Helsinki
Kvartti 1/2014 |  05.05.2014Asta Manninen

Kulttuuri luo kaupunkiin osallistumismahdollisuuksia ja elinvoimaa

Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 kirjatun kaupungin vision mukaan Helsinki on yhteisöllinen asuinpaikka, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat. Strategiaohjelman painopisteitä ovat hyvinvoiva helsinkiläinen sekä elinvoimainen ja toimiva kaupunki. Helsingin tavoitteeseen olla avoin kaupunki liittyvät kaupunkilaisten yhä paranevat mahdollisuudet osallistua kaupungin kehittämiseen. Strategian toteuttaminen edellyttää myös hyvää johtamista ja tasapainoista taloutta.

Elinvoimainen Helsinki merkitsee paitsi kansainvälistä tunnettuutta, vetovoimaa ja yritysmyönteisyyttä, myös Helsingin omaleimaisen kaupunkikulttuurin kehittymistä. Kulttuuri tuottaa kuntalaisille iloa, elämänlaatua, osallistumismahdollisuuksia ja työpaikkoja, mutta se on myös yksi kaupungin vetovoiman lähteistä. Kulttuuri on kaikkien ulottuvilla ja hyödyntää erilaisia kaupunkitiloja. Kaupunki, jossa tapahtuu ja joka on asukkaidensa helposti käytettävissä, houkuttelee osaavia ihmisiä. Kulttuurilla on merkitystä myös yritysten ja investointien sijoittumisessa alueelle.

Kulttuurilla voi sanoa olevan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista tai yhteiskunnallista arvoa – mutta miten mitata tätä arvoa? Kulttuuri muodostaa oman, taloudellisesti merkittävän sektorinsa, joka hyödyttää kaupunkitaloutta ja aluekehitystä, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Kulttuuri stimuloi myös muita talouden toimialoja ja myötävaikuttaa sosiaalisten vaikutusten aikaansaamiseen. Suomessa kulttuuri- ja muotoiluintensiivisten alojen osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta vuonna 2012 oli 3,3 prosenttia, Helsingissä osuus oli 8,0 prosenttia.

Helsingin merkitystä Suomen kulttuuritaloudessa kuvastaa sekin, kuinka selvästi luovaan toimintaan liittyvät alat ovat keskittyneet pääkaupunkiin. Esimerkiksi virkistys- ja kulttuuritoiminta sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta ovat vahvasti edustettuina pääkaupungin palvelukeskittymässä. Kulttuuri- ja muotoiluintensiiviset alat ovat ryvästyneet erityisesti Helsingin kantakaupungin alueelle, ja Ilmalassa on merkittävä televisio- ja radioasemien keskittymä. Helsingin osuus koko maan yritysten henkilöstöstä kulttuuri- ja muotoilualoilla oli 40 prosenttia ja liikevaihdosta peräti 48 prosenttia vuonna 2012. Joillakin näistä aloista yli 60 % kotimaisista työpaikoista sijaitsee Helsingin seudulla.

Kulttuurialaa lähellä olevien palvelujen ja tavaroiden asiakaskunta koostuu kuluttajista, jotka osallistuvat aktiivisesti myös tapahtumiin niiden kävijöinä ja niihin liittyvien palveluiden kuluttajina. Tämä on yksi tekijä, joka selittää kulttuurin, luovan toiminnan ja tapahtumien keskittymistä samoille alueille. Kovan kilpailun positiivinen vaikutus innovatiiviseen toimintaan saattaa olla erityisen merkittävä kulttuurin tapauksessa, jonka useilla toimialoilla yritykset ovat pieniä ja kilpailu kiivasta. Pienet kulttuurialojen yritykset keskittyvät usein saman toimialan yritysten lähelle, ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä kulttuurialojen työntekijöille. Muiden alojen menestymistä kulttuurialat voivat auttaa siten, että ne parantavat tuotteiden kilpailukykyä esimerkiksi markkinoinnin tai muotoilun kautta.

Kaupunkikulttuuri-käsitteeseen on viime vuosina liitetty monesti yhteisöllisyys, kaupunkiaktivismi ja oma-aloitteinen tapa käyttää kaupunkia. Kaupunkilaiset järjestävät omaehtoisesti tapahtumia ja tekemistä ja muuttavat näin kaupunkiympäristöään elävämmäksi. Kaupungin tulee olla toiminnan mahdollistaja. Tällaiselle yhteistyölle haettiin uusia tapoja esimerkiksi Helsingin toimiessa vuonna 2012 maailman designpääkaupunkina. Nimityksen tehtävänä on edistää muotoilun monipuolista käyttöä kaupunkien sosiaalisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa kehittämisessä. Teemavuotta tekemässä oli viiden kaupungin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden ohella suuri verkosto: valtio, yrityksiä, yliopistoja ja muita oppilaitoksia, matkailuorganisaatioita, kansalaisjärjestöjä ja muotoilualan keskeisiä toimijoita.

Helsingin designvuoden pääteemassa Open Helsinki – Embedding Design in Life ymmärrettiin muotoilu laajana käsitteenä, joka kokoaa ja yhdistää erilaisia lähestymistapoja ja yhteiskunnan toimijoita. Avoin kaupunki -tavoitteen avulla haluttiin asettaa ihmiset suunnittelun ja palvelujen keskiöön. Ajatus oli, että asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti elinympäristönsä kehittämiseen. Designpääkaupunkivuonna järjestöjen, asukasyhdistysten ja kaupungeissa asuvien ja työskentelevien ihmisten haluttiin tekevän visioistaan totta. Luotiin uusia tiloja kaupunkien asukkaiden ja kaupungeissa vierailevien tarpeisiin.

Kaupunkiyhteisön osallistaminen on yhtenä juonteena Helsingissä myös "älykkään kaupungin" teemaan liittyvissä kehityshankkeissa, joiden ansiosta Helsinki nostettiin Euroopan parlamentin tuoreessa raportissa yhdeksi Euroopan kuudesta kärkikaupungista smart city -kehityksessä. Raportin mukaan Helsingin smart city -hankkeissa rohkaistaan kehittäjiä käyttämään hyödyksi kaupungin avaamaa julkista tietoaluodessaan uusia sähköisiä palveluja ja sovelluksia, joista on hyötyä kaupunkilaisille. Tausta-ajatuksena Helsingin hankkeissa on kaupungin päätöksenteon läpinäkyvyys ja se, että kansalaisten olisi helpompi antaa palautetta kaupunginhallinnolle ja vaikuttaa asioihin. Smart city -palveluja testataan Helsingin seudulla osana kaupunkilaisten päivittäistä elämää.

Helsingin käytetyin kulttuuripalvelu on yhä edelleen kaupunginkirjasto. Tulevaisuuden kirjastoa visioidaan Keskustakirjasto-hankkeessa, jossa kirjastosta on tulossa "kaupunkilaisten oma talo, jossa kulttuuria voi tehdä itse ja yhdessä muiden kanssa". Digitaalisesti älykkäässä kirjastossa kaupunkilaiset saavat tietoa arjen valintojen tueksi. Keskustakirjastosuunnitelmissa lyövät jälleen kättä kaupunkilaisten oma aktiivisuus, heidän tarpeensa, sekä uudet teknologiat osallistumisen ja yhteisöllisyyden mahdollistajana. Kulttuuri ei ole vain ylhäältä päin annettua hengenravintoa vaan myös sitä, mitä jokainen helsinkiläinen voi itse kaupungillaan tehdä. 

Kommentoi

Lehdessä: