Helsinki
  • Kuvio 1. Myllypuron peruspiiri ja artikkelissa käytetty aluejaottelu.

Artikkeli |  20.09.2019Tuomas Tavi

Myllypuron koulutus- ja tulotaso 2000-luvulla – myönteistä mutta epätasaista kehitystä

Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että sitä pienempiin vertailualueisiin muualla Itä-Helsingissä. Samana ajanjaksona Myllypuro on kasvanut ja ollut aktiivisen kaupunkikehittämisen kohteena. Peruspiiri voidaan karkeasti jakaa pääosin 1960-luvulla rakennettuun kerrostaloalueeseen ja sitä ympäröivään pientaloalueeseen, joita molempia on 2000-luvulla kehitetty uudella asuinrakentamisella ja tiivistämällä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tulo- ja koulutustason muutos näkyy Myllypuron eri osissa. Tavoitteena on saada lisää ymmärrystä siitä, selittyvätkö muutokset yksinomaan täydennysrakentamisella vai onko myös vanha asuinkanta kehittynyt myönteisesti.

Johdanto

Useiden Helsingissä 1960–1970-luvuilla rakennettujen kerrostalolähiöiden yleinen koulutus- ja tulotaso aleni selvästi 1990-luvun laman jälkeen aina 2010-luvulle asti, kun tilastoja verrataan koko Helsingin seutuun (Stjernberg 2017, 101). Yksittäisten lähiöalueiden välillä on tässä suhteessa suuriakin eroavaisuuksia, mutta Myllypuron kerrostaloalueen voidaan katsoa kuuluneen niihin asuinalueisiin, joissa esimerkiksi koulutus- ja tulotaso ovat olleet selvästi Helsingin tason alapuolella. Vastatoimena ei-toivotulle kehitykselle on Myllypuro 1990-luvun puolivälistä asti ollut yksi Helsingin kaupungin lähiökehittämisen kohteista. Myllypuro oli yksi kohdealueista vuosina 1996–2017 toimineessa Helsingin Lähiöprojektissa sekä EU-lähtöisissä Urban I (1997–2000) ja Urban II (2001–2006) -yhteisöaloiteohjelmissa, joiden tarkoitus oli kehittää 1990-luvun laman jäljiltä taantuviksi katsottuja asuinalueita, (Korhonen-Wälmä, ym. 2008; 76, Pulkkinen & Idström 2017, 41; Nupponen ym. 2008).

Tämän puhtaasti lähiökehittämisnäkökulman ohella Myllypuro on 2000-luvulta alkaen ollut osana kasvavan Helsingin aluerakentamisprojekteja, minkä voi katsoa sitoneen Myllypuron osaksi myös laajempaa Helsingissä käynnissä olevaa kaupungistumiskehitystä ja siihen kuuluvia investointeja. Viime vuosien merkittäviä kehityskohteita ovat olleet vanhan ostoskeskuksen uudistus ja siihen liittynyt Myllypuron keskustan täydennysrakentaminen, metroaseman viereen rakennettu 6000 opiskelijan Metropolia ammattikorkeakoulun kampus, sekä Myllypuron eteläosan Puu-Myllypuron uusi pientaloalue.

Erilaisilla sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna Myllypuro onkin kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Esimerkiksi koulutus- että tulotasot ovat kasvaneet positiivisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, erityisesti verrokkialueisiin muualla Itä-Helsingissä verrattuna (Pulkkinen & Idström 2017, 55). Vuosina 2015–2018 Myllypuron työttömyysaste pieneni toiseksi eniten koko kaupungissa ja 2010-luvun taitteessa se laski alle koko itäisen suurpiirin keskiarvon (Salorinne 2019, 5). Myös asuntojen hintakehitys, erityisesti 1960-luvun asuntojen osalta, on ollut nopeaa suhteessa vastaaviin vertailualueisiin (Miettinen 2018).

Tämän artikkelin aiheena on Myllypuron koulutus- ja tulotasojen nousun tarkasteleminen 2000-luvun aikana peruspiirin sisällä. Myllypuron peruspiiri koostuu erillisistä kerrostalo- ja pientaloalueista, joiden välinen dynamiikka muodostaa koko alueen kehityssuunnan. Artikkelissa pyritään kuvaamaan tarkemmin, mistä pienemmistä alueellisista muutoksista koko Myllypuron kehityssuunta mahdollisesti juontuu. Peruspiiritasoinen tilastollinen luokittelu peittää aina alleen monimuotoisuutta, joka olisi tärkeää tunnistaa esimerkiksi kaupunkikehittämispäätöksiä tehdessä. Sisäisen tarkastelun lisäksi Myllypuron kerrostaloaluetta on mielenkiintoista verrata iältään ja rakenteeltaan vastaavan Kontulan kerrostaloalueen kanssa. Vertailu antaa käsityksen siitä, kuinka kerrostaloalue on kehittynyt suhteessa lähellä sijaitsevaan vastaavaan alueeseen, johon aivan vastaavia kehittämistoimia ei ole osoitettu.

Tarkastelun asetelma – pientalo- ja kerrostaloalueen erot

Rakennuskantansa suhteen Myllypuro voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: pääasiassa 1960-luvulla rakennettuun metroaseman yhteydessä olevaan kerrostaloalueeseen sekä tätä aluetta reunustavaan pientaloalueeseen (Kuvio 1). Tilastoalueellisesti pientaloalue koostuu Myllypuron pienalueista 2, 3, 4 ja 5. Kerrostaloalueen muodostavat pienalueet 6, 7 ja 8. Kerrostaloalueen talot on rakennettu pääasiassa 1960-luvulla. Täydennysrakentamista alueelle on tehty jonkin verran 1970- ja 1980-luvuilla. 2000-luvulla täydennysrakentamalla on tiivistetty tehokkaammin erityisesti metroaseman seutua, jossa ostoskeskusuudistus on tehty. Myös kerrostaloalueen eteläiseen osaan on rakennettu uusia asuintaloja. Myllypuron laaja pientaloalue on puolestaan rakennettu vaiheittain 1950-luvulta Myllärinlaaksosta alkaen, viimeisimpänä suurena lisäyksenä Puu-Myllypuro.

Alueiden eroavaisuutta ja kehitystä voi pyrkiä hahmottamaan esimerkiksi asukasluvun muutoksen kautta. Vuosina 2001–2017 kerrostaloalueen asukasluku on kasvanut 19 prosenttia, 8 400 asukkaaseen, kun taas pientaloalueella vastaava kasvu on ollut peräti 71 prosenttia, 3 900 asukkaaseen. Viimeisen vuosikymmenen asukasluvun kasvu on seurausta voimakkaasta rakentamisesta, ja sen voi katsoa toimivan selittävänä tekijänä myös koulutus- ja tulotasojen muutokselle, joita seuraavaksi käydään läpi.

Koulutustason muutos Myllypurossa

Vuosina 2001–2017 koko Myllypuron koulutusasteen voi katsoa yleisesti nousseen, mikä on ollut myös koko kaupungin kehityssuunta. Myllypuron sisällä kuitenkin nähdään, että kerrostalo- ja pientalovaltaisten alueiden välillä on selvä ero kouluttautuneisuudessa, pientaloalueen ollessa korkeammin koulutettua ja tasoltaan lähempänä koko kaupungin koulutustasoa.

Pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on laskenut koko Helsingissä sekä Myllypurossa

Yleinen koulutustason nousu näkyy Helsingissä selvästi. Pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus työvoimasta on laskenut 7,6 prosenttiyksikköä vuosina 2001–2017. Myllypurossa pelkän perusasteen käyneiden osuus on selvästi tätä koko kaupungin tasoa korkeampi, mutta lasku on ollut kuitenkin koko kaupungin tasoa nopeampaa, 11,6 prosenttiyksikköä 2001–2017. Myllypuron sisäisesti kerros- ja pientaloalueiden välillä ei tällä mittarilla ole suurta eroa havaittavissa. Päinvastoin kummallakin alueella osuus on laskenut saman verran, 10,6 prosenttiyksikköä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Pelkän perusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta (%).

Merkittävä havainto on, että kun Myllypuron kerrostaloaluetta tarkastellaan suhteessa lähistöllä sijaitseviin verrokkialueisiin Kontulaan ja Mellunkylään, huomataan että pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on laskenut Myllypurossa selvästi näitä enemmän. Vuoteen 2017 mennessä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus Myllypuron kerrostaloalueella oli 7,5 prosenttiyksikköä alle Kontulan kerrostaloalueen tason, vaikka lähtötaso oli sama. Vuonna 2013 pelkän perusasteen suorittaneiden osuus Myllypuron kerrostaloalueella oli alittanut myös koko Mellunkylän peruspiirin tason, johon ero oli ollut lähtöpisteessä 4,1 prosenttiyksikköä. Tämän perusteella koko Myllypuron pelkän perusasteen käyneiden osuuden laskua ei voida pitää ainoastaan pientaloalueen huomattavan väestönkasvun seurauksena, sillä kerrostaloalueen koulutusaste on myös yksinään kirinyt eroa kiinni verrokkialueisiin.

Keskiasteen koulutuksen osuus kehittyy eri suuntiin Myllypuron eri osissa

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta laski koko Helsingissä kolme prosenttiyksikköä vuosina 2007–2017, mikä yhdessä pelkän perusasteen osuuden laskun kanssa kertoo laajemmin korkeakouluttautuneisuuden yleistymisestä. Myllypurossa keskiasteen suorittaneiden osuus oli kuitenkin vielä nousussa vuosina 2001–2014 (kasvua 4,7 prosenttiyksikköä), jonka jälkeen kasvuun tuli ainakin hetkellinen seisahdus (Kuvio 3).

Kuvio 3. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta (%).

Toisin kuin pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla, Myllypuron pientalo- ja kerrostaloalue ovat lähteneet vastakkaisiin suuntiin keskiasteen suorittaneiden osuuden kehityksessä. Vuonna 2001 keskiasteen suorittaneiden osuus oli pientaloalueella vain kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin kerrostaloalueella, mutta vuoteen 2017 mennessä ero oli kasvanut 12,1 prosenttiyksikköön. Pientaloalueella keskiasteen koulutuksen osuus on laskenut, kun kerrostaloalueella se on noussut. Eri kulkusuunnista huolimatta kummassakin tapauksessa kyse on yleisen koulutustason noususta. Kerrostaloalueella tämä johtuu vain perusasteen käyneiden osuuden laskusta, ja pientaloalueella taas korkeakoulutettujen osuuden noususta.

Kun tarkastellaan Myllypuron kerrostaloalueen keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuuden kehitystä suhteessa Itä-Helsingin muihin vertailualueisiin, oli lähtötaso Myllypurossa huomattavasti matalammalla. Vuosina 2001–2017 5,5 prosenttiyksikön ero Kontulan kerrostaloalueen kanssa kuitenkin kuroutui kiinni, samoin ero Mellunkylän peruspiiriin. Merkittävää Myllypuron kerrostaloalueella tapahtuneessa nousussa on, että se on prosenttiyksiköissä mitaten ollut yli kaksinkertaista kaikkiin vertailualueisiinsa nähden. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden nopea kasvu on ollut mahdollista matalan lähtötason ansiosta, jota puolestaan selittänee Myllypuron aiempi vanha ikärakenne (Pulkkinen & Idström 2017, 26).

Kerros- ja pientaloalueilla eri vauhti korkeakouluttautumisessa

Koko Myllypuron korkeakoulutettujen osuus työvoimasta vuosina 2001–2017 on kasvanut 7,6 prosenttiyksikköä, mikä on hieman vähemmän kuin koko Helsingin keskiarvo 9,3 prosenttiyksikköä. Kasvu on kuitenkin ollut suurempaa kuin vertailualueilla Itä-Helsingissä (ks. myös Pulkkinen & Idström 2017, 37).
Tarkasteltaessa Myllypuron sisäistä kehitystä muutos korkeakoulutuksessa ei ole ollut yhtä tasaista kuin se oli pelkän perusasteen käyneiden muutoksen vertailussa. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut huomattavasti voimakkaammin Myllypuron pientaloalueella kuin kerrostaloalueella, vaikka lähtötaso on pientaloalueella ollut korkeampi (Kuvio 4). Vuosina 2001–2017 pientaloalueen korkeakoulutusaste on noussut 12,9 prosenttiyksikköä, kun Myllypuron kerrostaloalueella vastaava muutos on ollut 2,8 prosenttiyksikköä. Myös tässä muutosta selittänee vahvimmin pientaloalueelle rakennettujen asuntojen suuri määrä, ja niiden uuden asukaskunnan yleisesti korkeampi koulutustaso.

Kuvio 4. Korkeakoulutettujen osuus työvoimasta (%).

Vaikka kerrostaloalueen korkeakoulutusaste on pientaloaluetta matalampi, Mellunkylän peruspiiriin verratessa korkeakoulutettujen osuus Myllypuron kerrostaloalueella on noussut suuremmaksi 2010-luvun vaihteessa. Samoin koko Kontula sekä Kontulan kerrostaloalue ovat jääneet Myllypuron kerrostaloalueen korkeakoulutusasteen kehityksestä. Myllypuron kerrostaloalue on siis nostanut profiiliaan suhteessa idempänä oleviin naapurikaupunginosiin, mutta Myllypuron sisällä se on hieman erkaantunut pientalovaltaisesta osasta, jossa korkeakoulutettujen osuus on ylittänyt myös koko Helsingin keskiarvon.

Karkea jaottelu pientalo- ja kerrostaloalueisiin ei kuitenkaan paljasta hienojakoisempaa kehitystä alueiden sisällä. Kummassakin osassa Myllypuroa on ollut merkittäviä kaupunkiuudistuskohteita, ja toisaalta kaupunginosasta löytyy pienalueita, jotka ovat pysyneet rakennuskannallisesti jokseenkin muuttumattomina. Tällainen on esimerkiksi kerrostaloalueen omistusasumispainotteinen pohjoisosa, joka on ainoa kolmesta kerrostalopienalueesta, jossa korkeakouluttautuneiden osuus on kasvanut vuosina 2012–2017, vaikka merkittävää rakentamista ei ole ollut.

2010-luvulla rakennetun Puu-Myllypuron väkimäärä muodosti vuonna 2017 melkein kolmanneksen koko pientalovaltaisen alueen asukkaista, joten tällä alueella on ollut selvä vaikutus pientaloalueen demografisiin mittareihin.
Puu-Myllypuron korkeakoulutusaste paljastaa, että uusi asuinalue on houkutellut asukkaikseen korkeasti koulutettua väkeä. Puu-Myllypuron korkeakoulutettujen osuus vuonna 2017 oli 54,4 prosenttia, kun koko Helsingissä vastaava luku oli 49,8 prosenttia. Kuvaavaa Puu-Myllypuron asukkaille on siis korkea koulutustaso sekä se että asukaskunnista yli puolet oli lapsiperheitä vuonna 2016 (ks. myös Pulkkinen & Idström 2017, 28–29).

Myllypuron tulotason suhteellinen kehitys koko kaupunkia suurempaa

Yleinen havainto Myllypuron tulotasosta on, että 2000-luvulla se on noussut suhteellisesti enemmän kuin koko Helsingin keskiarvo, mutta absoluuttisin euromäärin mitattuna vähemmän. Sama kehitys on nähtävissä, kun tulotason kehitystä tarkastellaan asuntokuntatyypeittäin lapsiperheiden, lapsettomien pariskuntien ja yksinasuvien osalta. Myllypuron sisäisessä tarkastelussa eri asuntokuntatyyppien tulot näyttävät hieman erkaantuneen koulutusasteiden tapaan siten, että pientaloalueen asuntokunnat ovat lähtökohtaisesti parempituloisia.

Lapsiperheiden tulojen kehitys on ollut tasaista suhteessa vertailualueisiin

Myllypuron sisäisessä vertailussa pientalo- ja kerrostaloalueiden kahden vanhemman lapsiperheiden  tulotasoissa on havaittavissa selvä ero, joka on kasvanut tarkasteluajankohtana. Vuonna 2001 näiden lapsiperheiden tulot olivat pientaloalueella 42,4 prosenttia kerrostaloaluetta suuremmat, ja vuonna 2016 eroa oli jo 63,4 prosenttia. Pientaloalueella näiden perheiden tulot ovat kehittyneet pitkälti samassa linjassa Helsingin tulotason kanssa (Kuvio 5).

Kuvio 5. Keskimääräiset vuositulot (€) avio- ja avoparilapsiperheissä.

Kun verrataan Kontulan kerrostaloalueeseen, Myllypuron kerrostaloalueella kahden vanhemman lapsiperheiden tulotaso on 2000-luvun alusta alkaen ollut melkein identtinen. Ainoastaan vuodesta 2013 eteenpäin alueiden välille on tullut eroa siten, että Myllypuron puolella näiden lapsiperheiden tulot ovat hieman kasvaneet suhteessa Kontulaan. Ajankohta, jolloin tulotasot lähtevät eriytymään, osuu samaan aikaan Myllypuron ostoskeskusuudistuksen valmistumisen kanssa. Ero pysyy tosin melko pienenä.

Lapsiperheiden määrä sekä osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut Myllypurossa erityisesti 2010-luvun vaihteesta. Erityisesti Puu-Myllypuro sekä itäinen ja eteläinen osa kerrostaloaluetta ovat houkutelleet paljon lapsiperheitä. Puu-Myllypurossa kahden vanhemman lapsiperheiden tulotaso on hieman Myllypuron muita pientaloalueita pienempi, vaikka korkeakoulutusaste onkin suhteessa korkea. Puu-Myllypurossa merkittävä osa asunnoista on Hitas- ja asumisoikeusasuntoja (Pulkkinen & Idström 2017, 14), mikä osaltaan saattaa selittää, miksi alueella asuvilla on matalampi tulotaso kuin muiden pientaloalueiden lapsiperheillä.

Lapsettomien pariskuntien tulotaso kasvanut voimakkaimmin

Lapsettomien pariskuntien suhteellinen tulokehitys oli vuosina 2001–2016 koko Myllypurossa nopeampaa kuin lapsiperheillä ja myös nopeampaa kuin koko Helsingissä. Sisäisessä vertailussa pientaloalueella asuvien lapsettomien pariskuntien tulot olivat vuonna 2001 34,4 prosenttia suuremmat kuin kerrostaloalueella asuvien pariskuntien. Vuonna 2016 vastaava luku oli kasvanut 51,5 prosenttiin. Myllypuron sisäiset tuloerot ovat siis kasvaneet myös tässä, vaikka suhteessa muuhun itäiseen Helsinkiin, esimerkiksi juuri Kontulan kerrostaloalueeseen, Myllypuron kerrostaloalueen lapsettomien pariskuntien tulotaso onkin hieman kasvanut (Kuvio 6).

Kuvio 6. Lapsettomien pariskuntien keskimääräiset vuositulot (€).

Myllypuron varakkaamman pientalovaltaisen alueen lapsettomien pariskuntien tulot eivät ole nousseet pelkästään suhteessa Myllypuron kerrostalovaltaiseen osaan, vaan tulotaso on noussut selvästi yli myös koko Helsingin lapsettomien pariskuntien keskiarvon. Alueen lapsettomien pariskuntien määrä on myös ollut nousussa, samoin kuin eläkeläisten määrä, mistä voitaneen päätellä, että vanhemmalla pientaloalueella asuu hyvin toimeentulevia pariskuntia, joilla mahdollisesti lapset ovat jo muuttaneet kotoa.

Myllypuron yksinasuvien tulot nousseet Kontulaa nopeammin

Muiden tarkasteltujen asuntokuntatyyppien tapaan myös Myllypuron pientalo- ja kerrostaloalueilla yksinasuvien tulot ovat erkaantuneet tarkastelujaksolla (Kuvio 7). Vuonna 2001 pientaloalueella tulot olivat 20,5 prosenttia korkeammat, vuonna 2016 jopa 48,5 prosenttia korkeammat kuin kerrostaloalueella. Myllypuron pientaloalueella yksinasuvat ovat tulotasoltaan selvästi myös koko Helsingin tason yläpuolella. Määrällisesti yksinasuvia on pientaloalueella kuitenkin sen verran vähän (noin 300 henkilöä vuonna 2016), että koko Myllypuron yksinasuvien tulotaso muodostuu pitkälti kerrostaloalueen yksinasuvien (noin 2 300 henkilöä vuonna 2016) tuloista.

Vielä 2000-luvun alkupuolella yksinasuvien tulotaso Myllypuron kerrostaloalueella oli hyvin pitkälle yhteneväinen Kontulan kerrostaloalueen tulotason kanssa, paikoitellen jopa sitä matalampi. Vuosikymmenen vaihteessa tapahtui kuitenkin selvä irtiotto; kuudessa vuodessa Myllypurossa yksinasuvilla tulot nousivat 11,3 prosenttia korkeammiksi kuin Kontulassa asuvilla.

Kuvio 7. Yksinasuvien keskimääräiset vuositulot (€). 

Myllypuro kehittyy myönteisesti mutta kahta eri tahtia

Koko Myllypuron tasolla tarkasteltuna sekä koulutusaste että eri asuntokuntatyyppien tulot ovat kehittyneet myönteisesti suhteessa koko Helsinkiin, sekä erityisesti naapurikaupunginosiin kuten Kontulaan verrattuna. Myllypuron sisäinen kehitys ei kuitenkaan ole ollut aivan tasaista, vaan pientaloalueella nämä mittarit ovat nousseet kerrostaloaluetta enemmän, erityisesti korkeakoulutuksen ja tulojen osalta.

Kerrostaloalueella suurin muutos näyttää tapahtuneen keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvussa ja pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskussa. Ajankohdallisesti suurimmat hyppäykset tässä kehityksessä voi ajoittaa 2010-luvun vaihteeseen, jolloin Myllypuron keskustaa uudistettiin voimakkaasti. Kerrostaloalueen tulotasoissa tapahtuneet nousut osuvat vielä tarkemmin tähän ajankohtaan.

Korkeakoulutuksen ja tulotasojen kehityksen osalta Myllypuron pientaloalue on kulkenut samaa kehityskulkua muun Helsingin kanssa, ja joillakin mittareilla myös ylittänyt sen. Kerrostaloalueen kehitys on tähän verrattuna ollut hitaampaa. Toisaalta siinä missä Kontulan kerrostaloalueen korkeakoulutettujen osuus on jopa hieman laskenut viimeisinä tarkasteluvuosina, Myllypuron kerrostaloalueella vastaavaa laskua ei ole ollut näkyvissä.

Koko Myllypuron tulo- ja koulutustason nousua näyttäisi selittävän erityisesti väkimäärän kasvu pientaloalueella, mutta myös kerrostaloalueella on oma osansa kehityksessä. Kaupunkiuudistusprojektit, kuten ostoskeskuksen jälleenrakentaminen, Metropolian uuden kampuksen valmistuminen sekä uusien asuntojen rakentaminen Myllypuroon, ovat mahdollisesti nostaneet Myllypurossa myös muiden asuntojen kysyntää.

Myllypuron kerros- ja pientaloalue kehittyvät eri suuntiin keskiasteen koulutuksen osuuden osalta. Yleisen koulutustason nousun näkökulmasta nämä alueet ovat ikään kuin eri vaiheissa, koska kerrostaloalueella koulutustason nousu liittyy selkeämmin keskiasteen koulutuksen osuuden kasvuun ja pientaloalueella etenkin korkeakoulutettujen osuuden kasvuun. Koko Helsingin tasolla pelkän perusasteen tai keskiasteen käyneiden osuus on laskussa, ja korkeakoulutettujen osuus näyttää ainakin vielä toistaiseksi kasvavan. Myllypurossa pientaloalue on tarkemmin seurannut tätä koko Helsingin kehitystä, kun taas kerrostaloalueella keskiasteen käyneiden osuuden kasvu alkaa ehkä vasta nyt hidastua. Ei ole poissuljettua, että tulevaisuudessa myös kerrostaloalueella pelkän keskiasteen käyneiden osuus kääntyy laskuun, jos korkeakoulutettujen osuus alkaa yhä nousta.

Aluerakentamiskohteena Myllypuron kehitys on vielä kesken, sillä rakenteilla olevan Raide-Jokerin myötä Myllypurossa sijaitsevat Karhunkaatajan ja Hallainvuoren alueet tulevat osaksi tiivistyvää kaupunkirakennetta. Jatkotarkastelun kannalta onkin mielenkiintoista seurata, kuinka pientalovaltaisen alueen yhteyteen rakennettavat kerrostalot tulevat vaikuttamaan koko alueen kehitykseen.

Tuomas Tavi toimi korkeakouluharjoittelijana Helsingin kaupunginkansliassa kesällä 2019.

Kirjallisuus:

Korhonen-Wälmä, U., Mattila, M., & Maijala, O. 2008. Kontulan ja Myllypuron uusi ilme – lähiöprojektin ympäristöparannukset puntarissa. Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita – Kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004–2007 ja Urban II –yhteisöaloiteohjelman v. 2001–2006 toiminnasta. Nupponen, T., Broman, E.-L., Korhonen, E. & Laine. M. (toim.). Tutkimuksia 2008:6. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Miettinen, A. 2018. Myllypuron omistusasuntojen hintakehitys esimerkkinä Helsingin aluekehittämistoimien vaikutuksista. Kvartti-verkkolehti. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/myllypuron-omistusasuntojen-hintake...

Nupponen, T., E. Broman, E. Korhonen & M. Laine (toim.) 2008. Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita: kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004–2007 ja Urban II -yhteistyöohjelman v. 2001–2006 toiminnasta. Tutkimuksia 2008:6. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Pulkkinen, E. & Idström, A. 2017. Muuttuva Myllypuro – katsaus esikaupunkialueen menneisyyteen ja nykypäivään. Työpapereita 2017:1. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.

Salorinne, M. 2019. Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa. Tilastoja 2019:8. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.

Stjernberg, M. 2017. Helsingin seudun 1960- ja 1970-lukujen Lähiöiden sosioekonominen ja demografinen kehitys vuoden 1990 jälkeen. Tutkimuksia 2017:1. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.

Kommentoi