Helsinki
  • Kuva: Flickr.com / Joshua Yoon Hernandez, CC BY 2.0.

Kvartti 4/2020 |  29.01.2021Netta Mäki

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä

Tupakointi ja alkoholinkäyttö entistä vähäisempää

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Keskeisimmät tulokset

• Vuonna 2019 niiden helsinkiläisnuorten osuus, jotka käyttivät päivittäin jotain nikotiinia sisältävää tupakkatuotetta, oli yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilla alle viisi prosenttia ja lukiolaisilla selvästi alle 10 prosenttia. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista sen sijaan yli viidennes käytti tupakkatuotteita päivittäin.

• Pojista suurempi osa kuin tytöistä käyttää tupakkatuotteita ylipäätään, ja etenkin nuuskaus on pojilla yleisempää. Ainoastaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat tytöt polttavat savukkeita päivittäin saman koulutustason poikia yleisemmin.

• Helsinkiläispojilla tupakkatuotteita ylipäätään käyttävien osuus on pienentynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä. Helsinkiläistytöillä sen sijaan ei muutosta viime vuosina ole ollut.

• Pidemmältä ajalta on tietoa yksittäisten tupakkatuotteiden käytön muutoksesta. Savukkeiden poltto on vähentynyt koko 2010-luvun selvästi. Nuuskaaminen puolestaan on yleistynyt lukuun ottamatta viime vuosia. Sähkösavukkeiden käyttö on etenkin helsinkiläisnuorilla melko vähäistä, ja lisäksi se on hieman vähentynyt vuodesta 2017.

• Alkoholia viikoittain käyttävien ja humalahakuisesti juovien osuus on vähentynyt, mutta etenkin yläkoululaisilla väheneminen on hidastunut viime vuosina. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla väheneminen on ollut tasaisempaa, mutta toisaalta alkoholia käyttävien osuus on aiemmin ollut erittäin suuri. 

• Kannabista ainakin kerran kokeilleita on Helsingissä huomattavasti koko maata enemmän. Tämä osuus on 2000-luvun aikana kasvanut, mutta ei etenkään viime vuosina mitenkään johdonmukaisesti. Sen sijaan edeltävien 30 päivän aikana kannabista käyttäneiden osuus on pääsääntöisesti kasvanut.

• Kannabiksen ja alkoholin käyttö kasautuvat samoille nuorille, joten kannabiksen ei voida nähdä olevan vaihtoehto alkoholille.

• Kaikkien päihteiden käyttö on ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla yleisempää. Tupakkatuotteiden kohdalla ero on kaikkein suurin, ja ainoastaan kannabista kokeilleiden osalta ero on melko pieni. Tupakkatuotteita ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat käyttivät lähes kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin lukiolaiset.

Johdanto

Nuorten päihteidenkäyttö on osin muuttunut viime aikoina. Savukkeiden poltto on vähentynyt todella paljon ja myös alkoholinkäyttö on harvinaistunut. Osin tilalle on kuitenkin tullut uusia päihteitä, kuten erilaisia nikotiinia sisältäviä tuotteita sekä muun muassa kannabista. Tässä artikkelissa katsotaan tarkemmin tuoreimman helsinkiläisnuoria kuvaavan Kouluterveyskysely-aineiston valossa, minkälaisia muutokset päihteidenkäytössä ovat olleet etenkin vuosien 2017 ja 2019 välillä. Osin tarkastellaan myös pidemmän ajan muutoksia.

Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta. Kysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista seurantatietoa muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja elintavoista.

Vuonna 2019 Helsingissä 221 koulua ja oppilaitosta osallistui kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn vastasi perusopetuksen 4.- ja 5.-luokan ja 8.- ja 9.-luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen alle 21-vuotiaat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Tarkat vastausmäärät oppiasteittain on esitetty kaupunginkanslian tilastojulkaisussa (Määttä 2020).

Ammatillisten oppilaitoksien vastausmäärä jäi Helsingissä huomattavasti alhaisemmaksi kuin edeltävinä vuosina, ja tämä saattaa osin vaikeuttaa tulosten vertailtavuutta aiempiin vuosiin ja muihin oppiasteisiin. Lisäksi vertailussa tulee ottaa huomioon, että vuonna 2017 kyselyyn vastasi osin myös sellaisia ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoita, jotka olivat täyttäneet 21 vuotta.

Tupakointi

Tupakkatuotteiden käyttö ylipäätään

Vuonna 2019 yläkoulun 8. ja 9. luokalla olevista helsinkiläisnuorista neljä prosenttia käytti jotain nikotiinipitoista tupakkatuotetta, ja osuus oli lähes yhtä suuri pojilla ja tytöillä. Lukiolaispojilla osuus oli kahdeksan ja -tytöillä viisi prosenttia. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista huomattavasti suurempi osa käytti tupakkatuotteita, sillä osuus oli pojilla 23 ja tytöillä 21 prosenttia. (Kuvio 1.)

Helsinkiläispojista niiden osuus, jotka käyttävät päivittäin jotain nikotiinia sisältävää tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, on vähentynyt hieman vuosien 2017 ja 2019 välillä. Suhteellisesti eniten tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt lukiolaispojilla, mutta muutosta on myös yläasteikäisillä ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla. Helsinkiläistytöillä sen sijaan muutosta ei ole.

Kuvio 1. Tupakkatuotteita käyttävien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

 

Savukkeiden poltto

Yksittäisten tupakkatuotteiden käytön muutoksesta on saatavilla tietoa pidemmältä ajanjaksolta. Vuonna 2019 helsinkiläisistä yläkoululaisista ja lukiolaisista noin neljä prosenttia poltti savukkeita päivittäin. Osuus on lähes sama tytöillä ja pojilla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista päivittäin tupakoi huomattavasti useampi: lähes joka kymmenes helsinkiläispojista, mutta peräti viidesosa helsinkiläistytöistä. Tupakoivien poikien osuus on selvästi pienempi kuin koko maassa, mutta tytöillä osuus on sama Helsingissä ja koko maassa. (Kuvio 2.)

Sekä tytöillä että pojilla savukkeiden polton yleisyys on vähentynyt selvästi 2010-luvun aikana. Näin on tapahtunut kaikkien oppilaitostyyppien opiskelijoilla ja niin Helsingissä kuin koko maassa.

Kuvio 2. Savukkeita polttavien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

 

Nuuskan käyttö

Pojat nuuskaavat huomattavasti tyttöjä yleisemmin, ja vuonna 2019 yläkoulussa ja lukiossa opiskelevista helsinkiläispojista 6–7 prosenttia nuuskasi, kun tytöillä vastaava osuus oli alle kaksi prosenttia. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista peräti joka viides käytti nuuskaa, mutta tytöistä vain neljä prosenttia. (Kuvio 3.)

Pojilla nopeasti vähentynyt savukkeiden poltto on todennäköisesti osin korvautunut nuuskan käytöllä. Nuuskaaminen yleistyi helsinkiläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten osalta vuoteen 2013 saakka, mutta sen jälkeen nuuskaamisen yleisyys on pikemminkin vähentynyt. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla nuuskaaminen yleistyi Helsingissä aina vuoteen 2017 asti, mutta ei ole sen jälkeen enää yleistynyt.

Kuvio 3. Nuuskaa käyttävien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Sähkösavukkeet

Sähkösavukkeiden käyttö on tämän ikäisillä melko harvinaista. Vuonna 2019 helsinkiläisnuorista ammatillisen oppilaitoksen pojista sähkösavukkeita käytti päivittäin kolme prosenttia, ja tytöillä sekä muilla oppiasteilla käyttö oli vielä harvinaisempaa. Pääkaupungissa sähkösavukkeita käytetään hieman koko maan keskiarvoa vähemmän.  Lisäksi sähkösavukkeiden käyttö näyttäisi vähentyneen kahden mittauskerran välillä. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Sähkösavukkeita käyttävien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Alkoholinkäyttö

Raittiiden nuorten osuus

Raittiiden osuus on kasvanut kaikilla oppiasteilla. Yläkouluikäisistä helsinkiläisistä yli 60 prosenttia oli raittiita vuonna 2019. Lukiolaisilla osuus oli hieman yli 30 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa noin 30 prosenttia. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Raittiiden osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Alkoholia viikoittain käyttävien osuus

Myös alkoholin viikoittainen käyttö on yhteydessä ikään. Erot oppiasteiden välillä ovat kuitenkin pienentyneet ajassa selvästi, sillä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt eniten. Kun vuosina 2008–2009 joka kolmas ammatillisen oppitaitoksen miespuolinen opiskelija ilmoitti juovansa viikoittain, oli vastaava osuus kymmenen vuotta myöhemmin 13 prosenttia. Toisaalta suhteellinen muutos on ollut lähes yhtä suuri yläkoulussa ja lukiossa opiskelevilla. (Kuvio 6.)

Vuonna 2019 helsinkiläisistä yläkoulun pojista 6 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia ilmoitti käyttävänsä alkoholia viikoittain. Lukiossa opiskelevilla vastaavat osuudet olivat 15 (pojat) ja 9 (tytöt) prosenttia. Ammatillisessa oppilaitoksessa sen sijaan ei eroa poikien ja tyttöjen välillä ollut, vaan vajaa 13 prosenttia opiskelijoista kertoi käyttävänsä alkoholia viikoittain.

Kuvio 6. Alkoholia viikoittain käyttävien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Humalahakuisesti juovien osuus

Myös humalahakuisesti juominen – niin että on vahvasti päihtyneenä, ”tosi humalassa”, vähintään kerran kuukaudessa – on hyvin ikäsidonnaista, mutta sekin on vähentynyt kaikilla oppiasteilla. Ajanjaksolla 2008–2009 ammatillisen oppilaitoksen helsinkiläisopiskelijoista yli 40 prosenttia ilmoitti juovansa humalahakuisesti, mutta vuonna 2019 tämä osuus oli 26 prosenttia. Suhteellinen muutos on ollut suurin yläkoululaisilla, sillä heillä osuus on pienentynyt puoleen. (Kuvio 7.)

Vuonna 2019 hieman alle 10 prosenttia helsinkiläisistä yläkoululaisista kertoi juovansa humalahakuisesti. Lukiossa puolestaan viidennes tytöistä ja lähes neljännes pojista kertoi olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Ammatillisessa oppilaitoksessa näin teki 28 prosenttia pojista ja 24 prosenttia tytöistä.

Erot koko Suomen keskiarvoon ovat etenkin yläkoululaisilla ja ammatillisen oppilaitoksen oppilailla pienet. Lukion osalta näyttäisi, että Helsingissä hieman suurempi osa oppilaista juo humalahakuisesti. 

Kuvio 7. Humalahakuisesti juovien osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

 

Kannabiksenkäyttö

Kannabista kokeilleiden osuus

Kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat selvästi yleisempiä Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin. Pitkällä aikavälillä kokeilu on lisääntynyt, mutta aivan viime vuosien osalta muutos ei ole ollut systemaattinen. Vuonna 2019 ollaankin kannabista kokeilleiden osuuden osalta pitkälti samalla tasolla kuin ajanjaksolla 2010–2011. (Kuvio 8.)

Vuonna 2019 yläkouluikäisistä helsinkiläispojista kannabista oli kokeillut ainakin kerran 17 prosenttia, kun osuus on tytöillä 11 prosenttia. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista suunnilleen saman verran eli hieman yli 30 prosenttia oli kokeillut. Tytöillä sen sijaan on eroa oppiasteiden välillä, sillä kun lukiolaistytöistä noin viidennes on kokeillut kannabista ainakin kerron, on vastaava osuus ammatillisen oppilaitoksen tytöistä peräti 36 prosenttia.

Kuvio 8. Kannabista kokeilleiden osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Kannabista kyselyhetkeä edeltävien 30 päivän aikana käyttäneiden osuus

Kannabista edeltävien 30 päivän aikana käyttäneiden osuus kuvaa säännöllisempää käyttöä kuin kokeilu, ja osuudet ovat tietenkin pienemmät. Verrattuna vuoteen 2017 nämä osuudet ovat pääosin kasvaneet. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Kannabista edeltävien 30 päivän aikana käyttäneiden osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan, Helsinki ja koko maa.

Alkoholia käyttävät ovat myös kokeilleet kannabista yleisemmin

Kannabiskokeilut ovat paljon yleisempiä niillä nuorilla, jotka juovat alkoholia säännöllisesti (Kuvio 9). Etenkin yläkoululaisilla, joilla sekä alkoholin käyttö että kannabiskokeilut ovat harvinaisempia kuin vanhemmilla vastaajilla, yhteys on hyvin voimakas. Niistä yläkoululaisista, jotka käyttävät alkoholia viikoittain, 68 prosenttia oli kokeillut kannabista, kun nuorilla, jotka eivät käyttäneet alkoholia näin usein, osuus oli 12 prosenttia. 

Kuvio 10. Niiden helsinkiläisnuorten osuus (%), jotka ovat kokeilleet kannabista vähintään kerran kouluasteen ja sen mukaan, käyttääkö alkoholia viikoittain vuonna 2019.

Niin ikään kaikilla kouluasteilla ne nuoret, jotka juovat humalahakuisesti, ovat huomattavasti useammin kokeilleet kannabista (Kuvio 10). Kannabis ei siis näytäkään olevan vaihtoehto alkoholille, kuten välillä oletetaan, vaan molempien käyttö kasautuu samoille nuorille.

Kuvio 11. Niiden helsinkiläisnuorten osuus (%), jotka ovat kokeilleet kannabista vähintään kerran kouluasteen ja sen mukaan, juoko humalahakuisesti vuonna 2019.

Erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa suuret

Kuten edellä nähtiin, toisen asteen opiskelijoilla kaikkien päihteiden käyttö on ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla yleisempää kuin lukiolaisilla. Erot ovat suurimmat päivittäisessä tupakkatuotteiden käytössä. Kaikkia suomalaisnuoria tarkastelleen tutkimuksen mukaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat polttivat savukkeita 5,5-kertaisella todennäköisyydellä lukiolaisiin verrattuna vuosina 2010–2011 (Ruokolainen ja Mäki 2015). Vuonna 2017 ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat käyttivät tupakkatuotteita 3,7-kertaisella todennäköisyydellä lukiolaisiin verrattuna (Mäki 2018), ja tämä ero näyttäisi kasvaneen vuoteen 2019.

Kuviosta 12 nähdään muutos tupakoinnissa eri oppilaitostyypeissä opiskelevilla vuosina 2017 ja 2019. Sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa opiskelevien tyttöjen tupakkatuotteiden käyttö ei ole muuttunut vuosien 2017 ja 2019 välillä. Sen sijaan pojilla osuudet ovat pienentyneet. Mutta koska lukiossa opiskelevien poikien tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt suhteellisesti enemmän kuin ammatillisessa oppilaitoksessa, niin ero oppilaitostyyppien välillä on kasvanut: vuonna 2019 ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat käyttivätkin tupakkatuotteita peräti 7,8-kertaisella todennäköisyydellä lukiolaisiin verrattuna.

Kuvio 12. Päivittäin tupakoivien ja nuuskaa käyttävien helsinkiläisnuorten osuus (%) oppiasteen ja sukupuolen mukaan vuosina 2017 ja 2019.

 

Oppilaitostyyppi näyttää edelleen ennustavan selkeästi niin tupakkatuotteiden kuin muidenkin päihteiden käyttöä, mikä luo opiskeluterveydenhuollolle, ehkäisevälle työlle ja terveyspolitiikalle haasteita väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Osin kyse saattaa olla laajemmasta jaetusta tavasta hahmottaa terveyskäyttäytymistä toisaalta lukiossa ja toisaalta ammatillisessa oppilaitoksessa sekä toimintakulttuurien eroista ja muutoksista näissä tavoissa. Tupakkatuotteiden käyttö on selkeästi vähentynyt, mutta mikäli terveydelle myönteistä käyttäytymistä ei pystytä tukemaan kaikkien nuorten kohdalla vielä nykyistä paremmin, sosioekonomiset terveyserot säilynevät.

Vanhempien tupakointi ja nuoren henkinen pahoinvointi päihteidenkäytön taustalla

Erillisessä, pian ilmestyvässä verkkoartikkelissa on Kouluterveyskysely-aineistoa analysoimalla tarkasteltu tekijöitä, jotka ovat nuorten päihteidenkäytön taustalla (Mäki 2021). Tulosten mukaan kotioloihin liittyvistä taustatekijöistä nuoren vanhempien – etenkin äidin - tupakointi on selkeästi yhteydessä nuoren tupakkatuotteiden käyttöön. Äidin tupakointi lisää myös kannabiksen käytön todennäköisyyttä. Niillä nuorilla, jotka eivät asu kummankaan vanhemman kanssa, on suurempi tupakoinnin ja kannabiksen käytön todennäköisyys. Vanhemman haittaa aiheuttava liiallinen alkoholinkäyttö puolestaan on yhteydessä nuoren kannabiksen käyttöä.

Nuoren terveydentilaan ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on yhteydessä tupakointiin ja humalahakuiseen juomiseen. Terveydentilan kokeminen keskinkertaiseksi tai huonoksi puolestaan liittyy kannabiksen käyttöön. Koulukiusatuksi tulemisen yhteys päihteidenkäyttöön selittyy muilla tarkastelluilla tekijöillä.

Kaikkein voimakkaimmin tupakoinnin, humalajuomisen ja kannabiksen käytön todennäköisyyttä lisäävät muiden tarkasteltujen päihteiden käyttö. Tupakoinnin todennäköisyys on yli kolminkertainen niillä nuorilla, jotka juovat humalahakuisesti ja yli 10-kertainen niillä, jotka ovat kokeilleet kannabista ainakin kaksi kertaa. Vastaavasti tupakointi ja kannabiskokeilut lisäävät humalajuomisen todennäköisyyttä, ja tupakointi ja humalajuominen puolestaan ovat yhteydessä kannabiksen kokeiluun.

Vaikka nuorten päihteidenkäytössä voidaan havaita selviä myönteisiä kehityskulkuja ennen kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen, on taustalla myös tekijöitä, jotka vaativat erityistä huomiota ilmiön ymmärtämiseksi ja päihdetyön kohdentamiseksi. Ensinnäkin suuri osa varsinkin poikien tupakoinnin vähenemisestä vaikuttaa korvautuneen nuuskan käytöllä. Mielenkiintoiseksi näin laajan ilmiön tekee sekin, että nuuskan myynti Suomessa kiellettiin vuonna 1995. Toisekseen erot oppilaitostyyppien välillä ovat pysyneet melko suurina: lukiolaisten päihdekäyttäytyminen on kauttaaltaan suotuisampaa kuin heidän ammatillisen puolen ikätovereidensa. Myös vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus jälkikasvun päihteidenkäyttöön. Tämä yhteys ei kuitenkaan rajaudu tietyn päihteen sisäiseksi, vaan esimerkiksi vanhemman haittaavaksi koettu alkoholinkäyttö on yhteydessä nuoren kannabiksen käyttöön.

Lopuksi on tärkeää huomata, että eri päihteiden käyttö keskittyy voimakkaasti samoille nuorille. Siitä syystä toimet, jotka keskittyvät vain tiettyyn päihteeseen kerrallaan, eivät välttämättä ole tuloksellisimpia, vaan lähtökohtana tulisi pitää päihteitä käyttävää nuorta. Nuoren kohtaamista kokonaisuutena puoltaa myös se, että heikko terveydentila ja henkinen pahoinvointi ovat yhteydessä päihteidenkäyttöön. Vaikka tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella ei voida sanoa, ovatko nämä päihteidenkäytön syy vai seuraus, tulee myös niitä hoitaa päihteidenkäytön ehkäisyn ohella.

VTT, dosentti Netta Mäki toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa.

Kirjallisuutta:

Mäki N: Nuorten tupakointi vähentynyt – erot lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien välillä edelleen hyvin suuret. Kvartti, 2018(4): 47–53.

Mäki N: Päihteiden käyttö kasautuu samoille nuorille, myös henkinen pahoinvointi on yhteydessä riskiin käyttää eri päihteitä. Tulossa, Kvartti-verkkolehti 2021.

Määttä, Suvi. Kouluterveyskysely 2019 – katsaus Helsingin tuloksiin. Tilastoja 2019: 13. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. 

Ruokolainen O & Mäki N: Koulutuksellinen asema ja päihteiden käyttö nuorilla: erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2015:52(1);47–59.

Kommentoi

Lehdessä: