Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Juhani Seppovaara.

Artikkeli |  21.03.2016Vesa Keskinen

Helsinkiläisiä huolestuttaa lasten ja nuorten tulevaisuus

Joka kolmas vuosi toteutettavan Helsingin turvallisuustutkimuksen uusimmassa, vuoden 2015 kyselyssä kysyttiin turvallisuuskokemusten lisäksi asioita, joista vastaajat olivat huolestuneita. Eniten korostui huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Maahanmuuttajataustaisia helsinkiläisiä puolestaan huolestuttivat eniten terrorismi sekä sodat ja konfliktit.

Aikaisemmat vuosina 2003, 2006, 2009 ja 2012 toteutetut Helsingin turvallisuuskyselyiden kysymykset ovat keskittyneet maantieteellisesti Helsinkiin ja sen alueisiin. Vuoden 2015 kyselyssä oli mukana kysymyskokonaisuus, joka peilasi ihmisten huolestuneisuutta laajemmin. Asiat, joihin vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa, selviävät kuviosta 1.

Kysytyistä kymmenestä huolenaiheista viisi oli sellaisia, joita yli puolet vastaajista piti vähintäänkin melko huolestuttavina.

 

Kuvio 1. Helsinkiläisiä huolestuttavat asiat (N=3952).

Suomi on ollut taloudellisessa taantumassa vuodesta 2008 lähtien. Irtisanomiset ja moninaiset leikkaukset esimerkiksi koulutuksesta, tuista ja korvauksista ovat nykytodellisuutta. Ei olekaan ihme, että helsinkiläiset olivat huolissaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Samaa asiaa kuvaa huolestuneisuus tuloerojen kasvusta. Kyselylomakkeen lopussa olleeseen kysymykseen ”Haluatko vielä kertoa jotakin kyselyn aihepiiriin liittyvistä asioista” saatiin yli 1 500 kommenttia, kirjoitusta tai mielipidettä 825 henkilöltä eli joka viidenneltä vastaajalta.

Muutamaa viikkoa ennen tutkimuksen aineiston keruuta tapahtui Pariisissa 13.11.2015 useita terrori-iskuja, joissa kuoli 130 ihmistä. Iskut toivat terrorismin uhan lähelle suomalaisia. On varsin todennäköistä, että terrori-iskut heijastuivat vastaajien huolen aiheiden painotuksiin.¹

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä heijastui tuloksiin

Sodat ja sotilaalliset konfliktit Syyriassa, Afganistanissa ja Pohjois-Afrikassa ovat aiheuttaneet massiivisen kansanvaelluksen Eurooppaan. Kyselyssä ei ollut turvapaikanhakijoiden määrää koskevaa kysymystä, koska kyselylomake viimeisteltiin ja kyselyn saatteet allekirjoitettiin elokuussa 2015. Turvapaikanhakijoiden määrät alkoivat kasvaa syksyllä 2015.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä asiat helsinkiläisiä huolestuttavat omalla asuinalueellaan. Tätä selvitettiin vuosien 2015 ja 2012 kyselyissä lähes samoilla asioilla. Eniten kolmessa vuodessa oli kasvanut huoli eri kieli- ja väestöryhmien välisistä suhteista omalla asuinalueella.

Edellä mainittuun ”sana on vapaa” -kysymykseen tuli 75 turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja vastaanottokeskuksiin liittyvää kommenttia. Tämä onodotettua vähemmän, ottaen huomioon asian runsaan uutisoinnin. Lisäselvyyttä tarjoaa kenties kysymyksen ”Onko asuinalueellasi turvattomuutta herättäviä paikkoja” tarkempi analyysi, johon palataan tulevissa verkkoartikkeleissa kevään aikana. Nousevatko vastaanottokeskukset (10 kpl) näiden paikkojen joukkoon?

Miesten ja naisten huolen aiheet olivat yhtenevät, mutta lähes kaikki kysytyt asiat huolestuttivat naisia enemmän kuin miehiä. Suurimmillaan sukupuolten väliset huolestuneisuuserot olivat seuraavissa asioissa:

Rahan riittävyys, työttömyys, omien vanhempien hoidon järjestäminen ja yksinäisyys olivat asioita, joita miehet ja naiset pitivät yhtä huolestuttavina.

On selvää, että oma elämäntilanne näkyy kysyttyjen asioiden painotuksessa. Nuorilla ja ikääntyneillä on osin omat huolenaiheensa, mutta terrorismi ja sodat ovat yhteisiä huolia. Iäkkäämmät ovat selvästi enemmän huolissaan maailmanlaajuisista ongelmista kuin nuoret. Kun asia koskee oman arjen sisältöä, vanhempien ikäryhmien huolestuneisuus on vähäisempää. Eläkeikäisten talous on ehkä kunnossa tai sitten niukkaankin toimeentuloon on jo totuttu. Työttömyys ei voi enää osua ainakaan omalle kohdalle.  Nuoret ovat sitä vastoin huolissaan taloustilanteestaan. Omien vanhempien pärjääminen tulee ajankohtaiseksi 45–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Yksinäisyys huolettaa eniten nuoria. Olen tutkinut nuorten yksinäisyyden kokemuksia Yksin kaupungissa -kirjassa (Väliniemi-Laurson, Borg & Keskinen 2016). Seuraavat tiivistykset ovat tuon kirjan artikkelista ”Yksinäisyys ja talousongelmat nuorten arjen ongelmana Helsingissä".

  • Nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet ajanjaksolla 2001, 2005, 2008, 2012.
  • Helsinkiin tullaan opiskelemaan ja töihin. Muulta muuttaneille saattaa olla vaikeaa solmia uusia ihmissuhteita. Jos vielä suhteet vanhalle paikkakunnalle ovat katkenneet, riski yksinäisyydestä kasvaa.
  • Nuorilla on päivittäisessä elämässä paljon sosiaalisia kontakteja. Ympärillä on usein paljon saman ikäisiä ja sosiaalinen media on hallussa, mutta nuori voi silti kokea tunneperäistä yksinäisyyttä.
  • Itsensä ”joskus” yksinäiseksi kokeminen on nuorilla hyvin yleistä.
  • Koska nuorten yksinäisyys on lisääntynyt, voidaan pohtia, mikä selittää yleistyneen yksinäisyyden kokemisen. Onko kyseessä kulttuurinen muutos? Yksinäisyys ei ehkä ole niin arka aihe kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Aiheena yksinäisyys on ollut paljon esillä julkisuudessa, joten asian myöntäminenkin voi olla nykyään helpompaa.

Kuvio 2. Huolen aiheet iän mukaan, huolestuttaa paljon tai melko paljon, %

Vuoden 2015 tutkimukseen saatiin vieraskielisten vastauksia seuraavasti: venäjä 177, viro 87 ja englanti 82. Englanniksi vastanneissa oli monesta maasta lähtöisin olevia. Heidän äidinkielinään olivat muun muassa kiina, tamili, afrikaans, vietnam, ranska, portugali, lingala, bengali, puola, hollanti, bulgari ja paštu.

Maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten huolenaiheet ovat selvästi erilaiset kuin muiden helsinkiläisten. Maahanmuuttajataustaisilla on huomattavan paljon huolta niin lähiomaisista kotimaissaan (lähtömaassa) sotien ja terrorismin keskellä kuin omasta ja lastensa tulevaisuudesta ja pärjäämisestä Suomessa.

 

Kuvio 3. Suomen- ja ruotsinkielisten sekä vieraskielisten huolen aiheet Helsingissä 2015, %

Miten vastaajien koulutustausta näkyy huolen aiheissa? Kysytyistä asioista yksinäisyys, omien vanhempien hoidon järjestäminen, kaupunginosien eriytyminen ja ilmastonmuutos olivat sellaisia, joissa vastaajien koulutustaustalla ei ollut vaikutusta huolestuneisuuden määrään. Mitä korkeampi koulutus, sitä vähemmän oltiin huolestuneista rahan riittävyydestä, työttömyydestä tai lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Koulutustaso korreloi siis yhä tulotason kanssa. Koulutus vähensi systemaattisesti myös huolta sodista ja terrorismista.

* * * * * * * * * * *

Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta. Tutkimusraportti aiheesta valmistuu vuoden 2016 lopulla.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi

Turvallisuuskoordinaattori Katariina Kainulainen-D’Ambrosio, Helsingn kaupunginkanslia, sähköposti: katariina.kainulainen-dambrosio(at)hel.fi

Kommentoi