Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Paavo Jantunen.

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Helsinki-barometrissa kysyttiin jälleen koronakuulumisia

Syksyllä 2019 toteutettiin ensimmäinen Helsinki-barometri-kysely. Reilun tuhannen hengen puhelinhaastatteluissa kaupunkistrategian tavoitteita peilattiin asukkaiden kokemuksiin. Keväällä 2020 barometrilla tutkittiin kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Uusin kysely jatkaa koronan vaikutusten selvittämistä asukkaiden arjessa.

Lisäksi kyselyssä selvitetään sitä, kuinka halukkaita vastaajat ovat suosittelemaan Helsinkiä muualla asuville. Myös tätä on kysytty nyt kaikilla kolmella kyselykierroksella.

Barometrin uusinta kyselyä varten on tehty 1 051 puhelinhaastattelua. Kevään 2020 kierroksella haastatteluja tehtiin 1 039 ja viime vuoden syksyllä 1 040. Vastaajat edustavat iän, sukupuolen ja asuinpaikan (suurpiiri) mukaan Helsingin 18–79-vuotiasta väestöä.

Vastaajista 37 % oli töissä työpaikalla ja 20 % pääosin etätöissä. Etätyö oli vähentynyt keväästä (tuolloin 25 %) ja työskentely työpaikalla puolestaan lisääntynyt (keväällä 27 %). Työpaikalla työskentelyn lisääntymistä selittää se, että osa työntekijöistä on palannut etätöistä ja lisäksi joillakin koronan aiheuttama lomautus oli päättynyt. Koronaepidemian vuoksi lomautettuna oli nyt 2 %, kun taas keväällä osuus oli 8 %. Viidennes vastaajista oli eläkkeellä ja joka kymmenes opiskelijana. 

Koronan vaikutuksia – karanteenit koetaan rasittavina

Vastaajilta kysyttiin kymmenen asian kautta, miten koronaepidemia on vaikuttanut heidän elämäänsä. Kysytyistä asioista puolet olivat samoja kuin keväällä 2020. Uutena asiana kysyttiin muun muassa kasvomaskien käyttöä, mikä osoittautuikin yleiseksi: 85 prosenttia kaikista vastaajista (79 % miehistä ja jopa 90 % naisista) sanoi käyttävänsä maskia joukkoliikenteessä ja muissa ruuhkapaikoissa.

Muista kysytyistä asioista vapaaehtoisella karanteenilla on ollut yleisimmin vaikutusta vastaajien elämään. Reilu neljäsosa (28 %) vastaajista kertoi vapaaehtoisen karanteenin vaikeuttaneen heidän elämäänsä. Lähes yhtä moni oli vähentänyt alkoholin käyttöään tai oli liikkunut aiempaa enemmän. Vajaa neljännes koki, että kunto oli heikentynyt. Joka viidennen taloudessa oli ollut työttömyyttä tai lomautuksia sekä oli koettu taloudellisia ongelmia.

Naiset olivat kokeneet itsensä miehiä yleisemmin yksinäiseksi (Kuvio 1). Sen sijaan alkoholin käytön vähentäminen koski useammin miehiä kuin naisia. Alle 30-vuotiaista miehistä yli puolet (52 prosenttia) ilmoitti vähentäneensä alkoholin käyttöään koronan aikana. Opiskelijoista 45 prosenttia oli vähentänyt alkoholin käyttöä, oletettavasti liittyen opiskelijarientojen ja muun sosiaalisen elämän rajoittumiseen. Helsinki-barometrin syksyn 2020 aineistosta on tehty erillinen blogikirjoitus koskien alkoholin käyttöä (Mäki 2020).

Kuvio 1. Koronan vaikutukset ihmisten arkeen syksyllä 2020 (N=1045).

Erilaisia kotitalouksia korona oli kohdellut jossain määrin eri tavalla. Yksin asuvat olivat kokeneet muita enemmän yksinäisyyttä (29 prosenttia). Myös lomautetut ja työttömät sekä opiskelijat kärsivät muita enemmän yksinäisyydestä.

Yksinhuoltajaperheissä karanteeniin joutuminen on luonnollisesti muita suurempi ongelma. Karanteenirajoitukset olivat hankaloittaneet useampaa kuin joka kolmatta (37 %) yksinhuoltajaa. Lähes yhtä moni yksinhuoltaja koki myös kuntonsa heikentyneen koronan aikana. 

Taloushuolet koskivat etenkin lomautettuja mutta myös opiskelijoita ja kotona hoitovapaalla olevia.

Koronan aiheuttamien vaikutusten yleisyydestä voidaan tehdä vertailua kevään ja syksyn välillä niiden kysymysten osalta, jotka olivat mukana molemmilla kyselykerroilla (Taulukko 1). Jotkin koronan aiheuttamat ongelmat, kuten työttömyyteen, lomautukseen tai taloushuoliin liittyvät kokemukset, ovat vähentyneet keväästä. Yksinäisyys ja kunnon heikentyminen rassaavat kuitenkin yhä yhtä useaa kuin puoli vuotta sitten.

Taulukko 1. Koronan vaikutukset elämään keväällä ja syksyllä 2020

Huolimatta koronaepidemiasta suuri enemmistö vastaajista arvioi elämänlaatunsa hyväksi (Kuvio 2). Vastaukset eivät olleet merkitsevästi muuttuneet keväästä. Kysytyistä koronan vaikutuksista kaksi asiaa vaikutti eniten vastaajien elämänlaatuun. Nämä olivat yksinäisyys ja oman kunnon heikentyminen. Yksinäisyyttä kokeneista piti elämänlaatuaan erittäin hyvänä tai hyvänä 65 prosenttia, ei kokeneista 89 prosenttia. Vastaava luku kuntonsa heikentyneeksi kokeneilla oli 72 prosenttia ja muilla 88 prosenttia.

Kuvio 2. ”Minkälaiseksi arvioit elämänlaatusi tällä hetkellä?” Vastaukset keväällä ja syksyllä 2020, %.

Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Koronatilanteen pitkittyessä ihmisten huolestuneisuus taudista ja sen vaikutuksista on lisääntynyt.  Eniten oltiin huolestuneita perheen ja lähisuvun puolesta ja vähiten omasta puolesta. Nämä asiat huolestuttivat eniten myös keväällä 2020.

Kuvio 3. Koronaepidemian vaikutuksista vähintään ”melko paljon” huolissaan olevien osuus keväällä ja syksyllä 2020

Vastaajia pyydettiin jälleen arvioimaan myös tulevaisuuden näkymiään. He arvioivat tulevaisuuttaan syksyllä 2020 varovaisemmin kuin keväällä. Yhä useampi valitsi vaihtoehdon, jossa tulevaisuus näyttää samalta kuin nyt. Kenties koronaviruksen oletetaan olevan keskuudessamme vielä puolen vuoden kuluttuakin. 

Taulukko 2. Tulevaisuuden näkymät puolen vuoden kuluttua keväällä ja syksyllä 2020.

Miehet ja naiset olivat tulevaisuutta koskevissa arvioissaan hyvin yhteneviä. Positiivisimpia olivat 30–39-vuotiaat. Koronan takia lomautetuista 61 prosenttia arvioi tulevaisuutensa olevan puolen vuoden kuluttua parempi kuin kyselyhetkellä. Toisaalta moni (22 %) heistä arvioi tilanteensa olevan tulevaisuudessa vieläkin huonompi.

Poikkeusajan palveluihin ollaan edelleen tyytyväisiä

Vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä erilaisiin Helsingin kaupungin poikkeusajan palveluihin. Niihin otettiin vaihtelevassa määrin kantaa, koska monet palvelut koskettavat vain vähemmistöä väestöstä. Yleisesti ottaen vastaajat olivat varsin tyytyväisiä (Kuvio 4). Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin päiväkotien toimintaan ja yli 70-vuotiaille puhelimitse annettuun apuun. Myös koronaterveysasemat, testien ohjeistus ja toteutus saivat myönteisen arvion – näissä kaikissa tyytyväisiä oli noin 85 prosenttia. Tyytyväisten osuus oli samaa tasoa myös koulujen opetusjärjestelyjen ja viestinnän kohdalla.

Kysytyistä palveluista oltiin kriittisimpiä koronatestien tulosten saamiseen (tyytymättömiä 28 %) ja taloudelliseen tukeen (tyytymättömiä 25 %).

Kuvio 4. Tyytyväisyys Helsingin kaupungin poikkeusajan palveluihin, % kantaa ottaneista

Joissakin palveluissa voitiin syksyn vastauksia verrata kevääseen (Kuvio 5). Vaikka tyytyväisyys koulujen opetusjärjestelyihin, koronaterveysasemiin, viestintään ja ikääntyneiden Helsinki-apuun oli edelleen hyvin yleistä, tyytyväisten osuus oli kuitenkin laskenut keväästä 5–6 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyydessä taloudelliseen tukeen ei ollut merkitsevää muutosta.

Kuvio 5. Kaupungin poikkeusajan palveluihin melko/erittäin tyytyväisten osuus keväällä ja syksyllä 2020, %

Koronan vaikutus muuttosuunnitelmiin pieni

Noin joka viides vastaaja (18 %) oli suunnittelemassa muuttamista Helsingistä. Miesten keskuudessa muuttosuunnitelmia oli useammalla kuin naisten. Koronatilanne ei kuitenkaan pääosin ole syynä muuttoaikeisiin, vaan muuttoa harkitsi nimenomaan koronan takia hyvin harva (Taulukko 3). Eniten muuttoajatuksia ylipäätään oli koronan takia lomautetuilla (28 %), opiskelijoilla (24 %) ja työttömillä (21 %).

Taulukko 3.  Vastaajien muuttosuunnitelmat. 

Toinen tutkimus, jossa on säännöllisesti kysytty vastaajien muuttosuunnitelmia, on kaupunki- ja kuntapalvelututkimus. Vuoden 2016 kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan Helsingin vastaajista 28 prosenttia suunnitteli muuttoa, ja heistä 17 prosenttia Helsingin rajojen ulkopuolelle (Keskinen 2020). Osuus on lähes sama kuin Helsinki-barometrin syksyn kyselykierroksella.

Helsingin suositteluindeksi laskenut keväästä

Vastaajilta tiedusteltiin edellisten kyselykierrosten tavoin, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville asuinpaikkana.
Tämä kysymys on toistunut sellaisenaan kaikissa kolmessa Helsinki-barometrissa, ja asteikkona on 0–10 (0=ei lainkaan todennäköistä, 10=erittäin todennäköistä). Vastaukset luokitellaan kolmeen ryhmään: arvot 0–6 =”kriittiset”, arvot 7 ja 8 = ”neutraalit” sekä arvot 9 ja 10 = ”suosittelijat”. Kun suosittelijoiden prosenttiosuudesta vähennetään kriittisten prosenttiosuus, saadaan suositteluindeksi. Se on yksi Helsingin strategiamittareista ja sillä mitataan asukastyytyväisyyttä. Suositteluindeksin arvo voi teoriassa vaihdella väillä -100–+100. Suositteluindeksin tulkintaohje on seuraava:

Arvot 40+ erinomainen
20–39 hyvä
0–19 tyydyttävä
alle 0 heikko

Helsinkiä suositeltiin asuinpaikaksi nyt selvästi vähemmän kuin viime keväänä ja suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten syksyllä (Kuvio 6). Suositteluindeksin arvo oli nyt 21, kun keväällä arvo oli 42 ja vuosi sitten 18. Indeksi tuoreimman arvon voi siis tulkita olevan ”hyvä”. Yksi mahdollinen selitys indeksin arvon tällaiselle vaihtelulle on vuodenaika: alkukesällä Helsinki voi olla enemmän edukseen kuin syksyllä.

Kuvio 6. Helsingin suositteleminen asuinpaikkana kolmessa barometrissa.

Suositteluindeksiä käytetään paljon kaupallisella puolella sekä erilaisten yksityisten tai julkisten palvelujen arvioinneissa.  Se, missä määrin koko kaupungin vetovoimaa voi mitata tällaisella mittarilla, on pohdinnan arvoinen asia. Asukkaiden saattaa olla vaikeampi arvioida koko kaupungin suosittelemista kuin esimerkiksi yksittäisen palvelun.

Ikä selitti jonkin verran halukkuutta Helsingin suosittelemiseen (Kuvio 7). Noin 60 ikävuotta oli tämänkertaisen barometrin vastauksissa taitekohta: Helsinkiä suosittelisivat enemmän alle 60-vuotiaat ja vähemmän yli 60-vuotiaat. Vuosi sitten vallitsi samansuuntainen mutta lievempi ja vähittäisempi ikäriippuvuus. Naiset suosittelivat Helsinkiä hieman yleisemmin kuin miehet. Indeksin arvo naisilla oli 28 ja miehillä 14.

Kuvio 7. Helsingin suositteleminen asuinpaikkana, vastaukset iän mukaan.

Myös omasta asuinalueesta oli vastaava suosittelukysymys. Sen vastaukset eivät muuttuneet kovin paljon aiemmista barometreista (Kuvio 8). Oman asuinalueen suositteluindeksin arvo oli nyt 42. Se heikkeni jonkin verran edellisestä, kevään 2020 mittauksesta (tuolloin 53) ja jäi vähän myös syksyn 2019 arvon (47) alle. Vaihtelu jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin koko Helsingin suosittelemisessa. Kenties vuodenaika selittää myös asuinalueen suosittelemishalukkuutta.

Kuvio 8. Oman asuinalueen suositteleminen asuinpaikkana kolmessa barometrissa.

Ikäryhmistä 30–59-vuotiaat suosittelivat asuinaluettaan useammin kuin heitä vanhemmat tai nuoremmat. Nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä alueen suosittelu oli hieman vähentynyt ja 50–59-vuotiailla taas vähän lisääntynyt. Naiset suosittelivat myös asuinaluettaan hieman useammin kuin miehet: suosittelijoita oli naisista 57 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia.

Helsinki-barometri seuraavan kerran keväällä

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Keväästä yleinen tilanne oli muuttunut syksyn kyselyajankohtaan mennessä paljon. Kasvomaskin käyttö on tullut rutiiniksi, ja etätöistä on palattu osin takaisin työpaikoille. Syksyn kyselyn jälkeen tautitilanne on taas kääntynyt selvästi huonompaan suuntaan.

Eniten vastaajien elämää on hankaloittanut koronan aiheuttama vapaaehtoinen karanteeni. Yksinäisyys ja kunnon heikentyminen rassaavat yhä yhtä useaa kuin puoli vuotta sitten. Alkoholin käyttö on pääosin vähentynyt, varsinkin nuorten keskuudessa, mutta juominen on muuttunut osalla vastaajista myös päinvastaiseen suuntaan (ks. Mäki 2020). Tulevaisuuden suhteen oltiin odottavalla kannalla. Koronatilanteen pitkittyessä ihmisten huolestuneisuus asiasta on lisääntynyt. 

Lisäksi selvitettiin edellisen barometrikyselyn tavoin helsinkiläisten tyytyväisyyttä kaupungin poikkeusajan palveluihin sekä halukkuutta suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana. Poikkeusolojen palveluista tyytyväisimpiä oltiin päiväkotien toimintaan ja yli 70-vuotiaiden apuun puhelimitse. Kriittisimpiä oltiin koronatestien tulosten saamiseen ja taloudelliseen tukeen. Halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana oli vähentynyt keväästä ja palannut lähelle vuoden takaista arvoa.

Helsinki-barometri-kysely tehdään seuraavan kerran nykyisen valtuustokauden päätteeksi keväällä 2021. Mahdollisesti koronatilanteeseen on jo tuolloin saatu jonkinlaista pysyvämpää parannusta rokotusten myötä.

Vesa Keskinen ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa.

Lähteet:

Keskinen, Vesa (2020). Erillistulostus vuoden 2016 kuntapalvelututkimuksen Helsinki-aineistosta. 11.11.2020.

Keskinen, Vesa & Hirvonen, Jukka (2020). Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa. Kvartti-verkkolehti, artikkeli, 25.6.2020. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-huolta-koronatil...

Keskinen, Vesa & Väliniemi-Laurson, Jenni & Hirvonen, Jukka (2020). Helsinki-barometri: Asukkaat kokevat kaupungin hyvin toimivaksi. Kvartti-verkkolehti, artikkeli, 3.2.2020. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-asukkaat-kokevat...

Mäki, Netta (2020). Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana. Kvartti-verkkolehti, blogikirjoitus, 13.11.2020. https://www.kvartti.fi/fi/blogit/helsinkilaisten-alkoholinkayton-muutos-...

Kommentoi

Lehdessä: