Helsinki
Kvartti 2/2013 |  20.06.2013Pekka Vuori

Nuorten väestöryhmien kehitys Helsingissä

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen korkeampi kuin 1993. Nuorten määrän kasvu johtuu monesta tekijästä. Viime vuosina Helsinki ei ole enää menettänyt muuttotappiona samassa määrin lapsiperheitä naapurikuntiin kuin 2000-luvun alussa. Myös 25–29-vuotiaat jäävät nyt useammin Helsinkiin.

Helsingissä asuu nyt 150 000 12–29-vuotiasta nuorta, joista vajaa 120 000 on suomenkielisiä, 9 000 ruotsinkielistä ja yli 21 000 muun äidinkielen puhujaa. Nuorten määrä pääkaupunkiseudulla on 260 000 ja koko 14 kunnan Helsingin seudulla yhteensä 323 000 eli 27,5 prosenttia Suomen nuorista ja nuorista aikuisista. Ruotsinkielisistä nuorista asuu Helsingin seudulla hieman suomenkielisiä suurempi osuus, 30 prosenttia. Erityisesti muiden äidinkielten puhujat keskittyvät vahvasti Helsingin seudulle: yli puolet Suomen vieraskielisistä nuorista asuu seudulla, ja Helsingissä reilu neljännes.

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen – 30 000 henkeä – korkeampi kuin 1993. Kasvuun vaikutti aluksi kotikuntalain muutos vuonna 1994, mikä mahdollisti täällä tilapäisesti asuvien opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalleen. Kasvu on kuitenkin jatkunut myös 2000-luvulla,vaikka nuorimpien ikäluokkien koko on tänä aikana pienentynyt tilapäisesti. 

Nuorten määrän kasvu johtuu monesta tekijästä. Viime vuosina Helsinki ei ole enää menettänyt muuttotappiona samassa määrin lapsiperheitä naapurikuntiin kuin 2000-luvun alussa. Myös 25–29-vuotiaat jäävät nyt useammin Helsinkiin. Kaupunki saa nyt muualta Suomesta tasaisesti muuttovoittoa opiskelemaan ja työmarkkinoille tulevista nuorista aikuisista, 2000-luvun alkupuolella tapahtuneen seudun talouden taantuman jälkeen. Ulkomailta tulevat muuttajat kasvattavat sekä kouluikäisten että nuorten aikuisten määrää selvästi aikaisempaa enemmän.

Nuorten määrät ennusteen mukaan taas kasvuun

Helsingissä ala-asteikäisten määrä oli huipussaan vuonna 2001, laski vuoteen 2010 mennessä 5 000 hengellä, mutta alkoi kasvaa jälleen. Väestöennusteen mukaan aikaisempi huippu tavoitetaan vuonna 2018, ja ikäluokan kasvu jatkuu edelleen vahvana. Vuonna 2025 ala-asteikäisiä olisi lähes 9 000 nykyistä enemmän.

Yläasteikäisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2006 ja on nyt 2 100 henkeä pienempi. Laskun ennustetaan jatkuvan vielä vuoteen 2015, minkä jälkeen kasvu alkaa uudestaan.

Toisen asteen oppilaitosten ikäluokan 15–17-vuotiaiden määrä oli huipussaan vuonna 2009 ja on tästä vähentynyt 1 100 hengellä. Pohja saavutetaan vuonna 2018, ja sen jälkeen tämäkin ikäluokka alkaa kasvaa. Vuoden 2025 jälkeen kasvu ohittaa vuoden 2009 huipun uudestaan. 12–17-vuotiaiden yhteenlasketun määrän ennustetaan alenevan vielä 2016 saakka mutta kasvavan sen jälkeen 2030-luvun lopulle saakka, jolloin tämän ikäisten nuorten määrä ylittää 40 000 henkeä, lähes 10 000 enemmän kuin nyt.

Nuorten aikuisten, 18–24-vuotiaiden, määrä kasvoi Helsingissä nopeasti vuosina 2005–2012. Nyt määrän ennustetaan vähenevän, kun aikaisempaa pienemmät ikäluokat saavuttavat täysi-ikäisyyden. Väestömäärä vähenisi nykyisestä 60 000:sta 53 000:een 2020-luvun alkuun mennessä. Myös 25–29-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vielä tämän vuosikymmenen lopulle saakka mutta alenevan sen jälkeen nopeasti vastaavalla tavalla. Toisaalta nämä ikäluokat ovat suurimmat Helsinkiin muuttavat ryhmät; yli puolet kaupunkiin tulijoista on tämänikäisiä, ja muutokset muuttajien määrissä vaikuttavat nopeasti näiden ikäluokkien kokoon.

Ruotsinkielisten 12–17-vuotiaiden nuorten määrä on nyt kääntynyt laskuun, mutta alkaa jälleen kohota vuosikymmenen lopulla. Sen sijaan 18–24-vuotiaiden ruotsinkielisten määrä kasvaa nyt vuonna 2011 laadittua ennustettakin nopeammin, mutta kasvun ennustetaan taittuvan pian. 25–29-vuotiaiden kasvu on nopeutumassa. Ruotsinkielisten nuorten väestöosuuden ennustetaan kuitenkin jopa hieman nousevan nykyisestä 6 prosentista.

Vieraskielisten 18–29-vuotiaiden nuorten määrän kasvu on nopeutunut huomattavasti vuoden 2005 jälkeen johtuen ulkomaalaisten tulomuuton lisääntymisestä. Erityisen nopeaa on kasvu ollut 25–29-vuotiaiden ryhmässä, sillä pääosa muuttajia on tämänikäisiä. Tulevaisuudessa nopeimmin kasvava ryhmä on kuitenkin 12–17-vuotiaat, joiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.   

Vieraskielisten 12–29-vuotiaiden osuus koko ikäluokasta on nyt lähes 15 prosenttia, ja osuuden ennustetaan ylittävän 20 prosenttia 2020-luvun alkuvuosina. Itäisessä suurpiirissä vieraskielisten nuorten osuus on jo lähes neljännes kaikista nuorista.

Huomattava on kuitenkin se, että useissa kaksikielisissä perheissä vieraskieliseksi rekisteröity lapsi on käytännössä myös suomen- tai ruotsinkielinen.

Nuoret pääkaupunkiseudun alueilla

Helsingin 12–18-vuotiaiden nuorten tiiviit asutuskeskittymät ovat erityisesti 1990–2000-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, etenkin Itä-Helsingissä. Toisaalta myös tehokkaasti rakennetussa kantakaupungissa asuu paljon nuoria, vaikka lapsiperheiden osuus asuntokunnista onkin vähäisempi. Paljon kotona asuvia nuoria asuu luonnollisesti perheasuntovaltaisilla pientaloalueilla, joista tiiviisti rakennetut alueet erottuvat laita-alueiden väljemmistä alueista.

Itsenäistymässä olevat 19–24-vuotiaat nuoret sijoittuvat ennen kaikkea kantakaupunkiin, jossa on paljon pieniä vuokra- ja omistusasuntoja. Helsinkiin muualta Suomesta tulevat muuttajat löytävät ensimmäiset asuntonsa yleensä kantakaupungista sekä esikaupunkien opiskelija-asunnoista. Helsingin kerrostalo- ja pienasuntovaltainen asuntokanta myös esikaupungeissa tarjoaa asumisen vaihtoehtoja nuorille.

Pientaloalueet koko pääkaupunkiseudulla ovat tyypillisesti sellaisia alueita, joilta aikuistumassa olevat nuoret lähtevät muualle, koska alueiden asuntokanta ei kokonsa puolesta useinkaan sovellu ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttaville nuorille.

Pekka Vuori toimii projektipäällikkönä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa.

Kuvio 2. Ruotsinkielisten nuorten määrä iän mukaan Helsingissä 1.1.1990–2013 ja vuonna 2011 laadittu ennuste 2012–2050.

Kuvio 3. Muiden kun suomen., ruotsin- ja saamenkielisten nuorten määrä iän mukaan Helsingissä 1.1.1990–2013 ja vuonna 2012 laadittu ennuste 2013–2050.

Kuvio 4. 12–18-vuotiaat "vanhempien luona asuvat nuoret" pääkaupunkiseudulla 500 metrin ruuduissa 1.1.2012.

Kuvio 5. 19–24-vuotiaat "itsenäistyvät nuoret" pääkaupunkiseudulla 500 metrin ruuduissa 1.1.2012.

Lähteet:

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2013–2050, Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2012:31

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013–2030, Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastoja 2013:5

Kommentoi

Lehdessä: