Helsinki
Artikkeli |  03.09.2021Reetta Marttinen

Nuoret aikuiset muodostavat keskeisen osan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukkaista

Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen etenkin nuorten aikuisten ryhmässä. Uuteen tilastoaineistoon perustuvassa artikkelissa tarkastellaan laajasti Helsingin asuntokannan kohdentumista eri elinvaiheessa oleville asuntokunnille, kuten yksinasuville, pariskunnille tai lapsiperheille.

Asuminen Helsingissä on kallista ja asuntojen hinnat sekä vuokrat ovat korkeita verrattuna muuhun Suomeen. Asuntojen hinnat ovat nousseet lähes koko 2000-luvun ajan, myös pandemian aikana vuonna 2020. Vuokrien nousu on asuntomarkkinoilla hitaampaa, mutta myös vuokrat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen alusta. Näillä on välitön vaikutus siihen, minkälaisia valintoja asumisen suhteen helsinkiläiset ja kaupunkiin muuttavat tekevät erilaisissa elinvaiheissa. 

Artikkelissa kuvataan, millaisia asumisvalintoja helsinkiläiset ja kaupunkiin muuttaneet ovat tehneet ja minkä tyyppisiä asuntokuntia näin on syntynyt. Näin saadaan uutta, tarkempaa tietoa siitä, miten helsinkiläiset asuvat. Tarkastelussa on myös asuntokuntien tulojakauma suhteessa asumiseen. Tarkemmin helsinkiläisten asuntokuntien tulojakaumaa käsitellään omassa artikkelissaan (Hirvonen 2021).  

Kohdentumisaineistosta uutta tietoa asuntokunnista

Helsinkiläisten asuntojen kohdentumisesta erilaisille asuntokunnille on saatu käyttöön uusia tilastotietoja. Asuntokunta muodostuu kaikista samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvista henkilöistä. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen muodostamaan aineistoon, jossa yhdistettiin Helsingin kaupungin ylläpitämä tieto asuntojen hallintamuodosta ja erilaisia rekisteritietoja Tilastokeskuksen tietokannoista. Näin muodostettu aineisto tekee näkyväksi minkälaisia elinvaiheita ja tulotasoja helsinkiläiset asuntokunnat edustavat. 

Muodostettu aineisto kuvastaa tilannetta vuoden 2018 lopussa. Hallintamuototiedot kattavat vain asuinrakennukset ja tästä johtuen asuntokuntien määrä ei vastaa täysin Helsingin kaupungin tai Tilastokeskuksen muita asuntokuntatilastoja. Silloin, kun asuntokuntien määrä on tietyn muuttujan suhteen aineistossa liian pieni, tietoa ei ole käytetty tietosuojan vuoksi. Nämä luvut on kuitenkin huomioitu kokonaismäärien laskennassa. 

Aineistosta on summattu kokonaisissa vapaarahoitteisissa vuokrataloissa ja pienomistajien omistuksessa, vuokralla olevissa asunnoissa asuvien asuntokuntien määrät. Näin on saatu kattavampi kuva vapaarahoitteisen vuokramarkkinan laajuudesta Helsingissä, joka on ollut viime vuosina voimakkaimmin kasvava hallintamuoto (Helsingin kaupunki 2021).

Aineisto kattaa 328 453 helsinkiläistä asuntokuntaa. Elinvaihetarkastelussa keskimmäinen ikäluokka on varsin suuri, sillä se kattaa kaikki ikäluokat välillä 30–64 vuotta. Sen osuus tarkastelun ikäluokista on 44 prosenttia. Tarkastelussa muut ikäluokat asettuvat hieman yli ja alle kahdenkymmenen prosentin. Lapsiperheiden osalta aineistossa ei ole eritelty yli 18-vuotiaiden ikäluokkia. 

Väestörakennetietojen mukaan vuonna 2018 helsinkiläisten suurin ikäryhmä oli 18–29-vuotiaat 18 prosentin osuudella ja toiseksi suurin ikäryhmä oli 30–39-vuotiaat lähes 17,5 prosentin osuudella. Yli 65-vuotiaiden määrä on kuitenkin tässäkin tarkastelussa merkittävä, sillä heidän osuutensa on hieman yli 17 prosenttia, joka tekee siitä kolmanneksi suurimman ikäluokan.

Noin puolet helsinkiläisistä asuntokunnista asui vuokralla (50 %), ja lähes yhtä suuri osuus asui omistamassaan asunnossa (47 %). Vain 3,1 prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui asumisoikeusasunnoissa.  Tavanomaisissa omistusasunnoissa, muissa kuin Hitas-omistusasunnoissa, helsinkiläisiä asui 141 257 (43%) asuntokuntaa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 93 160 (28 %) asuntokuntaa. Kaupungin oma vuokrayhtiö Helsingin kaupungin asunnot (Heka) oli kolmanneksi suosituin asumismuoto, ja Hekan asunnoissa asui 44 570 (14 %) asuntokuntaa. Tätä selittää se, että valtaosa Helsingin ARA-vuokra-asuntokannasta on Hekan omistuksessa, minkä vuoksi sen tarkasteluun kiinnitetään tässä erityistä huomiota. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tarjolla aiempaa laajemmin asuntosijoitusalan suosion kasvaessa ja houkutellessa kotimaisia ja ulkomaisia suursijoittajia, mutta myös yksityisiä sijoittajia. Tätä on edesauttanut mahdollisuus hyödyntää velkavipua asuntosijoituksiin. (Helsingin kaupunki 2021.) (Kuvio 1.)

Lähes puolet helsinkiläisistä asuntokunnista oli yksinasuvia. Lapsiperheitä ja kahden aikuisen asuntokuntia oli lähes yhtä suuret osuudet asuntokunnista – kumpiakin oli noin 23 prosenttia Helsingin asuntokunnista. Muunlaisia asuntokuntia on viisi prosenttia kaikista helsinkiläisasuntokunnista. (Kuvio 2.)

Yksinasuminen yleistä myös muualla

Kohdentumisaineisto erittelee muuta Tilastokeskuksen asuntokuntatilastointia tarkemmin kahden hengen asuntokunnat yksinhuoltajaperheisiin ja kahden aikuisen asuntokuntiin. 

Muissa asuntokuntia koskevissa tilastoissa asuntokuntia tarkastellaan niiden koon mukaan. Suomen suurimmista kaupungeista kaikissa yksinasuvia oli vuonna 2018 hieman yli tai alle puolet asuntokunnista, Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta. Espoossa oli yksinasuvia 37 prosenttia asuntokunnista ja Vantaalla 41 prosenttia. Suhteellisesti eniten yksinasuvia asuntokuntia oli Turussa, jossa heitä oli 53 kaikista asuntokunnista. Myös Tampereella yli puolet asuntokunnista oli yksinasuvia. Helsingissä yksinasuvien osuus tässä vertailussa jäi hieman alle puoleen, joka on samaa luokkaa kuin nyt julkaistavissa kohdentumisaineistojen tiedoissa. 

Kahden hengen asuntokuntien osuus oli suurin Kuopiossa, jossa se ylti ainoana kolmannekseen kaikista asuntokunnista, Jyväskylän osuuden noustessa lähes samaan luokkaan. Turussa kahden hengen asuntokuntien osuus oli pienin Helsingin ja Lahden ollessa melkein yhtä pienissä osuuksissa. Kaikissa vertailukaupungeissa kuitenkin kahden hengen asuntokuntia oli yli 30 prosenttia kaikista asuntokunnista. 

Kolmen henkilön tai sitä suurempia asuntokuntia oli suhteellisesti eniten Espoossa, jossa osuus oli ainoana yli 30 prosentin. Yli puolet näistä oli neljän henkilön asuntokuntia tai sitä suurempia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa kolmen henkilön asuntokuntien osuus ylitti kussakin kymmenen prosenttia. Oulussa oli eniten suuria, kuuden hengen tai sitä suurempia, asuntokuntia.

Koko maassa tilanne on samankaltainen. Yksinasuvia on asuntokunnista suurin osa, 44 prosenttia ja kahden asukkaan asuntokuntia 33 prosenttia kaikista asuntokunnista. Kolmen hengen tai sitä suurempia asuntokuntia oli 21 prosenttia. (Kuvio 3.)

Nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 

Seuraavissa osioissa käsitellään asuntokuntia uuden kohdentumisaineiston perusteella. Kohdentumisaineistossa yksinasuvia asuntokuntia Helsingissä oli 161 246, joka kattaa 49 prosenttia kaikista helsinkiläisistä asuntokunnista. Yksinasumisen yleistyminen on ollut Helsingin asuntokuntarakenteen merkittävin muutos 1950-luvulta lähtien. Tuolloin yhden hengen asuntokuntia oli ainoastaan 11 prosenttia kaikista asuntokunnista ja vielä vuonna 1970 osuus oli vain neljännes. Voimakkainta kasvu oli 1970–1980-lukujen välillä, jolloin yksinasuvien asuntokuntien määrä kasvoi lähes 87 prosenttia eli 39 179 asuntokunnalla. 2000-luvulla yksinasuminen on jatkanut yleistymistään, mutta ei enää niin voimakasta tahtia (Asuminen Helsingissä.)

Suurin joukko yksinasuvista on 30–64-vuotiaita, joita on 50 prosenttia yksinasuvista asuntokunnista. Toiseksi eniten, 29 prosenttia yksin asuvista helsinkiläisistä asuntokunnista on yli 65-vuotiaita. Harvimmin yksinasuva on nuori aikuinen, 18–29-vuotias, joiden osuus on 21 prosenttia. 

Useimmin yksinasuvat ovat vuokralla asujia, joita on 58 prosentin osuus kaikista yksinasuvista asuntokunnista. Suurin osuus vuokralla yksin asuvista asuntokunnista asuu vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa (35 prosenttia) ja Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa (Heka). Osaltaan tämän taustalla on asuntojen korkea hinta Helsingin asuntomarkkinoilla. Asuntoluoton saaminen asuntoon voi olla yksinasuvalle haasteellisempaa kuin kahden aikuisen asuntokunnalle, olipa kyseessä lapsiperhe tai pariskunta. Toisaalta vuokralla asuessa on mahdollista panostaa asumisen laatutekijöihin tai sijaintiin, joihin ei välttämättä omistus- tai asumisoikeusmarkkinoilla olisi tulojen puolesta mahdollisuutta. Helsingin asuntokannasta 27 prosenttia on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja 19 prosenttia ARA-vuokra-asuntoja, mikä selittää myös vuokralla asuvien korkeaa osuutta kaikissa elinvaiheissa (Helsingin kaupunki 2021)

Yksinasuvista nuorista aikuisista (18–29-vuotiaat) 62,1 prosenttia asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Yksin asuvat nuoret aikuiset asuvat muita ikäluokkia harvemmin omistusasunnoissa ja toisaalta selkeästi muita ryhmiä useammin opiskelija- ja nuorisoasunnoissa. Näin luonnollisesti on, sillä nuorten aikuisten ryhmä on muita ikäluokkia vähävaraisempaa – 18–29-vuotiaat sijoittuivat useimmin alimpaan tulodesiiliin, mikä puolestaan selittyy opintoaikaisilla ja uran alkuvaiheessa olevilla pienemmillä keskimääräisillä tuloilla. (Kuvio 5.)

Helsingissä myös siirrytään omistusasumisen piiriin verrattain myöhään, lähempänä 40 ikävuotta (Helsingin kaupunki 2021). Opiskelija- ja nuorisoasuntojen voidaan myös arvioida kohdentuvan juuri oikealle ryhmälle, sillä muissa ikäluokissa ei juurikaan esiinny asuntokuntia, jotka asuisivat näissä asunnoissa. Kuviosta 6 voidaan myös olettaa, että omistusasunnoissa yksin asuvista 30–64-vuotiaista ja saman ikäluokan pariskunnista valtaosa on yli neljänkymmenen. 

Yksinasuvista yli 65-vuotiaista 56 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Tämä siitäkin huolimatta, että heistä 49 prosenttia kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Pienten tulojen suhde ja laaja omistusasuminen ikäluokassa selittyy asunto-omaisuuden kumuloituvalla luonteella. Ikäryhmän edustajat ovat kenties ostaneet asuntonsa jopa kymmeniä vuosia sitten ja asuntovelka on maksettu loppuun tai sitä on jäljellä hyvin vähän. Haasteelliseksi pienet tulot ja asunto-omaisuus voivat muodostua, kun taloyhtiössä ryhdytään remonttiin, eikä pienituloisella ole varaa ottaa vaadittua yhtiölainaa. Laajojen remonttien, kuten linjasaneerauksen, yhteydessä on mahdollista, että taloyhtiön iäkkäämmät osakkaat ovat osakkeidensa pakkomyynnin edessä. (Kuvio 6.)

Kahden aikuisen asuntokunnat muita elinvaiheita useammin omistusasujia

Kahden aikuisen asuntokuntia Helsingissä oli 74 432 (23 %) vuonna 2018. Suurin osuus, 41 prosenttia, kahden aikuisen asuntokunnista oli 30–64-vuotiaita. Toiseksi suurin ryhmä oli yli 65-vuotiaiden kahden aikuisen asuntokunnat, joita oli 28 prosenttia. Muita kahden aikuisen asuntokuntia oli 16 prosenttia ja nuoria aikuisia, eli 18–29-vuotiaita oli 15 prosenttia kaikista kahden aikuisen asuntokunnista. Muihin kahden aikuisen asuntokuntiin lukeutuvat esimerkiksi kämppiksinä asuvat henkilöt.

Kahden aikuisen asuntokunnilla omistusasuminen on yksinasuvia yleisempää, ja näistä asuntokunnista 58 prosenttia asuikin omistusasunnoissa. Vuokralla asui 38 prosenttia kahden aikuisen asuntokunnista, ja jälleen vapaarahoitteinen vuokra-asuminen oli yleistä. Tätä selittää se, että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on enemmän Helsingin asuntokannassa ja niiden vuokraaminen on helpompaa kuin ARA-vuokra-asuntojen. Myös kahden nuoren aikuisen asuntokunnat (18–29-vuotiaat) asuivat useimmin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, kuten saman ikäiset yksinasuvat. Yli 65-vuotiaat kahden aikuisen asuntokunnat asuvat puolestaan useimmin tavanomaisissa omistusasunnoissa (jopa 76 prosenttia näistä asuntokunnista), kuten havaittiin myös yksinasuvista yli 65-vuotiaista. Myös 30–64-vuotiaiden ikäluokassa omistusasuminen on suosituinta: tavanomaisten omistusasuntojen osuus oli tässä ryhmässä 54 prosenttia ja Hitas-asuntojen 6 prosenttia. (Kuvio 7.)

Kahden aikuisen asuntokuntien tuloja tarkasteltaessa voidaan tehdä sama havainto kuin yksinasuvista. Nuorten aikuisten, 18–29-vuotiaiden, joukossa alemmat tulodesiilit ovat laajemmin edustettuina kuin vanhemmissa ikäluokissa. Kuitenkin kahden nuoren aikuisen asuntokuntien tulotaso oli tasaisemmin jakautunut kuin yksinasuvien saman ikäisten. Kahden 18–29-vuotiaan asuntokunnat edustivat useimmin kuudetta tulodesiiliä.

Myös vanhemmissa ikäluokissa kahden aikuisen asuntokunnat ovat yhden hengen asuntokuntia suurempituloisia. Valtaosa kahden aikuisen 30–64-vuotiaan asuntokunnista oli ylimmissä kahdessa tulodesiilissä. Tätä selittää se, että nuorempaan ikäluokkaan verrattuna tämän ikäluokan edustajat ovat usein edenneet jo työurallaan ja siten tienaavat enemmän. Sama selittää sitä, miksi ikäluokka on nuorempaa ikäluokkaa useammin omistusasunnoissa.

Kahden yli 65-vuotiaan asuntokuntien tulodesiilit jakautuvat myös tasaisemmin, mutta painotus nuoriin ikäluokkiin nähden on suuremmissa tuloluokissa. Niin ikään tämän ikäluokan omistusasunnoissa asumista selittää asunto-omaisuuden kumuloituminen ja omistusasumiseen siirtyminen neljänkymmenen vuoden paikkeilla. (Kuvio 8.)

Yhden aikuisen lapsiperheet muita lapsiperheitä pienempituloisia

Lapsiperheiden tarkastelu poikkeaa aineistossa hieman muista asuntokuntien elinvaihetarkasteluista. Ikäjakauman sijaan aineistossa on eriteltynä kahden ja yhden aikuisen asuntokunnat sekä muut lapsiperheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Viimeiseen näistä lukeutuvat myös ne lapsiperheet, joissa on kotona asuvia aikuisia lapsia.

Vuonna 2018 lapsiperheasuntokuntia, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, oli Helsingissä 76 317, joka kattoi 23 prosenttia kaikista asuntokunnista. Näistä asuntokunnista hiukan yli puolet oli kahden aikuisen lapsiperheasuntokuntia, kun taas yhden aikuisen lapsiperheasuntokuntia oli 21 prosenttia ja loput 25 prosenttia olivat muita lapsiperheitä. Lapsiperheiden osalta myös luokka “muut” on verrattain suuri muihin elinvaiheisiin verrattuna.   

Lähes 55 prosenttia helsinkiläisistä lapsiperheasuntokunnista asui omistusasunnoissa. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että vaihtelu erilaisten lapsiperheiden asuntojen hallintamuodossa on suurta. Siinä missä kahden aikuisen lapsiperheistä noin 60 prosenttia asui omistusasunnoissa, yhden aikuisen lapsiperheistä vain hieman vajaa 30 prosenttia asui näin. 66 prosenttia yhden aikuisen lapsiperheistä asui vuokralla. Yhden aikuisen lapsiperheistä 30 prosenttia asui Hekan vuokra-asunnoissa ja 7 prosenttia muissa ARA-vuokra-asunnoissa, 25 prosenttia vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, 2 prosenttia muissa kaupungin vuokra-asunnoissa, sekä prosentti opiskelija- ja nuorisoasunnoissa ja muissa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa kussakin. Muista lapsiperheistä noin kolmannes asui erilaisissa vuokra-asunnoissa, painottuen jälleen Hekan ja vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Kaikkiaan lapsiperheet asuivat muita asuntokuntia useammin asumisoikeusasunnoissa. (Kuvio 9.)

Lapsiperheistä pienituloisuus koskettaa erityisesti yhden aikuisen lapsiperheitä. Lähes 68 prosenttia, yhden aikuisen lapsiperheistä sijoittuu neljään alimpaan tuloluokkaan. Tämä selittänee osaltaan yhden aikuisen lapsiperheiden asumista vuokra-asunnoissa muita lapsiperheitä useammin. Kahden aikuisen lapsiperheistä puolestaan 54 prosenttia sijoittuu tuloiltaan neljään ylimpään tulodesiiliin ja muista lapsiperheistä noin puolet, mikä taustoittaa omistusasumisen suosiota näiden asuntokuntien joukossa. (Kuvio 10.)

Lopuksi

Artikkelissa tavoitteena oli selvittää, minkälaisia helsinkiläiset asuntokunnat ovat elinvaiheeltaan. Kohdentumisaineisto tarjosi aiempaa tarkempia tietoja tarkastelun lähtökohdaksi, kun tieto asuntokuntien elinvaiheista oli aiempia tarkasteluja yksityiskohtaisempaa. 

Erityinen huomio kiinnittyi nuorten aikuisten laajaan asumiseen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Viime aikoina on esimerkiksi Helsingin Sanomat (28.2.2021 ja 12.5.2021) uutisoinut siitä, että juuri vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin on haastavaa saada asukkaita. Samanlaista viestiä saadaan, kun tarkastellaan Vuokraovi.com-palvelussa vapaana olevia vapaarahoitteisia vuokra-asunnoja. Koronapandemia on koskettanut työttömyyden ja lomautusten muodossa juuri nuorten aikuisten ikäryhmää. Myös korkeakouluopiskelijat ovat suorittaneet opintojaan reilun vuoden pitkälti etänä. Näiden tietojen valossa vapaarahoitteisten vuokrien lasku ei liene erityisen yllättävää, vaikka se tuskin jää pitkäaikaiseksi ilmiöksi. 

Asuntokannan kohdentumiseen liittyvät tiedot tukevat myös aiempia tarkasteluja siitä, että omistusasumiseen siirrytään Helsingissä noin nelikymppisenä. Näyttäisi siltä, että vuokralla asuminen on vaihtoehto silloin, kun elinvaiheen vuoksi rahoitusta on hankalampaa järjestää – eli nuorena aikuisena ja yksin asuessa tai perheen ainoana aikuisena. Poikkeuksena tähän toki ovat yli 65-vuotiaat, jotka ovat ostaneet asuntonsa tulojen ollessa suuremmat ja taloutensa kenties toisen kanssa jakaessaan. Tilannetta ylläpitävät asuntojen korkeat hinnat, jotka ovat jatkaneet nousuaan lähes koko 2000-luvun ajan.

Lapsiperheiden osalta kohdentumisaineisto toi näkyväksi erilaisten perheiden eriarvoisen tilanteen asuntomarkkinoilla. Yksinhuoltajien valinnanmahdollisuudet näyttäytyvät aineistossa heikompana muihin lapsiperheellisiin nähden. Tämä niin ikään kuvastaa tilannetta, jossa yhden aikuisen tuloilla on hankalaa päästä kiinni omistusasumiseen Helsingissä. 

Reetta Marttinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. 

Kirjallisuus:

Asuminen Helsingissä. Asumisen ja rakentamisen tilastotietoa Helsingistä, verkkosivusto. Helsingin kaupunginkanslia. https://www.asuminenhelsingissa.fi

Helsingin kaupunki (2021). Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2020. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2021:1.  https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/Kotikaupunkina-Helsinki/2020...

Helsingin Sanomat (2021). “Vuokra-asuntoja on nyt runsaasti tarjolla, ilmoitusmäärät kasvoivat maaliskuussa 32 prosenttia”. HS 12.5.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000007974002.html

Helsingin Sanomat (2021). “Asiantuntijat: Vuokramarkkinoilla ylitarjontaa, vuokrat jopa laskeneet uusissa sopimuksissa”. HS 28.2.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000007831347.html

Hirvonen, Jukka (2021). Tulotaso Helsingin asuntokannan eri osissa. Kvartti-verkkolehti, 3.9.2021. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/tulotaso-helsingin-asuntokannan-eri...

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.5.2021].

Kommentoi