Helsinki
  • Kuva: MyHelsinki / Yiping Feng, Ling Ouyang.

Artikkeli |  13.11.2018Pekka Mustonen

Kolme kärkimaata erottuu nyt selvästi Helsingin matkailutilastoissa

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Vuorossa ovat tällä kertaa vuoden 2018 syyskuun ja koko vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin matkailutiedot. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).

Kolme neljännestä on tilastovuodesta takana. Myös koko kesä on nyt paketissa – syyskuuhan jatkaa tavallaan vielä kesäkautta, vaikka se meillä nimensäkin mukaisesti usein koetaan syksyn kuukautena. Helsingin matkailutilastoissa edetään suunnilleen viime vuoden lukemissa, joskin ennätysvuodesta 2017 on hieman jääty jälkeen.

Viime kuukausien tapaan tässä raportissa katsotaan hieman tarkemmin Kiinasta, Japanista ja Venäjältä Helsinkiin tulevaa matkailua, ja näiden lisäksi tarkastellaan, miltä muiden markkinoiden asema näyttää verrattuna näihin viime aikoina ehkä eniten keskustelujen keskiössä olleisiin maihin.

Yöpymiset vähenivät, mutta radikaalia muutosta ei näy

Syyskuussa 2018 matkailijoiden yöpymiset Helsingissä vähenivät kaikissa kategorioissa. Vaikka aiemmissa raporteissa on moneen kertaan todettu matkan tarkoituksen olevan vain suuntaa antava mittari, kaikkein eniten putosivat ulkomaisten matkailijoiden työmatkoihin ja kotimaisiin lomamatkoihin liittyvät yöpymiset. Ulkomaisiin lomamatkoihin liittyvät yöpymiset taas tippuivat vähiten: vain vajaan prosentin. Yhteensä kotimaiset yöpymiset vähenivät kuusi ja ulkomaiset neljä prosenttia.

Kun katsotaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä Helsingissä syyskuussa, Japani luovutti kärkipaikan Yhdysvalloille. Japanilaisten yöpymiset vähenivätkin kärkikymmenikön maista eniten, peräti 15 prosenttia. Pudotus on huomattava, ja japanilaisten yöpymisissä ollaan nyt vuoden 2015 tasolla. Japanilaisten yöpymisiä oli syyskuussa 2018 noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä erotus on suurempi kuin eteläkorealaisten tai intialaisten yöpymisten kokonaismäärä samana ajankohtana.

Myös brittien ja ruotsalaisten yöpymiset vähenivät, joskin vain parilla prosentilla. Kärkikymmenikön maista kaikki muut kasvoivat mukaan lukien Kiina. Eniten lisääntyivät yöpymiset Alankomaista ja Saksasta. Kärjen takaa pitää mainita Viro; virolaisten yöpymiset lisääntyivät yli 60 prosenttia, ja virolaisten yöpymisten määrä syyskuussa 2018 oli vuosikymmenen suurin. Niin ikään Yhdysvallat, Saksa, Kiina, Norja, Tanska ja Alankomaat olivat syyskuussa 2018 korkeammalla kuin samana ajankohtana kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Ja nämä kaikki ovat siis kärkikymmenikön maita. Kärjen takana on monia muita selvästi yöpymisiä kasvattaneita markkinoita.

Vaikka matkailun kasvun hiipumisesta on viime aikoina puhuttu paljon, mistään radikaalista muutoksesta eivät ainakaan syyskuun tilastot viesti.

Matkailuvuosi tähän mennessä

Toki syyskuu on vain yksi kuukausi muiden joukossa. Tässä vaiheessa voimmekin katsoa hieman jo kokonaiskuvaa, onhan yhdeksän kuukautta kahdestatoista jo tiedossa. Kaikki yöpymiset mukaan lukien tilastoissa mennään nyt vajaan prosentin verran viime vuotta jäljessä – kuitenkin siis koko aiempaa historiaa peilaten hyvin korkeissa lukemissa. Kotimaiset yöpymiset Helsingissä ovat kolme prosenttia miinuksella, mutta ulkomaiset vielä ennätystahdissa. Venäjän suunnasta tullut pari vuotta piristynyt kysyntä ei selitä yksin ulkomaisten yöpymisten tahtia. Saksalaisten yöpymiset ovat kolmen neljänneksen aikana lisääntyneet itse asiassa jopa hieman enemmän ja kasvu Yhdysvalloistakin on ollut huomattavaa. Kasvu näistä kaikista maista on ollut suunnilleen yhtä nopeaa: viiden ja kahdeksan prosentin välissä. Saksalaisten ja yhdysvaltalaisten matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärät olivat vuoden 2018 ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana suurempia kuin kertaakaan tarkastelujakson aikana eli tällä vuosikymmenellä.

Kysynnän kasvu edellä mainituista maista on korvannut Japanin ja Kiinan selvää hiipumista. Kiinalaisten yöpymiset ovat pudonneet vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän prosenttia ja japanilaisten peräti 15,4 prosenttia. Japanilaisten yöpymiset ovat nyt suunnilleen vuoden 2016 tasolla; kiinalaiset sen sijaan ovat selvästi toissa vuotta edellä, mutta vuoden 2017 ennätyksiin on vielä matkaa. Toki loppuvuoden kiri saattaa nostaa vielä kiinalaisten lukemat viime vuoden tasolle, mutta japanilaisten yöpymiset jäänevät ennätyksistä. Loppuvuosi on ollut viime vuosina näiden molempien maiden kohdalla suhteellisen rauhallinen kenties kiinalaisten joulukuun minisesonkia lukuun ottamatta.

Toisaalta kiinalaisten yöpymiset kasvoivat viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Kun samaan aikaan muistamme syyskuun lopun diplomaattisen selkkauksen Ruotsin ja Kiinan välillä, voidaan ehkä odottaa, että Ruotsiin alun perin suunniteltua kysyntää valuu meille ja nousisimme jopa viime vuoden ohi. Toisaalta kiinalaisten yöpymiset Oslossa lisääntyivät syyskuussa melkein 13 prosenttia, joten voi yhtä lailla olla, että tänne lentävät kiinalaiset vaihtavat suoraan Osloon meneviin koneisiin.

Japanilaisten yöpymiset ovat vähentyneet Helsingissä maaliskuusta alkaen ja elokuuta lukuun ottamatta kaksinumeroisilla prosenteilla. Japanissa syyskuussa ollut taifuuni on saattanut vähentää ylipäätään japanilaisten matkustamista. Helsingin lisäksi myös Tukholmassa mentiin selvästi miinukselle. Oslo sen sijaan on vetänyt niin ikään japanilaisia heinä–syyskuussa selvästi aiempaa vuotta enemmän, mutta määrät ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin naapurimaiden pääkaupungeissa. Kööpenhaminan syyskuun lukuja ei ole vielä tiedossa. Japanilaisten matkustustottumuksia – ja toki kiinalaistenkin – onkin jatkossa todella mielenkiintoista pohtia isommassa kuvassa. Nuorempien ikäluokkien kysyntä saattaa kohdistua aivan uusiin paikkoihin ja kenties taas viime vuosien terrori-iskujen (esim. Pariisi) jälkeen ainakin näennäisesti rauhoittuneen Euroopan klassikkokohteisiin.

Jos Kiina ja Japani pysyvät suunnilleen viime vuoden lukemissa, tai jos ne eivät paljon putoa, vuoden ulkomaalaisten yöpymisten kokonaismäärä tulee riippumaan pitkälti Venäjästä. Venäläisten vuoden merkittävin sesonkihan on vasta alkamassa. Venäläisten kysyntä Suomeen on pitkällä aikavälillä seuraillut aika selvästi ruplan kurssin muutoksia. Kurssin vahvistuessa kysyntä vähenee ja sama toiseen suuntaan. Oheisessa kuviossa esitetään ruplan kurssi, venäläisten yöpymiset Helsingissä ja rajanylitykset kuuden kuukauden liukuvalla keskiarvolla. Tällaiseen esitystapaan päädyttiin, koska kausivaihtelut kysynnässä ovat melkoisia ja liukuva keskiarvo loiventaa hieman kuvion sahalaitaa ja yksinkertaistaa yhteyttä.

Toisaalta vahva kurssi saattaa vähentää matkustamista kauas ja kannustaa tulemaan nimenomaan joulun alusajan ostosmatkoille Suomeen. Tämä oletettu vaikutus vähentää hieman tuota kuviossa näkyvää kurssien ja kysynnän välistä yhteyttä.
Toisessa kuviossa esitetään kärkikymmenikön yöpymisten kolmen ensimmäisen neljänneksen ajalta vuodesta 2010 alkaen. Venäjä dominoi omalla S-kirjaimen muotoisella käyrällä näkymää, mutta kuviosta voi tehdä muitakin havaintoja.

Ensinnäkin aiempiin vuosiin verrattuna kolmen kärki näyttää olevan erkanemassa muista. Vielä viime vuonna nippu oli kärjessä tiukempi, mutta nyt Britannia, Japani ja Ruotsi ovat kaikki pudonneet ja muodostavat oman keskinäisen ryhmänsä. Kiina taas erottuu seuraavana. Espanja, Ranska ja Italia ovat selvästi seitsemän kärkimaan takana. Jos kuvioon lisäisi muita maita seuraavilta sijoilta, samaan rykelmään mahtuisivat ainakin Norja ja Alankomaat.

Muun Suomen tilanne ja lentoliikennetilastot

Vielä ennen lentotilastoja nopea vilkaisu muualle Suomeen. Koko maassa matkailijoiden yöpymisissä ollaan viime vuoden ennätyksiin nähden plussalla prosentin verran. Lappi on parin prosentin kasvulla niin ikään ennätysvauhdissa ja erityisesti ulkomaiset yöpymiset ovat lisääntyneet selvästi. Viime vuoteen verrattuna ulkomaisia yöpymisiä on ollut Lapissa tänä vuonna neljä prosenttia enemmän. Pääkaupunkiseudulla sekä Espoo että Vantaa ovat plussalla. Ulkomaisissa yöpymisissä myös Tampere on selvässä ennätystahdissa. Helsingin viime vuotta myötäilevät yöpymisluvut ja muun pääkaupunkiseudun kasvu on nostanut koko Uudenmaan puolitoista prosenttia plussalle. 

Lentoliikennetilastoissa ollaan tuttuun tapaan kuukauden verran yöpymistilastoja edellä. Nyt siis tiedämme jo lokakuusta, jolloin lentoliikenteen kasvu Helsinki-Vantaalla jatkui edelleen. Ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrä kasvoi lokakuussa 12,3 prosenttia, mikä on toki alkuvuoden ja kesän kasvuprosentteja alhaisempi, mutta lokakuun loppuun mennessä kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna on ollut peräti neljännes. Lentomatkustajien määrä on Helsinki-Vantaalla lisääntynyt kaikissa matkaluokissa ja lokakuun jälkeen ollaan reilut 10 prosenttia viime vuotta edellä. Vaikka siis yöpymisissä jäätäneen suunnilleen viime vuoden tasolle – tai ylletään peräti viime vuoden tasolle, jos näkökulmaa muutetaan – lentomatkustajien määrät tulevat olemaan suurempia kuin koskaan.

Kommentoi