Helsinki-barometri on kaupunginkanslian puolen vuoden välein toteuttama kuntalaiskysely, jolla kartoitetaan helsinkiläisten kokemuksia kotikaupungistaan. Kyseessä on 1 000 hengen puhelinhaastattelu. Viimeisimpien neljän kyselyn toteutusajankohdat ovat osuneet koronapandemian aikaan. Tuoreimman kyselyn haastattelut toteutettiin 21.10–22.11. 2021.   

Nuoret kannattivat rajoitusten purkua, iäkkäät varovaisia

Muuttuvan koronatilanteen haltuunotto on tutkimuksellisesti haastavaa. Syksyn 2021 Helsinki-barometrin kysymykset lyötiin lukkoon lokakuun puolivälissä. Pääkaupunkiseudun koronarajoitukset oli tuolloin pääosin jo poistettu. Koronapassilla pääsi jatkamaan ravintolailtaa. Kyselyajanjaksoon loka-marraskuussa mahtuu jo viikkoja, jolloin koronarajoituksia oltiin uudelleen palauttamassa. Tämä näkyy myös vastaajien mielipiteissä, ensimmäisen viikon aikana haastatelluista vain pari prosenttia ei osannut arvioida tilannetta. Viikko viikolta ei osaa sanoa -vastausten osuus kasvoi, ollen viimeisellä haastatteluviikolla jo seitsemän prosenttia. 

Kysymys koronarajoituksista luopumisesta jakoi vastaajat karkeasti kahteen ryhmään, toiset olivat epäileviä rajoitusten purkamisen suhteen, toiset kannattivat. Helsinki-barometrin mukaan nuoret ovat kokeneet koronarajoitukset raskaampina kuin iäkkäämmät (Keskinen & Hirvonen 2021). Onkin luonnollista, että nuoret suhtautuvat rajoituksista luopumiseen muita myönteisemmin. Alle kolmekymppisistä lähes joka neljäs (23 prosenttia) oli innoissaan rajoitusten poistosta. Vastaavasti 70–79-vuotiaista joka viides (18 %) pelkäsi rajoitusten poistoa (Kuvio 1). 

Miesten ja naisten suhtautuminen asiaan oli hyvin yhtäläinen. Eniten helpottuneita kyselyhetkellä rajoitusten poistosta olivat lapsiperheet.

Paluu normaaliin – vai eikö sittenkään?

Vastaajilta kysyttiin, olivatko he syksyn 2021 aikana osallistuneet erilaisiin kulttuuritapahtumiin tai aikoivatko he niin tehdä lähiaikoina. Myös matkustamisesta kotimaassa ja ulkomailla tiedusteltiin barometrikyselyssä. 

Haastatteluajankohtana pandemiatilanteesta palautumisen selvimpiä merkkejä olivat yleistynyt kotimaan matkailu ja elokuvissa käynti. Niitä oli jo syksyn aikana harrastettu ja aiottiin myös jatkossa harrastaa varsin yleisesti. Teatterissa ja konsertissa käyntejä oli suunnitelmissa monella. Joka kolmas suunnitteli ulkomaan matkaa.  

Kysytyistä asioista ulkomaan matkat ovat selkein koronasta ”vapautumisen” indikaattori. Nuoret sekä hyvin toimeentulevat olivat käyneet ulkomailla muita yleisemmin. Viimeksi mainituilla matkat olivat myös suunnitelmissa muita useammin. 

On paljon mahdollista, että monet suunnitelmat valitettavasti kariutuvat pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Tulevaisuus ei olekaan sitä mitä sen piti olla.

Huolestuneisuus epidemian vaikutuksista vähentynyt

Koronapandemian aikana toteutetuissa barometreissa on joka kerta kysytty, kuinka huolestunut vastaaja on pandemian vaikutuksista itselle ja lähipiirille. Kuten aiemmillakin kierroksilla oltiin tälläkin kertaa yleisimmin huolissaan vaikutuksista perheelle ja lähisuvulle. Huolestuneita perheestä ja lähisukulaisista oli 20 prosenttia (vähintään ”melko paljon” huolestuneet). (Kuvio 2). Muiden läheisten ystävien puolesta huolestuneita oli 12 prosenttia ja vastaajan itsensä puolesta 11 prosenttia. Huolestuneisuus oli selvästi vähentynyt viimeisen vuoden mittaan. Ilmeisesti koronarokotusten saaminen ja niiden antama suoja etenkin vakavaa tautimuotoa vastaan selittävät tätä muutosta.

Myös vastaajien arviota lähitulevaisuuden näkymistä on kartoitettu jokaisessa korona-ajan barometrissa. Tällä kertaa vajaa 40 prosenttia vastaajista uskoi lähitulevaisuutensa näyttävän paremmalta kuin nykyhetki, ja 58 prosenttia vastasi ”samalta kuin nyt” (Kuvio 3). Juuri kukaan ei uskonut asioiden menevän huonompaan suuntaan. Viime keväänä useampi uskoi parempaan kehitykseen kuin tällä kertaa. Vastauksissa ilmeni lievähkö riippuvuus iästä: parempaan lähitulevaisuuteen uskoi alle 50-vuotiaista yli 40 prosenttia, 60–69-vuotiaista alle 30 prosenttia.

Korona-ajan neljässä barometrissa on kysytty vastaajalta arviota hänen tämänhetkisestä elämänlaadustaan (Kuvio 4). Vastaajista 87 prosenttia arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain kolme prosenttia huonoksi (tähän on yhdistetty kohta ”erittäin huonoksi”, jonka valitsi hyvin harva vastaaja). Arvio oli hieman kohentunut viimekeväisestä, jolloin 79 prosenttia antoi arvion ”hyväksi” tai ”erittäin hyväksi”.

Tämänkertaiset osuudet olivat varsin tarkkaan samat kuin keväällä 2020, jolloin kysymys oli barometrissa ensimmäistä kertaa.

Helsingistä pois muuttoa suunnittelevia yhä joka viides

Helsinki-barometrissä kysyttiin myös, ovatko haastatellut aikeissa muuttaa Helsingistä pois ja jos, niin onko muuton syynä koronapandemia vai jokin muu. Tämä kysymys on esitetty barometrissa kolmella kyselykierroksella.

Uusimman kyselyn perusteella koronaepidemialla on enää hyvin vähän vaikutusta vastaajien muuttoaikeisiin. Näin ollen voi ajatella, ettei korona-aikana yleistynyt etätyön tekeminenkään ole sanottavasti lisännyt helsinkiläisten halua siirtyä asumaan muualle. Sitä vastoin vastaajan heikko taloustilanne ja/tai huono työmarkkina-asema lisäävät muuttohalukkuutta. Hyvin toimeentulevista muuttoa suunnitteli 17 prosenttia, kun taas niillä, jotka ovat taloustilanteen takia joutuneet tinkimään ostoksista, vastaava osuus oli 32 prosenttia. Työttömistä muuttosuunnitelmia oli joka kolmannella. Toisaalta iäkkäämmillä vastaajilla, joilla taloustilanne saattaa olla keskimäärin jo vakaammalla pohjalla, muuttohalukkuus on pienempää: se vähenee selvästi 50 ikävuoden jälkeen. 

Lähiluonnon merkitys lisääntynyt korona-aikana 

Loka–marraskuussa 2021 tehtyjen Helsinki-barometrihaastattelujen mukaan 60 prosenttia vastaajista kertoi lähellä olevien luontoalueiden merkityksen lisääntyneen korona-aikana. Lähiluonnon merkitys on ollut suuri kaikille vastaajaryhmille. Erityisesti nuorten naisten joukossa näin kokevien osuus oli korkea, peräti 79 prosenttia (Kuvio 5). Yksin asuville lähiluonnon merkitys oli hieman vähäisempi kuin muille vastaajaryhmille. 

Vastausvaihtoehtoja ”kyllä”/”ei” voidaan tarkastella lähemmin myös postinumeroiden kautta. Kun vastaajamäärä rajataan vähintään 20:een per postinumero, havaitaan, että eniten lähiluonnon merkitys on kasvanut Paloheinässä (77 prosenttia alueen vastaajista), Lauttasaaressa (75 prosenttia) ja Etelä-Vuosaaressa (myös 75 prosenttia alueen vastaajista). Vähemmän lähiluontoa kaivattiin Kalliossa (38 prosenttia), Eira-Hernesaaressa (39 prosenttia), Sörnäisissä (45 prosenttia) ja Taka-Töölössä (52 prosenttia). Näiden tulosten valossa näyttää siltä, että alueilla, joissa lähiluontoa on suhteellisen vähän, sen merkityskään ei ole korona-aikana voinut korostua siten kuin enemmän viherympäristöä käsittävillä alueilla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ensiksi mainituilla alueilla luontokokemukset on totuttu hakemaan tai on haettava kauempaa. 

Enemmistö arvioi asuntonsa vastaavan hyvin asumistarpeita – ei muutosta kahden vuoden takaisesta

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 0–10, kuinka hyvin nykyinen asunto vastaa heidän taloutensa nykyisiä asumistarpeita. Sama kysymys oli esitetty edellisen kerran kaksi vuotta sitten, joten päästiin tarkastelemaan myös, oliko arvio muuttunut.

Yleisesti ottaen nykyisen asunnon arvioitiin vastaavan varsin hyvin kotitalouden asumistarpeita: vastaukset painottuivat asteikon yläpäähän. 55 prosenttia vastaajista antoi arvosanan 9 tai 10 (Kuvio 6). Keskiarvo asettui 8,4:ään sekä tämänkertaisissa että vuoden 2019 arvioissa. Kahden ajankohdan vastausjakaumilla ei ollut merkitsevää eroa (Mann-Whitneyn U-testi, p=0,384).

Julkisessa keskustelussa on pohdittu, olisiko koronaepidemia vaikuttanut asumistarpeisiin ja -toiveisiin esimerkiksi lisääntyneen etätyön kautta. Ennakko-oletuksena oli, että tämä olisi voinut heijastunut arvioihin asunnon sopivuudesta siten, että nykyinen asunto ei vastaisi yhtä hyvin asumistarpeita kuin ennen. Barometriaineiston perustella näin ei kuitenkaan ollut, vaan vastausjakauma ei ollut muuttunut koronaa edeltävästä ajasta.

Vastaajan ikä selitti selvästi oman asunnon arvioita (Kuvio 7). Parhaita arvioita – 9 tai 10 – antaneita oli alle 40-vuotiaissa noin 45 prosenttia. Osuus kohoaa iän myötä siten, että vähintään 70-vuotiaista arvosanan 9 tai 10 antoi noin kolme neljästä.

Helsinki-barometrin syksyn haastattelukierros osui tutkimuksellisesti hankalaan aikaan, kun ajanjaksolle mahtui sekä tyytyväisyyttä ja optimismia koronarajoitusten poistumisesta että keskustelua pandemian uudesta aallosta ja uusista rajoituksista. Suhtautuminen rajoituksiin havaittiin siis kahtiajakautuneeksi, siihen vaikuttivat muun muassa vastaajien ikä ja kyselyhetki. Huoli koronan vaikutuksista oli aiempaa vähäisempää, eikä tulevaisuuden muutenkaan odotettu kääntyvän huonoksi. Tämänkertaisen Helsinki-barometrin muita tuloksia esitellään lisää tällä verkkosivustolla vuoden 2022 alussa.

Vesa Keskinen ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä. 

Kirjallisuus:

Keskinen, Vesa & Jukka Hirvonen (2021): Helsinki-barometri: Huolta koronatilanteesta mutta myös tulevaisuudenuskoa. Kvartti.fi, verkkoartikkeli 25.6.2021. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-huolta-koronatil...