen vapaa-ajan mahdollisuudet arvoivat heikoimmiksi 30–39-vuotiaat, parhaiksi taas 70–79-vuotiaat. Turvattomuutta kokivat yleisimmin yhtäältä nuorimmat ja toisaalta vanhimmat. 40–49-vuotiaat kokivat alueensa yleisimmin turvalliseksi myös viikonloppuiltaisin. Tätä kohtaa selitti myös vastaajan sukupuoli: miehistä alueen koki turvalliseksi 92 prosenttia, naisista 81 prosenttia. Muhin arvioihin asuinalueesta sukupuoli ei ollut yhteydessä.

 

Mitä vanhempi vastaaja, sitä yleisemmin hän arvioi väestöryhmien väliset suhteet alueella hyviksi. Iän ohella vastauksia tähän selitti myös koettu toimeentulo (Kuvio 3). Hyvän toimeentulon luokissa noin 80 prosenttia vastasi tähän myöntävästi ja vain noin viisi prosenttia kieltävästi. Heikoimman toimeentulon luokassa 63 prosenttia arvioi väestöryhmien väliset suhteet asuinalueella hyviksi ja 12 prosenttia oli eri mieltä.

 

Oman asuinalueen suositteluhalukkuus hieman laskussa

Kaikissa tähänastisissa kuudessa barometrissa on ollut mukana kysymys siitä, kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi asuinaluettaan muualla asuville. Vastaaja arvioi tätä asteikolla 0–10 (0=ei lainkaan todennäköistä, 10=erittäin todennäköistä).

Vastaukset luokiteltiin kolmeen luokkaan: 

• arvot 0–6 = kriittiset

• arvot 7 ja 8 = neutraalit

• arvot 9 ja 10 = suosittelijat. 

Vastauksista voidaan edelleen laskea suositteluindeksin arvo vähentämällä suosittelijoiden osuudesta kriittisten osuus.

Tämänkertaisessa barometrissa suosittelijoita oli noin puolet ja kriittisiä 12 prosenttia (Kuvio 4). Suosittelijoita oli nyt hieman vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin heidän osuutensa oli 55 prosenttia. Suositteluhalukkuus on ollut korkeimmillaan keväällä 2020, jolloin suosittelijoita oli 61 prosenttia. Tästä lukemasta se on asteittain laskenut.

 

Ikä selitti jonkin verran suositteluhalukkuutta, mutta riippuvuus ei ollut suoraviivainen. Nuorimmat suosittelivat asuinaluettaan muita harvemmin (suosittelijoita 43 prosenttia, kuvio 5). Suurimmillaan suositteluhalukkuus oli 40–49-vuotiailla, joista suosittelijoita oli 58 prosenttia. Siirryttäessä vanhempiin ikäluokkiin suositteluhalukkuus taas hieman pieneni. Tällaista säännönmukaisuutta ei ilmennyt ensimmäisessä barometrissa kolme vuotta sitten. Naiset suosittelivat asuinaluettaan hieman yleisemmin kuin miehet: suosittelijoita oli naisista 52 prosenttia ja miehistä 47 prosenttia.

 

Helsingin suositteluhalukkuus pysynyt vakaana

Koko Helsingin suosittelemisesta asuinpaikkana oli samanmuotoinen kysymys kuin oman asuinalueen suosittelusta. Myös tämä kysymys on toistunut samanlaisena aina syksystä 2019. Kuviossa 6 on esitetty vastaukset kaikista barometreista.

 

Helsingin suosittelu oli varsin tarkkaan samalla tasolla kuin kolmessa edellisessä tai syksyn 2019 barometrissa. Ainoastaan kevään 2020 tulos näyttäytyy aikasarjassa poikkeuksena selvästi suuremmalla suositteluhalukkuudella. Tuolloin mitattua suositteluindeksin arvoa, 42, voidaan pitää erinomaisena, ja myös uusimman barometrin indeksiarvoa 24 voidaan pitää hyvänä. Indeksin arvo voi olla myös negatiivinen.

Vastauksissa ilmeni ikäryhmittäisiä eroja (Kuvio 7). Yleisimmin Helsinkiä suosittelivat 50–59-vuotiaat, kun taas alle 30-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla suositteluhalukkuus oli hieman vähäisempää. Syksystä 2019 suositteluhalukkuus oli 50–59-vuotiailla kasvanut selvästi. Tuolloin suositteluhalukkuuden riippuvuus iästä oli suoraviivaisempi: se laski iän myötä. Naisissa oli tämänkertaisessa barometrissa hieman suurempi osuus (42 %) suosittelijoita kuin miehissä (35 %). Tämä piirre on esiintynyt myös aiemmissa barometreissa.

 

Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko he suunnitelleet muuttoa pois Helsingistä joko koronaepidemian vuoksi tai muista syistä. Tämä kysymys on toistunut samanlaisena syksyn 2020 barometrista alkaen (Taulukko 1).

 

Taulukosta havaitaan, että koronaepidemia muuttosyynä on Helsingissä asuvien keskuudessa harvinaistunut. Enää yksi prosentti suunnitteli muuttoa pois Helsingistä koronan vuoksi, kun keväällä 2021 osuus oli kuusi prosenttia. Sen sijaan muista syistä muuttoa suunnittelevien osuus on kasvanut asteittain: syksyllä 2020 heitä oli 14 prosenttia, keväällä 2022 joka neljäs.

Suuri enemmistö arvioi elämänlaatunsa hyväksi

Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tämänhetkistä elämänlaatuaan neliportaisella asteikolla (Kuvio 8). Tämä kysymys on ollut mukana barometrissa keväästä 2020 asti. Tällä kertaa 87 prosenttia arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain kaksi prosenttia huonoksi. Luvut olivat lähes samat kuin kaksi ja puoli vuotta sitten. Ainoastaan kevään 2021 barometri näyttää heikompaa tulosta, mikä saattaa liittyä sen hetkiseen koronatilanteeseen. 

 

Koetulla toimeentulolla ja elämänlaadulla oli vahva riippuvuus (Kuvio 9). Mitä parempi toimeentulo sitä parempi myös elämänlaatu. Kuitenkin myös heikoimpaan toimeentuloluokkaan kuuluvista kaksi kolmesta arvioi elämänlaatunsa hyväksi, kun taas joka kymmenes heistä arvioi sen huonoksi.

 

Huolestuneisuus koronasta tasaantunut

Keväästä 2020 lähtien on barometreissa kysytty huolestuneisuutta koronan vaikutuksista itselle, perheelle ja lähisuvulle sekä ystäville. Päätulos tästä oli, että huolestuneisuus koronan vaikutuksista on selvästi vähentynyt vuoden 2020 ja kevään 2021 tasosta. Kuten aiemmissakin barometreissa myös kevään 2022 barometrissa oltiin eniten huolissaan vaikutuksista perheelle ja lähisuvulle: 20 prosenttia oli niistä vähintään "melko paljon" huolissaan. Noin kymmenen prosenttia oli vähintään melko paljon huolissaan vaikutuksista itselle ja läheisille ystäville. Vaihtoehto "hieman huolissani" painottui joka kohdassa.

Huolestuneisuus koronaepidemian vaikutuksista on kevään 2022 tulosten perusteella tasaantunut mutta ei hävinnyt (Kuvio 10). Huolestuneisuuden asteessa ei ollut juuri mitään eroa edellisestä, syksyn 2021 barometrista. Syksyllä 2020 huolestuneisuus oli huipussaan ja vielä keväällä 2021 korkeahkoa, mutta syksyllä 2021 jo vähentynyt olennaisesti.

 

Tulevaisuusarvioissa ei suurta muutosta syksystä

Vastaajan tulevaisuudennäkymiä puolen vuoden perspektiivillä kysyttiin nyt viidettä kertaa. Yli puolet vastaajista arvioi lähitulevaisuuden näyttävän samalta kuin kyselyhetkellä (Kuvio 11). Joka kolmas uskoi parempaan ja hyvin harva huonompaan. Vastauksissa ei ollut tapahtunut suurta muutosta edellisestä barometrista. Yksilötasolla näihin arvioihin vaikuttavat tietenkin hyvin monenlaiset, satunnaiset asiat. Väestötasolla vaikutusta voi olettaa olevan myös suurilla kriiseillä, kuten koronapandemialla ja Ukrainassa käytävällä sodalla. Aikasarjassa kevät 2021 näyttäytyy selvänä poikkeuksena optimistiseen suuntaan. Tuolloin oli saatu koronarokotukset käyntiin, mikä selittänee vastauksia.

 

Miesten ja naisten vastauksilla ei ollut eroa. Sen sijaan ikä selitti näitä arvioita suoraviivaisesti siten, että mitä vanhempi vastaaja sitä negatiivisempi arvio (Kuvio 12). Parempaan lähitulevaisuuteen uskoi nuorimmasta ikäluokasta lähes 50 prosenttia, vanhimmista vain 17 prosenttia. Kaksi vuotta sitten vastausten riippuvuus iästä ei ollut niin johdonmukainen, vaikka silloinkin nuorin ikäryhmä arvioi lähitulevaisuuden myönteisimmin ja vanhin kielteisimmin.

 

Lopuksi

Kevään 2022 Helsinki-barometrin tulosten perusteella Helsingin asuinalueet koetaan pääosin hyvinä. Selvä enemmistö arvioi oman asuinalueensa viihtyisäksi, kauniiksi ja turvalliseksi. Yli 70 prosenttia arvioi sen myös tarjoavan riittävästi vapaa-ajan mahdollisuuksia. Myös väestöryhmien välisiä suhteita asuinalueella pidettiin yleisesti hyvinä. Näin ajattelivat varsinkin vanhimmat vastaajat. Oman asuinalueen suositteluhalukkuus osoitti kuitenkin hienoista laskevaa trendiä. Nuorimmat vastaajat suosittelisivat omaa asuinaluettaan harvimmin. Koko Helsingin suositteluhalukkuus oli puolestaan samalla tasolla kuin muutamassa viimeisessä barometrissa. Yleisimmin Helsinkiä suosittelisivat 50–59-vuotiaat. Huolestuneisuus koronapandemian vaikutuksista oli nyt tasaantunut alemmalle tasolle puolentoista vuoden takaisesta korkean huolestuneisuuden tasosta. Arviot lähitulevaisuudesta olivat samansuuntaisia kuin puoli vuotta sitten. Ikä selitti näitä vastauksia: mitä vanhempi vastaaja sitä harvemmin hän uskoi nykyhetkeä parempaan lähitulevaisuuteen. Barometri toteutetaan seuraavan kerran syksyllä 2022.

Jukka Hirvonen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Kirjallisuus:

Keskinen, Vesa & Kainulainen-D’Ambrosio, Katariina (2022): Oma asuinalue ja Helsingin keskusta koetaan turvallisina paikkoina – tuloksia kaupungin turvallisuustutkimuksesta. Kvartti 1/2022. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/oma-asuinalue-ja-helsingin-keskusta...

Mustonen, Pekka & Saukkonen, Pasi & Yijälä, Anu (2022): Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta. Kvartti-verkkoartikkeli 24.5.2022. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/lahes-kaikki-helsinkilaiset-kannatt...

Kommentoi