Tutkimuksen taustaa

Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimus on kuntien yhdessä teettämä valtakunnallinen tutkimus, jolla selvitetään kerran valtuustokaudessa kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet tutkimukseen kymmenen kertaa vuodesta 1983 lähtien. Vuoden 2020 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Helsinki lähti mukaan vuoden 2020 tutkimukseen muita kaupunkeja lyhyemmällä kyselyllä. Tästä seurasi, että vastaamisaktiivisuus nousi 44 prosenttiin eli 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Helsingistä 18–79-vuotiaita vastaajia on 1 711, Espoosta 1 342 ja Vantaalta 1 348.

Aiemmilla kyselykerroilla KAPA-tutkimuksessa ei ole kysytty ilmastonmuutoksen torjunnasta kaupungeissa. Aihe on kuitenkin yhä näkyvämmin esillä julkisessa keskustelussa, ja kaupungit ovat lisänneet viime vuosina tuntuvasti ilmastotoimiaan (ks. esim. Nikunen 2018). Suomen kaupungeista Lahti aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, Vantaa vuonna 2026 ja Espoo 2030. Helsingin tavoite on kauempana, vuodessa 2035.

Helsingin kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 2 611 tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästöt ovat vähentyneet jopa neljänneksellä vuoteen 1990 verrattuna, mutta toisaalta vuodesta 2018 vuoteen 2019 päästöt kasvoivat kaksi prosenttia. Helsingin päästöistä 57 prosenttia aiheutuu kaukolämmityksestä, 25 prosenttia liikenteestä ja 14 prosenttia sähkön tuotannosta (HSY 2021). Näihin vaikuttamalla kaupunki saa eniten hiilipäästöjä kuriin. 

Kaupunkilaiset nostivat ilmastonmuutoksen suurimmaksi yleiseksi huolenaiheekseen vuoden 2018 Helsingin turvallisuustutkimuksessa (Keskinen, Pyyhtiä & Lehtelä 2020, 41). Uuteen kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen liitettiinkin kysymyskokonaisuus aiheesta.  

Lahti on Euroopan vihreä pääkaupunki vuonna 2021, ja Lappeenranta valittiin kolmen parhaan joukkoon alle 100 000 asukkaan kaupunkien sarjassa. Kaupungit ja niiden LUT-yliopisto hyödyntävät vihreää imagoaan, muun muassa alkuvuonna Helsingin raitiovaunujen mainosteippauksissa. (Kuva: Matias Hellgren)

Ilmastoteot riittäviä joka kolmannen vastaajan mielestä

Aluksi KAPA-tutkimuksessa kysyttiin ”Tekeekö asuinkuntanne tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi?”  Kolmasosa pääkaupunkiseudun vastaajista piti kaupunkinsa ilmastotoimia riittävinä. Yhtä usea oli sitä mieltä, että kaupunkien ympäristötoimet ovat riittämättömiä. 

Helsingissä vastaajat olivat naapurikaupunkilaisia tyytymättömämpiä asuinkuntansa ilmastotoimiin. Helsinkiläisillä oli myös muita useammin kanta asiaan, sillä ei osaa sanoa -vastausten osuus oli kaupungissa pieni. 

Helsingissä suurena haasteena on se, että yli 90 prosenttia Helsingin rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä ja kaukolämpö on tällä hetkellä pääosin fossiilisten polttoaineiden polttamista. Tämä saattaa osaltaan selittää tyytymättömien määrää.

Naiset pitivät Helsingin kaupungin ilmastotoimia miehiä yleisemmin liian vaatimattomina. Naisista tätä mieltä oli 44 prosenttia, miehistä joka kolmas. Samoin nuoret ja koulutetut pitivät kaupungin nykyisiä ilmastotoimia muita useammin liian vähäisinä. Heillä oli myös muita varmempi kantaa asiaan, eli ei osaa sanoa -vastausten osuus oli pieni. 

Joukkoliikenteen kehittämisellä nähtiin olevan eniten vaikutusta

Millaisia toimia asukkaat sitten odottivat asuinkunnaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi? Asiaa kysyttiin 13 valmiin vastausvaihtoehdon avulla. Lisäksi vastaajat saivat kertoa jonkin muun keinon. Vastausvaihtoehtona oli myös, että kaupungin ei ole tarpeen hillitä ilmastonmuutosta. Vaihtoehdoista sai valita kolme mielestään tärkeintä.

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa oltiin pitkälti samaa mieltä kysyttyjen asioiden vaikuttavuudesta. Kuntakohtaista hajontaa oli yllättävän vähän. Kärkeen nousivat joukkoliikenteen kehittäminen, ruokahävikin vähentäminen ja kiertotalouden edistäminen. Kuten edellä todettiin, Helsingin kaukolämmön tuotannon rasitteena on hiiliriippuvuus. Tämä näkyy myös vastaajien mielipiteessä (ks. kuvio 1, jossa helsinkiläisillä korostuu kohta ”kaukolämmön ja energiatuotannon muutokset”). Helsinkiläiset vastaajat arvioivat naapurikaupunkien vastaajia useammin, että kaupunki voi toimillaan vaikuttaa enemmänkin ilmastonmuutokseen.

Kysymyskokonaisuus oli selkeästi sellainen, johon oli vain ”oikeita vastauksia”. Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaupungin ei tarvitse hillitä ilmastonmuutosta. 

Kuten jo edellä todettiin, ilmastonmuutoksen pysäyttämiskeinoissa ei ollut suuria kaupunkikohtaisia eroja. Miesten ja naisten keinovalikoimissa eroja sitä vastoin oli. Kuvio 2 kuvaa näitä eroja Helsingin osalta. Havaitaan, että naiset korostaisivat enemmän pehmeämpiä keinoja, miehet teknisempiä ratkaisuja. Miehistä kuusi prosenttia katsoi, että kaupungin ei tarvitse hillitä ilmastonmuutosta, naisista tätä mieltä oli kaksi prosenttia.  

Ruokahuoltoon ja -valioon liittyvät vaikutuskeinot korostuivat selvästi nuorimpien vastauksissa. Vanhimmat vastaajat korostivat hiilinielujen kasvattamista ja varautumista säiden ääri-ilmiöihin. 

Korkeasti koulutettujen vastauksissa korostuivat kaukolämmön ja muun energiantuotannon vaihtaminen hiilineutraalimmaksi sekä kiertotalouden edistäminen. Myös pyöräilyedellytysten parantaminen kuuluisi koulutettujen suosimiin kaupungin ilmastotoimiin. 

Muita keinoja hillitä ilmastonmuutosta 

Edellä käsiteltiin kaupunkilaisten arvioita kyselylomakkeessa valmiiksi annetuista ilmastotoimista. Seuraavaksi katsotaan, mitä keinoja kaupunkilaiset itse ehdottivat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näillä vastauksilla on omanlaisensa painoarvo, kun sana on vapaa, eikä vastaajille ole annettu valmiita vastausvaihtoehtoja. 

Satakunta helsinkiläistä kertoi omin sanoin, mitä kaupungin pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esitetyistä keinoista suuri osa oli valmiiden vastausvaihtoehtojen täsmentämisiä tai ”hienojen tutkijatermien” korvaamista arkikielelle, esimerkiksi: hiilivoimalat pois, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa (=hajautetun energiatuotannon tukeminen). Näitä kommentteja oli 15 vastauksessa. Sama koski useita (11 kpl) kierrätystä koskevia mainintoja, jotka kuvasivat samaa asiaa kuin ”kiertotalouden edistäminen”. 

Autoiluun liittyviä kommentteja oli yhteensä 27 kirjoituksessa. Niistä kymmenen koski yksityisautoilun rajoittamista ja kahdeksan helpottamista. Kahdeksan kommenttia liittyi autokannan modernisointiin, sähköautoihin ja latauspisteiden lisäämiseen. Yksi ehdotus koski kitkarenkaiden pakollisuutta.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei saanut asukkailta kannatusta (vrt. kuvio 1). Päinvastoin, 21 kommenttia liittyi huoleen lähiluonnon menettämisestä (ei puisto- ja metsäalueille rakentamista, lisää puistoja ja hiilinieluja) ja liian tiiviiseen rakentamiseen. Koronavirusaikana lähiluonto onkin korostunut asukkaiden mielenterveyttä ja jaksamista edistävänä paikkana.  

Viheralueiden vähenemisen huoli korostui myös edellä mainitussa Helsingin turvallisuustutkimuksessa. Kun kysyttiin omaan asuinalueeseen liittyviä huolia, viheralueiden väheneminen oli turvallisuustutkimuksen vastaajien huolenaiheista kolmanneksi yleisin (Keskinen, Pyyhtiä & Lehtelä 2020, 48). Huoli on ajankohtainen kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä.

KAPA-tutkimuksen muuttoaikeita koskevan kysymyksen mukaan Helsingin ulkopuolelle muuttoa suunnittelevista (156 vastaajaa) useampi kuin joka kymmenes (12 prosenttia) mainitsi muuton syyksi nykyisen asuinalueen liian rakentamisen, lähialueen hävitetyt metsät, liian tiiviin rakentamisen. Vastaajien muuttoaikeisiin ja niiden syihin sekä Helsingin muuttoliikkeeseen palataan vielä tulevissa artikkeleissa.     

Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. 

Lähteet:

HSY (2021). Kasvihuonekaasupäästöt. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY (HSY.fi). Luettu 4.2.2021. https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/kasvihuonekaasupaastot/    

Keskinen, Vesa, Pyyhtiä, Eija & Lehtelä, Petronella (2020). Turvallista ja rauhallista. Helsingin turvallisuustutkimus 2018. Toim. Nina Ahola. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, Tutkimuksia 2020:3.

Nikunen, Esa (2018). Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki? Kvartti 2018:3. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.  https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/ilmasto-muuttuu-mita-tekee-helsinki

Turunen, Suvi (2019). Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2021 – sai tittelin ensimmäisenä suomalaiskaupunkina. Yle Uutiset 13.9.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10842352