Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pi Krogell-Magni.

Artikkeli |  24.05.2022Pekka Mustonen, Pasi Saukkonen, Anu Yijälä

Lähes kaikki helsinkiläiset kannattavat Ukraina-apua – sodan vaikutuksista kuitenkin laajaa huolta

Helsinkiläiset ovat tuoreen barometrikyselyn perusteella lähes yksimielisiä siitä, että sotaa pakenevien ukrainalaisten tulee saada Suomessa kansainvälistä suojelua. Naiset suhtautuivat miehiä myönteisemmin avun antamiseen ukrainalaisille ja olivat myös tehneet miehiä enemmän rahallisia lahjoituksia. Myös huolestuneisuus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista oli naisten keskuudessa yleisempää. Artikkelissa esitellään tuoreen Helsinki-barometrin tuloksia ja vertaillaan niitä osin myös koko Suomea koskeviin kyselytuloksiin ja eurooppalaisiin kyselyihin.

Kansalaiskyselyt ja niiden tulokset ovat olleet tänä keväänä jälleen Suomen historian suurten käänteiden työkaluina tai vähintään tärkeinä tausta-aineistoina. Maan poliittinen johto on kyselyiden perusteella tulkinnut Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevan kansalaismielipiteen mullistuneen täysin Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Tällä on ollut epäilemättä osuutensa Suomen Nato-hakemuspäätökseen päätymisessä. 

Kyselytutkimuksilla on kuitenkin tutkittu samaan aikaan muitakin ajankohtaiseen tilanteeseen liittyviä asioita. Sekä valtioneuvoston tilaama koko Manner-Suomea koskeva Kansalaispulssi että Helsingin kaupunginkanslian toteuttama helsinkiläisiä koskeva Helsinki-barometri pyrkivät seuraamaan muun muassa kansalaisten huolestuneisuutta Ukrainassa käytävän sodan ja sitä seuranneen kriisin vaikutuksista, sekä mielipiteitä sotaa pakeneville ukrainalaisille tai Venäjältä poistuville venäläisille annettavasta suojelusta ja avusta.   

Helsinki-barometrilla mitataan asukasmielipiteitä kahdesti vuodessa

Helsingin kaupunginkanslia seuraa puolen vuoden välein toistettavilla kyselyillä kansalaismielipiteen kehitystä Helsinkiä koskevista asioista sekä muista kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista kysymyksistä. Näitä puhelinhaastatteluin toteutettavia Helsinki-barometreja on tehty tähän mennessä kuusi kertaa. Otokseen valitaan kulloinkin satunnaisesti 1 000 vastaajaa. 

Helsinki-barometrissa on toistuvia kysymyksiä, joista osa liittyy suoraan Helsingin kaupungin strategiaseurantaan. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi vastaajien kokemukset elämänlaadusta sekä asuinalueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Barometriin lisätään vaihtuvia ajankohtaisia kysymyksiä toimintaympäristön muutoksia peilaten. Kevään 2022 Helsinki-barometrissa kartoitettiin helsinkiläisten näkemyksiä ukrainalaisille kohdistettavasta avusta ja tuesta sekä huolestuneisuutta sodan vaikutuksista. Helsinki-barometrin aineisto kerättiin 8.4.–3.5.2022.

Tämän kevään Helsinki-barometrin ensimmäisessä Ukrainan sotaan liittyvässä kysymyskokonaisuudessa selvitettiin helsinkiläisten huolestuneisuutta kriisin vaikutuksista. Kysymykset ja vastausasteikko olivat identtiset Kansalaispulssin huhtikuun kierroksella esitettyjen kanssa (Valtioneuvosto 2022). Huolenaiheita tiedusteltiin suhteessa Suomen turvallisuuteen, Suomen talouteen, omaan ja läheisten turvallisuuteen, omaan henkiseen hyvinvointiin ja omaan taloudelliseen tilanteeseen. Kysymys kuului: ”Kuinka paljon Ukrainan kriisin vaikutukset aiheuttavat sinussa huolta seuraaviin asioihin liittyen?” Vastausvaihtoehtoja oli viisi (ei lainkaan, vain vähän, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon).

Toisessa Ukrainan sotaa käsittelevässä kokonaisuudessa selvitettiin helsinkiläisten suhtautumista alla esitettyihin tukeen ja apuun liittyviin väittämiin. Asiaa pyydettiin arvioimaan viisiportaisella Likert-asteikolla (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä). Väittämät kuuluivat näin:

1) On hyvä, että Suomi tarjoaa kansainvälistä suojelua Ukrainasta lähtemään joutuneille.

2) Helsingin kaupungin tulisi tarjota majoitusta Ukrainan kriisialueelta pakeneville.

3) Olen itse valmis tarjoamaan majoitusta Ukrainan kriisialueelta pakeneville.

4) Olen antanut rahaa Ukrainan auttamiseksi.

5) Työnantajien pitäisi mahdollisuuksien mukaan tarjota työpaikkoja Ukrainasta lähtemään joutuneille.

6) Suomen tulee tarjota kansainvälistä suojelua myös kotimaassaan vainotuille venäläisille.

Näitä teemoja tarkasteltiin suhteessa Helsinki-barometrissa kysyttyihin taustakysymyksiin. Tarkastelussa olivat mukana sukupuoli, ikäluokka, kotitalouden tyyppi, korkein koulutus, vastaajan pääasiallinen toiminta ja kokemus kotitalouden taloudellisesta tilanteesta. Sukupuoli ja ikä osoittautuivat vastauksia analysoitaessa merkittävimmiksi taustamuuttujiksi, kun taas muiden taustamuuttujien vaikutus oli monisyisempi. 

Ukrainaan liittyvä kriisi vaikuttaa helsinkiläisten turvallisuudentunteeseen

Helsinkiläiset vastaajat olivat eniten huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen ja turvallisuuteen – näistä kahdesta hieman enemmän talouteen. Neljä viidestä vastaajasta ilmoitti Ukrainan kriisin aiheuttamien talousvaikutusten huolestuttavan heitä vähintään jonkin verran. Lähes yhtä suuri osuus vastaajista oli huolestunut kriisin vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.

Kriisin vaikutukset omaan elämään huolestuttavat helsinkiläisiä vähemmän kuin vaikutukset Suomen turvallisuuteen ja talouteen. Tämä on kiinnostava havainto, mutta toisaalta linjassa Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusta seuraavien indikaattoreiden kanssa. Esimerkiksi viimeisimmässä huhtikuun luottamusindikaattorissa odotukset omasta taloudesta paranivat maaliskuusta, mutta näkemykset Suomen taloudesta olivat edelleen hyvin pessimistiset (Tilastokeskus 2022).

Huolta omasta tai läheisten turvallisuudesta koki kuitenkin selvästi yli puolet Helsinki-barometrin vastaajista (Kuvio 1). 42 prosenttia oli huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan ja 38 prosenttia omasta taloudellisesta tilanteestaan.  Sikäli kun ollaan huolestuneita omaan elämään liittyvistä asioista, kyse on siis ennen muuta turvallisuudesta. Uhkaa omalle taloudelliselle tilanteelle tai henkiselle hyvinvoinnille koettiin harvemmin, joskin näissäkin huolestuneiden osuudet olivat huomattavia.

 

Sota Ukrainassa huolestuttaa erityisesti naisia

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa kaikkia, mutta erityisen voimakasta huolestuneisuus on naisten kohdalla. Erot naisten ja miesten välillä olivat Helsinki-barometrin tuloksissa huomattavia. Taulukossa 1 esitetään niiden vastaajien osuudet, jotka ovat vähintään jonkin verran huolissaan esitetyistä asioista. Mikäli myös ”vain vähän” huolestuneet otettaisiin mukaan tarkasteluun, huolestuneiden osuudet olisivat kuitenkin huomattavasti suurempia. 

Erityisen selvä ero sukupuolten välillä nähdään omaan ja läheisten turvallisuuteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Yli puolet naisista oli vähintään jonkin verran huolestuneita omasta henkisestä hyvinvoinnistaan, kun miesten keskuudessa vastaava osuus oli alle kolmannes. Naisista kaksi kolmesta oli vähintään jonkin verran huolestunut omasta ja läheisten turvallisuudesta; miehistä hieman alle puolet.    

Kolmannes miehistä ei ollut ollenkaan huolestunut omasta ja läheisten turvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista – tässäkin siis ero naisiin oli huomattava. Esimerkiksi koronapandemian ajalta on löydettävissä tutkimuksia, joissa naiset on todettu huolestuneemmiksi kielteisistä ilmiöistä ja kehityskuluista kuin miehet. On myös havaittu – esimerkiksi juuri koronapandemiaan liittyen – että naiset ovat taipuvaisia olemaan huolestuneita perheestä ja miehet taas taloudesta.

 

Huolestuneisuus kasvoi iän myötä ollen pääsääntöisesti kaikkein voimakkainta 60–69-vuotiaiden keskuudessa (Kuvio 2). Yli 70-vuotiaiden vastaajien joukossa huolestuneisuus oli kuitenkin hieman vähäisempää. Suomen turvallisuutta ja taloutta koskevissa kysymyksissä kussakin ikäluokassa oli vain muutamia prosentteja niitä, jotka eivät olleet ollenkaan huolestuneita. Omaa ja läheisten turvallisuutta tarkasteltaessa näitä vastaajia oli hieman enemmän, 10–16 prosenttia, ikäluokasta riippuen. Alle 30-vuotiaiden sekä 60–69-vuotiaiden kohdalla osuus oli suurin (16 prosenttia) ja 50–59-vuotiaiden kohdalla pienin (10 prosenttia).

Niitä, jotka eivät olleet lainkaan huolestuneita omasta henkisestä hyvinvoinnistaan ja omasta taloudellisesta tilanteestaan oli koko aineistossa enimmillään jopa kolmannes ikäluokasta. Vastaajia, jotka eivät olleet ollenkaan huolestuneita omasta henkisestä hyvinvoinnistaan, oli eniten nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa. Samat ikäluokat erottuivat muista myös huolestuneisuudessa omaa taloudellista tilannetta arvioitaessa. Nuorimmassa ikäluokassa näiden huolta kokemattomien osuus oli noin kolmannes, ja vanhimmassa ikäluokassa, johon kuuluvat lienevät suurimmassa osin eläkeläisiä, osuus oli peräti 43 prosenttia.

 

Avun tarjoamiselle laajaa tukea helsinkiläisiltä

Helsinkiläiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että Suomen tulee tarjota kansainvälistä suojelua Ukrainasta lähtemään joutuneille. Eri mieltä tämän väittämän kanssa oli vain muutama vastaaja, naisista ei yksikään. Peräti 96 prosenttia vastaajista oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä (Kuvio 3). Lähes vastaava ylivoimainen enemmistö koki, että Helsingin kaupungin tulisi tarjota majoitusta Ukrainan kriisialueelta pakeneville. Vain muutama vastaaja oli tästä eri mieltä. Huomattavan moni, noin neljännes vastaajista, oli valmis myös itse tarjoamaan majoitusta ukrainalaisille. Yli puolet vastanneista (60 prosenttia) oli lahjoittanut rahaa Ukrainan auttamiseksi. Miehistä rahaa oli lahjoittanut hieman yli puolet, naisista kaksi kolmesta.

Helsinki-barometrissa kysyttiin myös sitä, pitäisikö Suomen tarjota kansainvälistä suojelua myös kotimaassaan vainotuille venäläisille. Tulosten mukaan selvä enemmistö, 72 prosenttia helsinkiläisistä, on sitä mieltä, että suojelua tulee tarjota myös tälle ryhmälle; vain noin joka kymmenes vastaajista oli väittämän kanssa eri mieltä. Nuorimmissa ikäluokissa positiivisesti avun tarjoamiseen suhtautuvien osuus oli lähes 80 prosenttia, mutta vanhimmassakin ikäluokassa (yli 70-vuotiaat) osuus oli lähes 60 prosenttia. Todettakoon, että laki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea antamaan kansalaisuudesta riippumatta turvapaikan sellaiselle henkilölle, joka täyttää tietyt vainotuksi tulemisen kriteerit.

Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että työnantajien pitäisi mahdollisuuksien mukaan tarjota työpaikkoja Ukrainasta lähtemään joutuneille. Tulokset kertovat siis yleisestä ymmärtävästä ja auttamisorientoituneesta ilmapiiristä helsinkiläisten keskuudessa. Muissa yhteyksissä on havaittu, että monilla Ukrainasta saapuvilla on vaikeuksia esimerkiksi englannin kielen taidossa, mutta barometrikyselyssä ei selvitetty kielitaidon ongelmiin liittyviä asioita taikka sitä, miten työnantajien tulisi näihin haasteisiin suhtautua. 

 

Naiset kannattavat hieman miehiä vahvemmin tulijoiden tukemista ja avustamista 

Suhtautumista avustamiseen tarkasteltiin suhteessa erilaisiin taustatekijöihin. Taulukossa 2 esitetään erot naisten ja miesten välillä; sukupuoli olikin selkeimmin erotteleva taustatekijä. Taulukossa esitetään niiden vastaajien osuudet, jotka olivat vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämien kanssa.

Naiset olivat lähes kautta linjan myötämielisempiä avun tarjoamiseen kuin miehet, joskaan erot sukupuolten välillä eivät olleet suuria. Kaikkein suurin ero havaittiin, kun kysyttiin, ovatko vastaajat itse antaneet rahaa Ukrainan auttamiseksi. Myös ikä oli selvästi yhteydessä rahan antamiseen; rahaa lahjoittaneiden osuus kasvoi iän myötä. Nuorimmassa tarkastellussa ikäluokassa, alle 30-vuotiaissa, rahaa ei ollut lainkaan lahjoittanut 42 prosenttia vastaajista, kun taas 50–59- ja 60–69-vuotiaiden ikäluokissa vastaava osuus oli enää noin neljännes. 

Vastaajien ikä oli jonkin verran yhteydessä myös siihen, olisivatko he itse valmiita tarjoamaan ukrainalaisille majoitusta, kuten myös työnantajien toimintaan sekä venäläisten vainottujen tukemiseen. Näkemykset venäläisten tukemisesta ovat käänteisessä yhteydessä ikään, kuten jo aiemmin todettiin. Halukkuus tukea kotimaassaan vainottuja venäläisiä vähenee iän mukana. Muiden edellä mainittujen väittämien kohdalla positiivinen suhtautuminen auttamiseen lisääntyi iän mukana.

Näkemyksiä tukemisesta ja avustamisesta tarkasteltiin sukupuolen ja iän lisäksi myös suhteessa muihin vastaajien taustatekijöihin. Eroja oli jonkin verran, mutta ei mainittavissa määrin lukuun ottamatta rahan antamista. Tässä erot olivat kuitenkin selviä; korkeasti koulutetut taloudellisesti hyvin pärjäävät olivat antaneet rahaa Ukrainan auttamiseksi muita useammin.

 

Tulosten vertailua valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyyn

Helsinki-barometrin havainnot ovat pitkälti linjassa Manner-Suomen asukkaiden mielipideilmastoa kartoittavan Kansalaispulssi-kyselyn kanssa. Kansalaispulssi on säännöllisesti 3–5 viikon välein toistuva ja valtioneuvoston tilaama kysely, jolla kartoitetaan kansalaisten mielipiteitä. Kaksi viimeisintä kyselyä sisälsivät kysymyksiä myös Ukrainan sodasta.

Turvallisuuskokemuksen osalta Helsinki-barometrin vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin viimeisimmässä Kansalaispulssin kyselyssä, joskin Helsinki-barometrin tuloksissa huolestuneiden osuudet ovat hieman Kansalaispulssia pienempiä. Kansalaispulssin tiedot kerättiin viikolla 14 eli hieman Helsinki-barometria aikaisemmin. Erot kyselyjen tulosten välillä näkyvät hyvin kuviosta 4, jossa vaaleammilla väreillä sävytetyt palkit kuvaavat Kansalaispulssin tuloksia. 

Kansalaispulssiin verrattuna sukupuolten väliset erot turvallisuudentunnetta koskevissa vastauksissa olivat Helsinki-barometrin aineistossa jonkin verran suurempia. Toisin kuin Helsinki-barometrissa, Kansalaispulssissa ei havaittu mitään naisten ja miesten välistä eroa kysymyksessä omaa taloudellista tilannetta koskevasta huolestuneisuudesta.

Auttamisasenteita kartoitettiin Kansalaispulssissa usealla kysymyksellä, joista tosin vain yksi liittyi suoraan Ukrainaan. Kyselyn mukaan 84 prosenttia vastaajista oli vähintään melko paljon samaa mieltä väitteestä ”Suomen pitää ottaa tarvittaessa vastaan merkittäviäkin määriä Ukrainan pakolaisia”. Kuten edellä kävi ilmi, Helsinki-barometrissa tätä asiaa ei samassa muodossa kysytty, mutta samaan ulottuvuuteen liittyy kansainvälistä suojelua koskeva kysymys. Helsinki-barometrissä lähes kaikki vastaajat (96 prosenttia) olivat sitä mieltä, että on hyvä, että Suomi tarjoaa kansainvälistä suojelua Ukrainasta lähtemään joutuneille. Lähes yhtä moni (92 prosenttia) katsoi, että Helsingin kaupungilla tulisi olla merkittävä rooli kriisialueelta tulevien majoittamisessa. 

Kansalaispulssissa kysyttiin myös, olisiko vastaaja valmis tarjoamaan majoitusta kriisialueelta pakeneville. Vajaa neljännes vastaajista (23 prosenttia) vastasi kysymykseen myönteisesti. Ukrainan kriisiä ei tässä mainittu, mutta kyselyn ajankohdan huomioiden vastaajille lienee ollut selvää, mihin kriisin liittyen he vastauksiaan pohtivat. Kansalaispulssissa 21 prosenttia vastaajista olisi valmis tarjoamaan majoitusta. Osuus oli siis hieman alempi kuin Helsinki-barometrissa.

Kansalaispulssikyselyssä 63 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmis kriisitilanteessa tukemaan lahjoituksin järjestöjä, jotka auttavat kriisitilanteesta kärsiviä. Suunnilleen yhtä moni olisi valmis keräämään tarvikkeita kriisitilanteesta kärsiville ja lähes yhtä moni olisi valmis tekemään jotain muuta vapaaehtoistyötä. 

 

Eurooppalainen mielipide linjassa helsinkiläisten näkemysten kanssa 

Kansalaisten mielipiteitä asioista, joista Helsinki-barometrissa ja Kansalaispulssissa on viime kuukausina kysytty, on selvitetty myös koko Euroopan tasolla. Esimerkiksi European University Institute -tutkimuslaitoksen (EUI) kyselyssä pakolaisten vastaanottamista koskeva osuus oli hyvin samankaltainen kuin Helsinki-barometrin kansainvälisen suojelun tarjoamista kartoittava kysymys. EUI:n kyselyssä kysyttiin, tulisiko maan ottaa vastaan ukrainalaisia pakolaisia, sekä tulisiko heillä olla pääsy työmarkkinoille (European University Institute 2022). Kaikista vastaajista pakolaisia oli valmis vastaanottamaan 80 prosenttia. Suomen kohdalla osuus oli koko kyselyn korkein, peräti 91 prosenttia. Tämä tulos on hyvin linjassa Helsinki-barometrin havaintojen kanssa.

Ruotsin osuus oli pakolaisuutta koskevan kysymyksen kohdalla toiseksi korkein, 87 prosenttia. Toisessa ääripäässä alle puolet bulgarialaisista vastaajista antoi tukensa pakolaisten vastaanottamiselle. Osuus oli pienempi kuin missään muussa maassa. 

Työmarkkinoille pääsyä kartoittavan kysymyksen kohdalla hajontaa oli vastauksissa enemmän. Tässäkin Suomen kohdalla osuus oli maavertailun suurin; peräti 88 prosenttia suomalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ukrainalaisilla pakolaisilla pitäisi olla pääsy myös työmarkkinoille. Koko aineistossa osuus oli 71 prosenttia. Tämänkin kysymyksen kohdalla Bulgariassa oltiin nihkeimpiä 39 prosentin osuudella. Humanitaarista apua Ukrainaan haluaisi lähettää 84 prosenttia kaikista vastaajista. Jälleen Suomessa osuus oli korkein, 92 prosenttia, ja Bulgariassa pienin, 65 prosenttia.

Huhtikuun Eurobarometri käsittelee teemaa vielä EUI:n kyselyä kattavammin, ja myös vastaajamäärä on suurempi kuin EUI:n aineistossa (Euroopan unioni 2022). Myös Eurobarometri osoittaa, että EU-maissa ollaan hyvin solidaarisia Ukrainaa kohtaan, mutta kuten EUI:n kyselyssä, myös Eurobarometrin tulokset vaihtelevat paljon maittain. Eurobarometrin mukaan lähes 90 prosenttia vastaajista tuntee sympatiaa Ukrainaa kohtaan. Suomi oli tässä aivan kärkipäässä 94 prosentin osuudella. Toisessa ääripäässä olivat Slovakia, Unkari ja Bulgaria, joskin osuudet olivat melko suuria näissäkin maissa.

Koko Euroopan tasolla noin neljä viidestä Eurobarometrin vastaajasta oli huolestunut sodasta; Suomi oli lähellä EU-maiden keskiarvoa. Portugalissa ollaan eniten huolestuneita ja Slovakiassa vähiten. Kuten Helsinki-barometrissakin, naiset ovat miehiä huolestuneempia, joskaan ero ei ole suuri. Huolestuneisuus myös lisääntyy iän mukana.

Lopuksi

Helsinki-barometrin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut kaupunkilaisissa huolta, erityisesti Suomen talouden ja turvallisuuden osalta. Se on kuitenkin herättänyt myös suurta halua auttaa sotaa ja vainoja pakenevia ihmisiä. Nämä barometrikyselyn havainnot ovat linjassa sekä koko manner-Suomea koskevan Kansalaispulssin tulosten että eräiden Eurooppa- tai EU-tasoisten kyselytutkimusten kanssa. Helsingin kaupunginkanslia jatkaa näitä kysymyksiä koskevien kuntalaismielipiteiden kartoittamista tulevissakin Helsinki-barometreissä. Lisäksi uusimman barometrikyselyn tuloksia muiden kuin Ukrainassa käytävään sotaan liittyvien kysymysten osalta raportoidaan lähiviikkoina tällä sivustolla. 

Kirjoittajista Pekka Mustonen toimii johtavana asiantuntijana, Pasi Saukkonen erikoistutkijana ja Anu Yijälä tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä. 

Lähteet: 

Euroopan unioni (2022). Eurobarometer: EU’s Response to the War in Ukraine. https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2772 

European University Institute (2022). Solidarity in Europe. http://europeangovernanceandpolitics.eui.eu/eui-yougov-solidarity-in-eur...

Tilastokeskus (2022). ”Kuluttajien usko Suomen talouteen pohjamudissa huhtikuussa – odotus inflaatiosta korkein koskaan”. https://www.stat.fi/julkaisu/ckta4k6xs7exh0c4435oxbzo7   

Valtioneuvosto (2022). Kansalaispulssi. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi

Kommentoi