Helsinki
  • Kuvio 1: Kaupungit, joista tutkimuksen esimerkkitapaukset koottiin.

Kvartti 2/2014 |  21.08.2014Asta Manninen

Kaupunkien kestävään kilpailukykyyn on monta polkua

Kaupungit ovat maittensa ja maanosiensa talouskasvun vetureita. Tämä edellyttää kaupungeilta uudistumista ja kekseliäisyyttä, sillä aikakaudesta toiseen kaupungit kohtaavat sekä haasteita ja ongelmia että mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien näkeminen ja hyödyntäminen vaatii ponnisteluja. Tässä on monesti avuksi oman kaupungin kehityksen vertailu muiden kaupunkien kehitykseen. Vertaileva kaupunkitutkimus ja kaupunki-indikaattorit voivat tuoda kortensa kekoon.

Tällä hetkellä talous koettelee kaikkia kaupunkeja maailmanlaajuisesti. Kaikkialla etsitään uutta kasvua ja ulospääsyä taantumasta. Kaupunkien odotetaan tuottavan enemmän hyvinvointia yhä vähemmällä rahalla. Muita kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ovat ilmaston lämpeneminen, teknologian kehittyminen ja uudet tutkimustulokset sekä väestörakenteen muutokset.

Erasmus-yliopiston yhteydessä toimiva vertailevan kaupunkitutkimuksen laitos EURICUR (European Institute for Comparative Urban Research) järjesti huhtikuussa Rotterdamissa iUrban-konferenssin, jossa käsiteltiin kaupunkien kestävää kilpailukykyä eli juuri sitä, kuinka kaupungit voivat kasvaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa huolehtien samalla sosiaalisesta ja ympäristön hyvinvoinnista.

Konferenssissa esiteltiin tuloksia maailmanlaajuisesta tutkimushankkeesta, jossa on analysoitu 24 eri kaupungissa toteutettuja ”uuden sukupolven” kaupunkistrategioita ja -kehitysprojekteja.  Tutkittujen tapausten valinta perustui kahteen kriteeriin, innovatiivisuuteen ja vaikuttavuuteen.   Tutkimuksessa haettiin esimerkkejä, joilla on selvästi uusia piirteitä tai jotka tuovat uutta konseptointia ja muotoilua tavanomaisiin kaupunkistrategioihin ja kaupunkikehitysprojekteihin verrattuna. Helsinki on yksi tutkimuksen kaupungeista.

Tapausanalyyseja varten kartoitettiin ensin jokaisen kaupungin toimintaympäristö ja erityisominaisuudet, jotka luonnollisesti vaikuttavat siihen, millaiset strategiat, ohjelmat tai  kaupunkikehitysprojektit missäkin ympäristössä toimivat parhaiten. Tällaisia merkityksellisiä ominaisuuksia ovat talouden rakenne ja dynamiikka, väestörakenne, kaupungin maine ja identiteetti, ympäristö, infrastruktuuri ja institutionaaliset tekijät sekä kaupungin sijainti ja saavutettavuus.

Kaupunkien esimerkkejä ja kokemuksia uudenlaisista kestävää kilpailukykyä tuottavista tai edistävistä strategioista ja kehitysprojekteista voitiin ryhmitellä temaattisesti kolmeen laajaan ryhmään: osassa kaupunkien hankkeita painopiste oli taloudessa, toisissa taas ympäristökysymyksissä tai sosiaalisessa kehityksessä. Taloudelliseen näkökulmaan keskittyvissä hankkeissa saatettiin hyödyntää esimerkiksi klusteroitumista eli saman alan yritysten alueellista keskittymistä. Tällainen hanke oli Rotterdamin RDM Campus, jossa entisestä telakka-alueesta on tullut cleantech-yritysten keskittymä.

Talouteen liittyvistä teemoista oli esillä myös avoin data, jota on kehitetty Helsingin seudulla Helsinki Region Infoshare -projektissa ja Dublinissa Dublinked-hankkeessa, sekä teemavuodet kuten Barcelonan World Mobile Capital 2012–2018 ja Helsingin World Design Capital 2012.

Muutama talousnäkökulman hanke keskittyi puolestaan liikkuvuuden kehittämiseen kaupungeissa, kuten Curitiban joukkoliikenneuudistus, jonka seurauksena kaupungissa käytetään kolmanneksen vähemmän polttoainetta asukasta kohti kuin muualla Brasiliassa. Melbournen liikekeskustan elävöittämishankkeessa luotiin kuihtumiskierteessä olleesta keskustasta joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä suosiva alue, jonne rakennettiin myös uusia asuntoja. Mittava projekti vaikutti myös Melbournen menestymiseen elämänlaadultaan maailman parhaiden kaupunkien joukossa.

Ympäristön laatua parantavien hankkeiden joukossa oli Antwerpenin Park Spoor Noord, jossa käytöstä poistetun ratapihan paikalle rakennettu kaupunkipuisto yhdistää nyt rautatien aikaisemmin erottamia heikko-osaisia asuinalueita. Shanghaista, jonne virtaa tuhansia muuttajia maaseudulta päivittäin ja jossa rakennetaan paljon nopeassa tahdissa, nostettiin raporttiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttuva kehityshanke. Tässä Train-the-Trainers-hankkeessa rakennusalan ammattilaisia ja päätöksentekijöitä koulutetaan ymmärtämään, miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan kasvattaa helposti toteutettavilla ratkaisuilla ja eri materiaaleilla. Koulutusohjelman käyneiden on tarkoitus levittää tietoa kollegoilleen ja yhteistyökumppaneille.

Kaupunkien turvallisuus nousee monin paikoin kestävän kilpailukyvyn merkittäväksi osatekijäksi. Rio de Janeirossa on onnistuttu vähentämään rikollisuutta ja väkivaltaa slummeissa Policia Pacificadora (UPP) -toiminnan kautta. Siinä pyritään palauttamaan huumepomojen hallitsemien alueiden asukkaita takaisin järjestäytyneen yhteiskunnan piiriin tarjoamalla samanaikaisesti sosiaalipalveluja ja lainvalvontaa. Myös Kapkaupungin CCID-ohjemassa (Central City Improvement District) on kysymys turvallisuuden parantamisesta ja takaamisesta.

Mikä mahdollistaa onnistuneen kaupunkikehityshankkeen?

Esimerkkejä tutkittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, mitä sellaisia tekijöitä liittyi kunkin hankkeen toteuttamiseen, minkä avulla tulevaisuuden visiot muuntuivat konkreettiseksi toiminnaksi. Ehkä keskeisimpiä näistä mahdollistavista tekijöistä olivat monipuoliset kumppanuussuhteet ja johtajuus. Nämä kaksi liittyvät kaupunkien hankkeissa myös yhä kiinteämmin toisiinsa. Kaupunkien kumppanuuskuviot ovat käyneet yhä monipuolisemmiksi, ja jokainen taho tuo hankkeeseen omanlaistaan osaamista ja voimavaroja. Esimerkiksi Helsingin WDC 2012 -teemavuotta valmisteltiin hyvin laajalla pohjalla erilaisten toimijoiden kesken.

Toimiva viestintä on sekin tärkeä edellytys hankkeiden onnistumiselle, ja sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun hankkeessa tuodaan yhteen useampia eri tahoja ja tavoitteena on kaupunkilaisten osallistuminen. Viestinnän merkitys korostuu myös kansainvälisissä hankkeissa. Monien toimijoiden yhteistyö auttaa lisäksi hankkeiden rahoittamisessa innovatiivisella tavalla, kun erilaisia rahoituskanavia avautuu käytettäväksi. Kekseliäisyys hankkeiden rahoittamisessa on jälleen yksi menestystekijä, etenkin jos kaupunkien omat budjetit ovat jatkossa entistä niukempia.

Eräänä mahdollistavana tekijänä tutkimus nostaa vielä esille hankkeiden ketterän toteuttamisen. Kaupungin hallintoa ei ole välttämättä viritetty kehityshankkeiden sujuvaan hallintaan, joten joskus on hyödyllistä, että hanketta toteuttamaan muodostetaan esimerkiksi tilapäinen kevyempi organisaatio. Tilapäinen organisaatio saattaa voida myös paremmin hyödyntää useita erilaisia rahoituskanavia.

Kymmenen kohdan muistilista

EURICURin tutkimustuloksista johdettiin kymmenen kohdan muistilista, johon raportti kutsuu kaupunkeja tutustumaan, kun ne miettivät toimia tulevaisuutensa turvaamiseksi.

1. Kannattaa yrittää ennakoida, miten kaupungin dynamiikka kehittyy lähivuosina ja miten eri ilmiöt (esim. väestöpohjan tai talouden muutokset) siihen vaikuttavat, vaikka vaikutusta ei vielä olisikaan havaittavissa. Kestävään kilpailukykyyn on monta polkua.

2. Kaupungilla on hyvä olla yhdessä eri toimijoiden kanssa muodostettu visio kestävän kilpailukyvyn ylläpitämisestä.

3. Mahdolliset ulkoiset kimmokkeet, joista voi olla hyötyä kaupungin imagon kohentamisessa (esim. suurten kansainvälisten tapahtumien isännöinti), on syytä pitää mielessä ja hyödyntää.

4. Yhteen teemaan keskittyviä hankkeita kannattaa jalostaa monialaisiksi hankkeiksi aina kun se on mielekästä (esim. talousulottuvuuden rinnalle tuodaan täydentäviä näkökulmia, kuten sosiaalista ulottuvuutta tai ympäristötietoisuutta).

5. Monialaiset kaupunkikehitysprojektit edellyttävät hyviä johtajia osallistuvien organisaatioiden eri tasoilla kaupungin sisällä ja kaupunkiorganisaation ulkopuolella.

6. Otetaan mukaan hankkeisiin yllättäviä tahoja, esimerkiksi kansalaistoimijoita ja uusia yrittäjiä, joilla on usein tuoreita ideoita ja uudenlaista käyttäjänäkökulmaa.

7. Kaupunkikehittämisessä on valittava kullekin hankkeelle toiminnallinen ja sopiva aluetaso: onko kyse koko kaupunkia, metropolialuetta tai vain yhtä asuinaluetta koskevista toimenpiteistä.

8. Lisätään tai täydennetään omaa ydinosaamista. Tiedostetaan, mistä vahvuuksista on hyötyä keskipitkällä aikavälillä, ja kartoitetaan, mistä näitä löytyisi.

9. Haetaan ketterämpiä tapoja kaupunkihaasteiden kohtaamiseen, ongelmien ratkomiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä palvelujen tarjontaan kansalaisille ja yrityksille.

10. Tulevaisuuden kaupunginhallinto tarvitsee nokkelia keinoja toimintojensa rahoittamiseen. Uusien rahoitusmekanismien ja erilaisten rahalähteiden paikantaminen vaatii omanlaistaan osaamista.

Kaupunkikehitys on jatkuvaa ideointia

Tässä Kvartissa myös Charles Landryn artikkeli käsittelee kaupunkien kykyä sopeutua muuttuviin toimintaedellytyksiin ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Landry on toteuttanut mittavan Creative Cities Index -kaupunkivertailuhankkeen, jossa Helsingin ”luovaa suorituskykyä” arvioitiin suhteessa toisiin kaupunkeihin Euroopassa ja muilla mantereilla. Helsinki voi olla tyytyväinen saatuaan 20 kaupungin vertailussa parhaat pisteet, mutta Landry kuitenkin varoittaa kaupunkia jäämästä laakereilleen lepäämään.

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 linjataan, että kaupunki hakee uudistumalla kilpailukykyä. Helsinki haluaa olla kansainvälisesti tunnettu kehittämis- ja kokeiluympäristö uusille tuotteille ja palveluille. Voimavarojen tehokkaampaan hyödyntämiseen pyritään niin kaupungin omassa toiminnassa, jossa rohkaistaan toimialarajat ylittäviä prosesseja, kuin yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. WDC 2012 -vuoden hengessä Helsinki myös hyödyntää muotoilua kaupungin uudistamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Lisäksi kaupunki ennakoi tulevia muutoksia kiinnittäen huomiota muun muassa ikääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksiin.

Helsingin toiminnassa siis noudatetaan jo monia EURICURin tutkimuksessakin mainittuja ajatuksia, jotka auttavat kaupunkeja huolehtimaan kestävästä kilpailukyvystään tulevaisuudessa. Silti kaupungin on pidettävä jatkuvasti silmänsä auki, jotta löydetään uusia ideoita, jotka auttavat sekä toiminnan sisältöjen että toimintakulttuurin kehittämisessä. On kokeiltava rohkeasti, uskallettava epäonnistuakin, ja etsittävä aina uusia kumppaneita ja yhteistyötahoja, joilta voi oppia.

Uutta kansainvälistä vertailutietoa kaupunkikehityksestä tulossa

Euroopan komissiossa on tämän vuoden huhtikuussa aloitettu uuden kaupunkiraportin valmistelut. Tavoitteena on, että uusi kaupunkiraportti valmistuu 2016. EU:n raportti tulee sisältämään uusia näkökulmia aikaisempiin vastaaviin raportteihin nähden: luvassa on muun muassa uusi osio, jossa eurooppalaisia kaupunkeja tarkastellaan globaalista näkökulmasta. Tässä tehdään yhteistyötä OECD:n, YK:n ja Maailmanpankin kanssa.

YK:n alaisuudessa toimiva UN-Habitat-ohjelma taas laatii uutta World Urbanization Prospects -tutkimusta, joka on myös määrä julkistaa vuonna 2016. OECD kiinnittää sekin paljon huomiota kaupunkikehitykseen. Regions at a Glance 2014 on ilmestymässä ja se sisältää kaupunkiseutujen, erityisesti metropolialueiden tarkastelua. Lisäksi OECD tekee temaattista kaupunkitutkimusta muun muassa vihreän kasvun (urban green growth) teema-aiheesta.

Asta Manninen on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja ja Kvartin päätoimittaja.

Kommentoi

Lehdessä: