Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Sakari Röyskö.

Artikkeli |  23.02.2021Vesa Keskinen, Jukka Hirvonen

Helsinki-barometri: Korona koettelee – varsinkin nuoria

Syksyn 2020 Helsinki-barometrissa kysytyt koronaepidemian vaikutukset ovat painottuneet eri väestöryhmiin eri tavalla. Nuorimmat vastaajat ovat kärsineet eniten epidemian aiheuttamista taloushuolista. Epidemia on aiheuttanut yksinäisyyttä varsinkin yksin asuville. Karanteenisuositukset ovat haitanneet eniten nuorimpia ja vanhimpia. Kunnon heikkeneminen on puolestaan rasittanut etenkin yksinhuoltajia ja ikäryhmistä 30–39-vuotiaita. Huoli epidemian vaikutuksista itselle oli suurinta vanhimmilla vastaajilla.

Helsinki-barometri on asukaskokemuksia kartoittava runsaan tuhannen henkilön haastattelututkimus. Se on tähän mennessä toteutettu kolme kertaa puolen vuoden välein, viimeksi loka–marraskuussa 2020, jolloin siinä keskityttiin etupäässä koronaepidemiasta johtuviin asukaskokemuksiin. Tuloksista on julkaistu aiemmin verkkoartikkeli tällä sivustolla (Keskinen & Hirvonen 2020). Tässä toisessa artikkelissa keskitytään erityyppisten kotitalouksien ja eri ikäryhmien välisiin eroihin koronaepidemian vaikutuksissa.

Koronaepidemia aiheuttanut yksinäisyyttä

Vastaajilta tiedusteltiin joitakin koronaepidemian vaikutuksia. Yksinäisyyden kokemista koronan vuoksi selitti vastaajan ikä (Kuvio 1). Yleisimmin yksinäisyyttä vastasivat kokevansa kolme nuorinta ikäryhmää eli alle 50-vuotiaat (reilu viidennes). Harvimmin kokivat yksinäisyyttä 50–59-vuotiaat (alle 10 %). Tätä vanhemmissa ikäryhmissä yksinäisyyden kokemus taas kasvaa iän myötä. Koko vastaajakunnan tasolla korona oli aiheuttanut yksinäisyyttä 18 prosentille eikä osuus ollut muuttunut keväästä. Kuitenkin 40–49-vuotiailla se oli yleistynyt noin 10:stä yli 20 prosenttiin. Tämä muutos oli tilastollisesti merkitsevä [1], kun taas muissa ikäryhmissä ei ollut merkitsevää muutosta.

 

Ikäryhmäanalyysia voidaan tarkentaa vielä eri kotitaloustyyppeihin (Kuvio 2). Yksinasuville koronaepidemia on aiheuttanut yksinäisyyden kokemista joka ikäryhmässä selvästi yleisemmin kuin muille. Pariskuntien ja lapsiperheiden välillä ei ollut johdonmukaista eroa.

 

Karanteenisuositukset haitanneet eniten nuorimpia ja ikääntyneitä

Koronaepidemian aikana on annettu karanteenisuosituksia esimerkiksi virukselle altistuneille, ulkomailta tulleille ja riskiryhmille. Barometrin vastaajista 28 % katsoi, että ”suositus omaehtoiseen karanteeniin on hankaloittanut elämääni”. Kun vastauksia tarkasteltiin ikäryhmittäin (Kuvio 3), huomattiin saman tyyppinen käyräviivainen riippuvuus kuin yksinäisyyden kohdalla: tähän vastasivat useimmin myöntävästi yhtäältä nuoret alle 35-vuotiaat ja toisaalta vanhimmat, 73–79-vuotiaat. Heistä yli kolmannes oli kokenut karanteenihaittoja. Vähiten karanteenit olivat haitanneet 50–64-vuotiaita.

Kunto heikentynyt useimmin 30–39-vuotiailla ja yksinhuoltajilla

Koronaepidemian vaikutukset liikkumiseen ja fyysiseen kuntoon olivat eri ihmisten kohdalla erisuuntaisia. Yhtäältä ryhmäliikunnan keskeytykset sekä kotikaranteenit ovat joillakin vähentäneet liikuntaa ja sitä myötä heikentäneet kuntoa. Toisaalta osa on lisännytkin liikuntaa, mihin suuntaan on vaikuttanut esimerkiksi pyrkimys välttää joukkoliikennettä tartuntavaaran vuoksi. Dramaattisin vaikutus kuntoon on ollut osalla tautiin sairastuneita, mutta heitä on väestötasolla vain pieni prosenttiosuus.

Koronaepidemian vaikutuksia kysyttäessä 24 prosenttia vastasi, että ”kuntoni on heikentynyt”. Vastaajan ikä selitti kunnon heikkenemistä: yleisimmin kuntonsa vastasivat heikentyneen 30–39-vuotiaat ja harvimmin nuorimmat ja vanhimmat vastaajat (Kuvio 4). Missään ikäryhmässä ei ollut tapahtunut merkitsevää muutosta keväästä.

Kotitaloustyypeistä yhden vanhemman perheissä vastattiin useimmin kunnon heikentyneen ja pariskunnissa harvimmin (Kuvio 5). Kevään barometrissa kotitaloustyyppien välillä ei ollut merkitseviä eroja, mutta syksyllä eroja oli ilmaantunut. Yksinhuoltajien osalta mahdollinen selitys on, että jos heillä on pieniä lapsia, niin heidän voi olla vaikeaa irtautua lastenhoidosta liikuntaharrastuksiin. Korona-aikana tämä on voinut kärjistyä, kun monet harrastukset ovat olleet katkolla ja kontakteja on pyritty välttämään. Kahden vanhemman perheissä tilanne on toinen, kun kuntoilua voi harrastaa vuoroin.

Taloushuolia aiheutunut varsinkin nuorille

Koronaepidemia oli aiheuttanut taloushuolia syksyn 2020 barometrissa 19 prosentille vastaajista. Osuus oli hieman vähentynyt kevään lukemasta (23 %), mitä selittää ainakin lomautusten väheneminen. Vastauksissa havaittiin varsin selvä käänteinen riippuvuus iästä siten, että taloushuolia oli aiheutunut useimmin nuorille: alle 25-vuotiaista osuus oli lähes puolet (47 %), kun taas 65 vuotta täyttäneistä se jäi muutamaan prosenttiin (Kuvio 6). Tulos ei ole yllättävä, koska koronasta johtuneet lomautukset ovat iskeneet eritoten nuoriin, joilla muutenkin on yleisemmin pätkätöitä ja muita epätyypillisiä työsuhteita. Eläketuloihin koronaepidemia puolestaan ei ole vaikuttanut.

Kotitaloustyypeistä taloushuolia oli keväällä 2020 koitunut erityisesti yksinhuoltajille (Kuvio 7). Syksyn barometrissa kotitaloustyyppien erot olivat tasoittuneet.

Kaupungin digitaalisten palvelujen käyttö lisääntynyt selvästi nuorilla

Barometrin vastaajilta kysyttiin, ovatko he koronaepidemian vuoksi käyttäneet aiempaa enemmän kaupungin digitaalisia palveluja. Tämän kysymyksen voi ajatella olevan jonkinlainen mittari epidemian aiheuttamalle ”digiloikalle” kaupungin palveluissa. Kaikkiaan joka viides vastaaja (20 %) oli lisännyt digitaalisten palvelujen käyttöään. Kuvio 8 esittää kysymykseen myöntävästi vastanneiden osuudet ikäryhmittäin. Digiloikka on toteutunut vahvimmin nuorten kohdalla, joista yli kolmannes on lisännyt näiden palvelujen käyttöä. Osuus laskee asteittain iän myötä ja vanhimmassa ikäryhmässä digiloikka on jäänyt vaatimattomaksi (6 %). Aineiston yläikäraja oli 79 vuotta, joten vanhimmat, 80 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset puuttuvat siitä kokonaan.

Katsottaessa vastauksia työtilanteen mukaan, huomataan että opiskelijat ja työpaikallaan työskentelevät ovat useimmin lisänneet kaupungin digitaalisten palvelujen käyttöään, joka neljäs oli tehnyt näin (Kuvio 9). Työttömien tai lomautettujen luku on lähellä heitä, mutta etätöitä tekevät ovat lisänneet näiden palvelujen käyttöä vähemmän (15 %) ja eläkeläiset vielä vähemmän (12 %).

Ikäryhmien ja kotitaloustyyppien erot lähitulevaisuuden arvioissa tasoittuneet keväästä

Kysymyksessä ”miltä arvioit tulevaisuutesi näyttävän puolen vuoden kuluttua?” oli ikäryhmien välillä keväällä selviä eroja: nuoremmat ikäluokat aina 49 ikävuoteen asti suhtautuivat näkymiin optimistisemmin kuin vanhemmat (Kuvio 10). Syksyllä nämä erot olivat tasoittuneet eikä ikä enää selittänyt merkitsevästi vastauksia. Huonompaan kehitykseen uskovien osuus ei kuitenkaan ollut lisääntynyt, vaan vaihtoehto ”samalta kuin nyt” oli lisännyt osuuttaan. Tämän suuntaisen muutoksen takana lienee epidemian ja siitä johtuvien rajoitusten pitkittyminen.

Myös kotitaloustyyppien välillä oli keväällä tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta syksyllä niitä ei enää ollut (Kuvio 11). Keväällä yhden vanhemman lapsiperheet ja yksinasuvat luottivat parempaan lähitulevaisuuteen enemmän kuin pariskunnat ja kahden vanhemman perheet. Syksyllä nämä erot olivat tasoittuneet. Muutos ajankohtien välillä oli tilastollisesti merkitsevä yksinasuvilla, pariskunnilla ja yhden vanhemman lapsiperheillä. Näillä ryhmillä parempaan lähitulevaisuuteen luottavien osuus oli siis pienentynyt.

Huolestuneisuus epidemian vaikutuksista itselle lisääntyy iän myötä

Huolestuneisuus koronaepidemian vaikutuksista itselle lisääntyi johdonmukaisesti iän myötä (Kuvio 12). Nuorimmassa ikäluokassa vähintään ”melko paljon” huolissaan olevien osuus oli vain 15 prosenttia, vanhimmassa 34 prosenttia. Tämä on sikäli loogista, että taudin vaarallisuus lisääntyy selvästi ikääntymisen myötä ja 70 vuotta täyttäneet määritellään pelkän ikänsä puolesta riskiryhmäksi. On tärkeää huomata, että ikänsä puolesta kaikkein suurimmassa riskissä olevat eivät sisälly aineistoon lainkaan, koska otoksen yläikäraja oli 79 vuotta. Vastaajat ovat kysymyksen kohdalla todennäköisesti ajatelleet enemmän suoria terveysvaikutuksia kuin epäsuoria, rajoitusten aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

Kaiken ikäisten vastaajien keskuudessa epidemiasta huolissaan olevien vastaajien osuus oli lisääntynyt kevään barometrista, mutta muutos yltää tilastolliseen merkitsevyyteen kahdessa ikäryhmässä: 40–49 vuotiailla ja 70+ -vuotiailla.

Kotitaloustyyppien välillä ei ollut keväällä merkitseviä eroja huolestuneisuudessa epidemian vaikutuksista itselle, mutta syksyllä niitä oli ilmaantunut: eniten huolissaan olivat pariskunnissa asuvat (Kuvio 13).

Koronaepidemian hoito pääkaupunkiseudulla – asukkailta hyvät arvosanat

Asukkaiden näkemyksiä koronaepidemian hoidosta myös muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa voidaan tarkastella kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen (KAPA) aineiston avulla. KAPA-tutkimuksen vuoden 2020 aineistonkeruu toteutettiin koronaepidemian takia kevään sijasta poikkeuksellisesti syksyllä. Aikalisä mahdollisti uuden kysymyksen lisäämisen kyselylomakkeelle: ”Miten asuinkuntanne on mielestänne onnistunut koronaepidemian hoidossa?”. Kysymys on relevantti, sillä koronatoimien hoitovastuu on ollut pitkälti kunnilla ja alueilla.

Pääkaupunkiseudun vastaajista 68 prosenttia piti asuinkuntansa koronaepidemian hoitoa melko tai erittäin hyvänä. Luku on varsin korkea. Helsingissä tyytyväisten osuus oli suurin, Vantaalla keskimääräistä pienempi. Vantaan tulokseen saattavat vaikuttaa lentokentän jossain määrin sekavat koronakäytännöt. 

Taulukko 1. Miten pääkaupunkiseudulla on onnistuttu koronaepidemian hoidossa, syksy 2020.

Koronan hoidosta oltiin Helsingissä kaikissa vastaajaryhmissä hyvin samaa mieltä – ikä, sukupuoli, koulutustausta tai asuinpaikka (suurpiiri) ei juuri erotellut vastaajia asiaa arvioitaessa.

Lopuksi

Helsinki-barometrin syksyn 2020 kierros tuotti tietoa koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutuksista ihmisten elämään. Taloushuolet korostuivat nuorten aikuisten kohdalla. Myös epidemian aiheuttama kaupungin palvelujen ”digiloikka” oli koskenut vahvimmin nuorimpia ja vain vähän barometrin vanhimpia vastaajia. Keväällä 2021 toteutettava barometrin seuraava kierros tulee tuottamaan jatkotarkasteluja ja tietoa siitä, kuinka epidemian pitkittyminen heijastuu näihin vaikutuksiin.

Kirjoittajat toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

[1] Vastausjakaumien erojen merkitsevyyttä testattaessa on käytetty Chi Square riippumattomuustestiä.

Lähteet:

Keskinen, Vesa & Hirvonen, Jukka (2020). Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt. Kvartti 4/2020. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitieto. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-huolestuneisuus-...

Kommentoi