Korona vaikuttanut elämänlaatua heikentävästi

Helsinki-barometri on kaupunginkanslian puolen vuoden välein toteuttama kuntalaiskysely, jolla kartoitetaan helsinkiläisten kokemuksia kotikaupungistaan. Kyseessä on 1 000 hengen puhelinhaastattelu. Viimeisimpien kolmen kyselyn toteutusajankohdat ovat osuneet koronapandemian aikaan. Tuorein kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2021, jolloin tartuntojen määrä oli kääntynyt laskuun ja rokotusohjelma lähtenyt hyvin vauhtiin. Tällä voi nähdä olleen vaikutuksia joihinkin vastaajien arvioihin tilanteesta.   

Kolme viimeisintä kyselyä ovat alkaneet kysymyksellä ”Millaiseksi arvioit elämänlaatusi tällä hetkellä?”. Yleisesti ottaen yli vuoden jatkunut pandemia poikkeusoloineen on heikentänyt helsinkiläisten elämänlaatua. Elämänlaatuaan vähintäänkin hyvänä pitävien osuus on pudonnut keväästä 2020 kevääseen 2021 87 prosentista 79 prosenttiin eli kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Heikennys koski kaikkia vastaajaryhmiä. 

Myös niiden osuus on lisääntynyt, joiden elämänlaatu ei ollut muuttunut suuntaan taikka toiseen. Vastaajat mahdollisesti tiedostavat, että monella menee huonommin kuin itsellä, ja tällä perusteella yleisesti arvioidaan, että oma tilanne ”ei ole hyvä eikä huono”.  

Korona alkaa jo kyllästyttää

Vastaajilta kysyttiin edellisten kyselykierrosten tapaan, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut heidän elämäänsä. Kyselylomakkeessa mainittujen asioiden joukosta vastaajat mainitsivat useimmin sosiaalisten kontaktien kaventumisen ja erilaiset koronarajoitukset, joiden vaikutuksia oli kokenut lähes 80 prosenttia vastaajista.

Myös koronauutisointi uuvuttaa. Kaksi kolmesta katsoo, että koronauutisointia on ollut jo ”enemmän kuin lääkäri määrää.” Koronaa on käsitelty maaliskuusta 2020 lähtien lähes jokaisessa television ajankohtaisohjelmassa. Helsingin Sanomissa koronauutisia saattaa edelleen olla kymmenkunta sivua joka päivä. 

Joka toisen vastaajan henkinen hyvinvointi on heikentynyt joko paljon tai jonkin verran. Näiden kokemusten taustalla on jaksamisen ongelmia sekä koronatilanteen vaikutuksista johtuvaa tylsistymistä. Noin 40 prosentilla vastaajista on ollut yksinäisyyden kokemuksia.   

Sukupuolten välillä oli jälleen joitakin eroja eri vastausten yleisyydessä. Kysytyistä asioista henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin heikentyminen sekä yksinäisyyden kokemukset korostuivat naisten vastauksissa. Myös koronauutisoinnin määrä rasitti useampaa naista kuin miestä. 

Kun vastauksia tarkastellaan ikäryhmittäin, voidaan todeta, että nuorten arkea varjostivat erityisesti taloushuolet, henkinen jaksaminen ja rajoitukset. Kaksi viimeksi mainittua asiaa liittyvät vahvasti toisiinsa. Vanhimman ikäryhmän (65–79-vuotiaat) elämään kysytyt koronan vaikutukset olivat pienemmät.

Myös perhetyyppien välillä oli vastauksissa eroja. Yksinhuoltajista joka toinen oli kokenut taloushuolia, mikä on selvästi enemmän kuin vastaajilla keskimäärin. Eniten jaksamisongelmia oli ollut lapsiperheillä, joiden vanhemmista yli puolet vastasi henkisen hyvinvointinsa heikentyneen. Yksinäisyyttä kokivat eniten yksin asuvat (54 %). 

Muuttoaikeet pois Helsingistä lisääntyneet

Helsinki-barometrin vastaajilta on myös kysytty, ovatko he aikeissa muuttaa pois Helsingistä joko koronapandemian takia tai muista syistä. Kysymys esitettiin ensimmäisen kerran syksyn 2020 haastatteluissa, ja se toistettiin keväällä 2021. 

Kevään 2021 Helsinki-barometrin haastatelluista joka neljäs oli muuttamassa Helsingistä, ja näistä muuttoaikeissa olevista kuusi prosenttia olisi lähdössä juuri koronan takia. Edellisenä syksynä vastaavat osuudet olivat 18 prosenttia ja neljä prosenttia. Näin ollen vastaajien muuttoaikeet ovat keskimäärin lisääntyneet, ja vastaajaryhmistä eniten ovat lisääntyneet opiskelijoiden ja työttömien muuttoaikeet.

Korona pakotti digiloikkaan

Vastaajilta kysyttiin kuuden asian kautta, miten heidän elämänsä on muuttunut koronapandemiaa edeltäneestä ajasta. Oheinen kuvio kiteyttää hyvin korona-aikaa (Kuvio 2). 

Selkeä kuviosta havaittava muutos on liikunnan vähentyminen vastaajien arjessa. Vastaajat ilmoittavat myös vähentäneensä alkoholin kulutustaan.

Korona on edistänyt erilaisten digitaalisten palveluiden kuten julkisten verkkopalveluiden ja ravintola- ja kauppatilausten käyttöä. Tämä tuntuu loogiselta, kun useiden palveluntarjoajien asiakaspalveluita ja vierailutiloja on tilapäisesti suljettu tai niiden aukioloja rajoitettu. Tv-ohjelmien ja -sarjojen katseluaan on lisännyt lähes joka toinen vastaaja, ja kirjojen ja e-kirjojen lukemista reilu kolmannes.    

Rahapelaamiseen korona ei ole juurikaan vaikuttanut, vaikka peliautomaatit ovatkin olleet kiinni. 

Digiloikan tekeminen on koskenut lähes kaikkia. Alle 50-vuotiaista reilusti yli 60 prosenttia on lisännyt erilaisten digitaalisten palvelujen käyttöä. Heitä vanhemmissakin ikäryhmissä kasvua oli 31–45 prosenttia.  

Tv-ohjelmien ja sarjojen katselua ovat lisänneet lähes kaikki vastaajat, mutta erityisesti alle 40-vuotiaat naiset, joilla lisäystä oli yli 40 prosentilla. 

Naisista 42 prosenttia oli lisännyt korona-aikana e-kirjojen lukemista, miehistä 29 prosenttia. Nuorilla, alle kolmekymppisillä naisilla tuo osuus oli peräti 48 prosenttia. Muissa kysytyissä asioissa ei ollut merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.  

Alkoholin käyttö on vähentynyt eniten nuorten keskuudessa. Vastaava tulos saatiin syksyn 2020 barometristä (Keskinen & Hirvonen 2020). Opiskelijarientojen ja muun sosiaalisen elämän rajoittaminen ravintoloiden kiinnioloineen selittänee tulosta. 

Aika on koettu raskaana

Enemmistö vastaajista oli kokenut korona-ajan melko raskaana ja noin joka kymmenes jopa erittäin raskaana (Kuvio 3). Nuoret vastaajat olivat kokeneet korona-ajan raskaampana kuin yli 60-vuotiaat. Naiset olivat kokeneet ajan yleisemmin raskaana kuin miehet. Työttömät ja opiskelijat olivat kokeneet ajan muita raskaampana. Pariskunnat olivat kokeneet ajan vähemmän raskaana kuin muut.

Huolestuneisuus vähentynyt ja tulevaisuudenusko lisääntynyt

Barometrissa tiedusteltiin jo kolmatta kertaa huolestuneisuutta epidemian vaikutuksista itselle, perheelle ja muille ystäville. Yleisimmin oltiin huolissaan vaikutuksista perheelle ja lähisuvulle: 36 % oli niistä vähintään ”melko paljon” huolissaan (Kuvio 4). Muiden läheisten ystävien osalta vähintään ”melko paljon” huolissaan oli 19 % ja vastaajan itsensä osalta 15 %. Vastauksissa oli tapahtunut syksyyn verrattuna selvä muutos parempaan: huolestuneisuus on palautunut syksyn korkeammalta tasosta vuoden takaisiin lukemiin.

Huolestuneisuus epidemian vaikutuksista itselle lisääntyi iän myötä 50 ikävuodesta alkaen, mutta kääntyi vanhimmassa ryhmässä laskuun (Kuvio 5). Vanhimmassa ryhmässä huolestuneisuus on vähentynyt selvimmin syksyn barometrista. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että kyselyn ajanjaksona rokotukset olivat yli 70-vuotiailla jo edenneet pitkälle, kun taas nuoremmilla ikäluokilla tilanne oli toinen.

Tulevaisuuteen suhtauduttiin nyt toiveikkaasti: 63 % arvioi sen näyttävän paremmalta ja vain 3 % huonommalta (Kuvio 6). Tätä selittää ilmeisesti se, että kyselyn ajanjaksona tartunnat olivat selvässä laskusuunnassa ja rokotusohjelma päässyt vauhtiin. Syksystä oli tapahtunut selvä muutos toiveikkaampaan suuntaan. Tuolloin vain 31 % uskoi lähitulevaisuuden olevan parempi. Muutos on selvä kaikissa ikäryhmissä eikä ikä enää selittänyt merkitsevästi vastauksia.

Osa-aikainen etätyö kiinnostaa mutta kokoaikainen ei

Koronaepidemian aikana etätyö on yleistynyt tuntuvasti. Moni on kokeillut sitä ensimmäistä kertaa. Barometrissa kysyttiin kiinnostusta tehdä sitä myös epidemian väistyttyä. Työssäkäyvistä suurin osa haluaisikin tehdä epidemian jälkeen osittaista etätyötä (Kuvio 7). Sitä vastoin kokoaikainen etätyö kiinnosti vain harvaa.

Pariskunnissa ja kahden vanhemman lapsiperheissä elävät olivat halukkaampia etätyöhön kuin yksin asuvat ja yksinhuoltajat. Paljon tai erittäin paljon yksinäisyyttä koronan vuoksi kokeneet olivat halukkaampia pääsemään lähityöhön kuin muut. Vastauseroja selittää työpaikan sosiaalisten kontaktien merkitys, joka voi korostua juuri yhden aikuisen talouksissa ja yleisemmin yksinäisyyttä kokevilla. Nyt etätyöskenteleviä kiinnostaisi se myös jatkossa: vain 11 % heistä halusi palata kokonaan lähityöhön. Työpaikallaan työskentelevillä osuus oli 61 % – on paljon töitä, missä etätyö ei ole mahdollistakaan. Sukupuoli ja ikä eivät selittäneet etätyöhalukkuutta.

Päiväkotien toimintaan ja koronatestaukseen oltiin tyytyväisiä

Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyyttä kaupungin poikkeusajan palveluihin. Eri palveluihin otettiin vaihtelevassa määrin kantaa, koska monet niistä koskettavat vain pienehköä osaa väestöstä.

Vastanneet olivat enimmäkseen tyytyväisiä kysyttyihin palveluihin (Kuvio 8). Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin päiväkotien toimintaan ja koronatesteihin. Tyytymättömyyttä esiintyi eniten lukioiden ja ammattioppilaitosten opetusjärjestelyihin (40 %), taloudelliseen tukeen (35 %) sekä rokotusten saamiseen ja niistä tiedottamiseen (noin 30 %). Tyytymättömyys taloudelliseen tukeen oli kasvanut viime barometrista (tuolloin 24 %); tyytyväisyys päiväkotien toimintaan oli nyt samalla korkealla tasolla kuin silloin.

Helsingin ja oman asuinalueen suositteluhalukkuus pysynyt ennallaan syksystä

Vastaajilta kysyttiin ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit Helsinkiä muualla asuville asuinpaikkana asteikolla 0–10?  0=ei lainkaan todennäköistä, 10=erittäin todennäköistä.” Tämä kysymys on ollut mukana jokaisella barometrikierroksella ja sen vastauksista lasketaan kaupungin strategiamittaristoon kuuluva suositteluindeksin arvo.

Helsinkiä suositeltiin asuinpaikaksi nyt yhtä paljon kuin viime syksynä ja selvästi vähemmän kuin vuosi sitten keväällä (Kuvio 9). Suositteluindeksi sai arvon 21. Korkeampia indeksin arvoja kuin 20 voidaan pitää hyvinä arvoina. Ikä ei selittänyt merkitsevästi Helsingin suosittelemista uudessa barometrissa. Naiset suosittelivat Helsinkiä enemmän kuin miehet: indeksin arvo naisilla oli 30, miehillä 13.

Uusimmassa kyselyssä ei näkynyt kevään tuomaa ”suosittelulisää”. Koronaväsymys selittänee tätäkin tulosta. Tosin mitkään kysytyt koronan vaikutukset (taloushuolet, yksinäisyyden kokemukset jne., ks. kuvio 1 edeltä) eivät näkyneet tilastollisesti merkitsevästi Helsingin suosittelussa. Tämä taas selittyy sillä, että vastaavia koronan vaikutuksia on asuinpaikasta riippumatta. 

Helsingistä suunnitteli muuttavansa joka neljäs vastaaja (ks. taulukko 2 edellä). He eivät kaupunkia luonnollisestikaan suositelleet, heillä indeksin arvo oli miinus 5.

Myös omasta asuinalueesta oli vastaava suosittelukysymys. Sen vastaukset eivät muuttuneet juuri ollenkaan edellisestä barometrista (Kuvio 10). Asuinalueen suositteluindeksi sai arvon 44. Myös asuinaluetta naiset suosittelivat enemmän kuin miehet, indeksi oli naisilla 50 ja miehillä 36. Yli 40 meneviä arvoja voidaan pitää erinomaisina.

Lopuksi

Helsinki-barometrikyselyn mukaan korona-aika on koettu monessa suhteessa raskaana. Pandemia on aiheuttanut hyvinvoinnin heikkenemistä, yksinäisyyttä ja taloushuolia. Tänä keväänä on kuitenkin merkkejä paremmasta: huolestuneisuus epidemiasta on vähentynyt ja yleisesti uskotaan parempaan lähitulevaisuuteen. Barometri on toteutettu puolivuosittain syksystä 2020 alkaen. Takana on neljä haastattelukierrosta. Barometri liittyy Helsingin vuosien 2017–2021 kaupunkistrategian seurantaan.  Uusi valtuusto aloittaa elokuussa 2021 ja laatii oman nelivuotisohjelmansa. Helsinki-barometrin jatko on vielä auki.

Vesa Keskinen ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa.

Lähde:

Keskinen, Vesa & Hirvonen, Jukka (2020). Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt. Kvartti 4/2020. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-huolestuneisuus-...