Helsinki

Oma asuinalue ja Helsingin keskusta koetaan turvallisina paikkoina – tuloksia kaupungin turvallisuustutkimuksesta

Helsinki koettiin ennen vuodenvaihdetta toteutetussa laajassa turvallisuuskyselyssä yhä pääosin turvalliseksi kaupungiksi. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli kyselyssä sitä mieltä, että kaupunki on yleisesti turvallinen tai vähintään melko turvallinen. Osuus oli aavistuksen pienempi kuin edellisessä turvallisuustutkimuksessa. Omalla asuinalueellaan 92 prosenttia vastaajista kokee olonsa yleisesti ottaen turvalliseksi, ja 76 prosentin mukaan oma asuinalue on turvallinen myös myöhään viikonloppuiltaisin. Kyselyn aineisto on kerätty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joten tuloksista eivät näy sodan mahdolliset vaikutukset kaupunkilaisten turvallisuuskokemuksiin.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta esimerkiksi omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Uusin tutkimusaineisto koottiin loppuvuodesta 2021, ja tutkimuksen toteuttivat Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisi. Turvallisuustutkimusta on toteutettu pitkälti samanmuotoisena jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Tässä artikkelissa esitetään tutkimuksen päätuloksia, vertaillen tilannetta edellisiin kyselykierroksiin, ja tulosten esittelyä tarkennetaan myöhemmissä analyyseissä. 

Edellisellä tutkimuskierroksella, vuoden 2018 lopulla, Helsingin turvallisuustilanne todettiin vastaajien ilmoittamien kokemusten perusteella paremmaksi kuin yhdelläkään aikaisemmalla kerralla (ks. esim. Keskinen 2019). Uusin aineistonkeruu vuonna 2021 osuu koronapandemian aikaan, joka mutkistaa eri syistä monien kyselytutkimusten vastausten tulkintaa. Helsinkiläiset ovat esimerkiksi saattaneet muuttaa joitakin käyttäytymistottumuksiaan pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi etätyön yleisyys merkitsee, että liikennevälineitä ja kaupungin keskustan palveluita käytetään vähemmän. Tämä on huomioitava vastauksia analysoitaessa. Koronapandemian vaikutuksia vastaajien elämään ja turvallisuuteen käsitellään tulevissa artikkeleissa erikseen. 

On syytä huomioida, että tutkimuksen pääkohteena on helsinkiläisten kokemus oman arkiympäristönsä turvallisuudesta sekä esimerkiksi kaupungin keskustan turvallisuudesta. Viime aikoina kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat kuitenkin esimerkkejä ulkoisista tapahtumista, jotka varmasti vaikuttaisivat kyselyvastauksiin ainakin joidenkin yleisluontoisten kysymysten osalta. Kuten edellä todettiin, tutkimusajankohdasta johtuen näiden asioiden vaikutukset eivät nyt näy kyselytuloksissa.  

Aineisto

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Helsingin 15–79-vuotiaat. Kyselylomake lähetettiin 7 818 henkilölle, joista 3 980 vastasi. Tutkimuksen vastausprosentti on 51 (edellisellä tutkimuskierroksella vuonna 2018 vastausprosentti oli 54). Kuten kyselyissä yleensäkin, nuoret ja miehet ovat aineistossa aliedustettuina. Koska otanta tehtiin siten, että kaikista Helsingin peruspiireistä valittiin yhtä monta vastaajaa, ei aineisto sellaisenaan ole perusjoukon suhteen edustava. Tämän vuoksi aineistoon laskettiin painokertoimet osittamalla se jälkikäteen peruspiirin, kahden ikäluokan (15–44- ja 45–79-vuotiaat) ja sukupuolen mukaan kahdessa kieliryhmässä (suomen- ja ruotsinkieliset, muunkieliset). Painokertoimet korostavat jonkin verran myös aliedustettuina olevien miesten ja nuorten vastauksia. 

Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi paperilomakkeella. Verkkolomakkeella pystyi näiden lisäksi vastaamaan viroksi ja englanniksi. Helsingin muut asukkaat kuin suomen- ja ruotsinkieliset ovat olleet turvallisuustutkimuksen kohteina vuodesta 2015 alkaen. Vuosien 2015 ja 2018 tutkimusten raporteissa tuloksia esiteltiin suomen- ja ruotsinkielisten sekä muun kielisten osalta. Samaa jakoa käytetään myös tässä artikkelissa, jossa käsitellään vuoden 2021 tuloksia. On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei kieliryhmä ”muut” välttämättä muodosta yhtenäistä ryhmää niin turvallisuuskokemustensa osalta kuin muutenkaan. Tämän vuoksi tulevissa analyyseissä tarkastellaan myös eroja vieraskielisten ryhmän sisällä turvallisuustutkimuksen tuloksissa.  

Kaupungin yleinen turvallisuus ja keskustaturvallisuus

Helsinkiläisten kokemusta yleisestä turvallisuudesta selvitettiin vuoden 2021 tutkimuksen kyselylomakkeen alussa kysymyksellä: ”Kuinka turvalliseksi tunnet olosi keskimäärin? a) Helsingissä, b) omalla asuinalueellasi.” Vastaava kysymys esitettiin myös vuoden 2018 kyselyssä. Nämä kysymykset toimivat johdatteluna turvallisuusteemaan. Saadut tulokset saavat täydennystä ja selityksensä analyysin edetessä.

Valtaosa, 89 prosenttia, vastaajista tunsi olonsa kaupungissa turvalliseksi (kolmasosa täysin turvalliseksi ja reilusti yli puolet melko turvalliseksi) (Taulukko 1). Vuonna 2018 Helsinkiä turvallisena pitäviä oli hieman tätä enemmän, 92 prosenttia (Keskinen ym. 2020).  

Taulukko 1. Helsingin yleinen turvallisuus eri vastaajaryhmissä 2021, 15–79-vuotiaat, %.

 

 

Vuosien 2015, 2018 ja 2021 turvallisuustutkimukset ovat kohderyhmältään vertailukelpoisia; kaikissa niissä ovat mukana myös vieraskieliset helsinkiläiset. Ikäryhmien osalta otos ei tosin ole sama: vuonna 2015 kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat, myöhemmin 15–79-vuotiaat. 

Kaupungin keskustassa liikkumisen turvallisuus on tärkeä tarkastelukohde kaupungin elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden näkökulmasta. Helsingin keskusta koettiin vuonna 2021 vähemmän turvalliseksi kuin vuonna 2018 (Taulukko 2). Uusimman kyselyn mukaan hieman yli puolet vastaajista piti keskustaa turvallisena myöhään viikonloppuiltaisin. Ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä (<.0001). Tilanne oli parempi myös vuonna 2015. 

Taulukko 2. Koettu turvallisuus Helsingin keskustassa myöhään viikonloppuiltaisin 2021, 2018 ja 2015*, 15–79-vuotiaat, %.

 

 

Turvallisuuskokemusten muutokseen keskusta-alueella voi hakea selitystä osaltaan koronapandemiasta, sillä liikkuminen keskustassa vähentyi huomattavasti koronapandemian aikana. Esimerkiksi syksyllä 2021 keskustassa liikkuneiden määrä oli viikosta riippuen 30–50 % pienempi kuin ennen koronapandemiaa. (Telia Crowd Insights.) Keskusta ja sen tilanne ovat saattaneet jäädä monien mielissä ikään kuin kaukaisemmiksi, kun liikkuminen on painottunut enemmän omalle asuinalueelle. Nekin, jotka keskustassa ovat käyneet, ovat todennäköisesti kohdanneet siellä tavallista vähemmän muita liikkujia. 

On myös mahdollista, että palvelujen ollessa koronarajoitusten vuoksi kiinni katukuvassa korostuivat päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi erityisen haastavissa elämäntilanteissa olevat kaupunkilaiset. Moni on saattanut miettiä kysymystä myös koronatilanteen varjossa siten, että koska ylipäänsä missään liikkuminen ei koronatilanteessa ole ollut täysin turvallista, olisi se keskustassa ollut näissä oloissa erityisen turvatonta. Lisäksi syksystä 2020 lähtien mediassa on puitu näkyvämmin nuorten käyttäytymistä ja rikoksilla oireilua, millä on saattanut olla vaikutusta ihmisten mielikuvaan keskustan turvallisuudesta. Lisää selittäviä tekijöitä tulokselle voidaan saada analyysin edetessä.

Tuloksesta on lisäksi huomattava, että keskustaa turvattomana pitävien osuus on pysynyt koko ajan melko samana. Onkin ilmeistä, että edellä jo mainittu koronatilanne näkyy tuloksessa. Vastausvaihtoehto ”ei koske vastaajaa” tarkoittaa pitkälti sitä, että vastaaja ei liiku kysyttynä aikana Helsingin keskustassa. Vuoden 2021 kyselyn vastaajista heitä oli 17 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin aikaisempina tutkimusvuosina. Useat ravintoloita, elokuvateattereita ja muita kulttuuritilaisuuksia koskeneet koronarajoitukset ovat todennäköisesti tämän taustalla. 

Mahdollisesti ainakin osa normaalioloissa keskustaa turvallisena pitävistä on vastannut totuuden mukaisesti käytännön sanelemanana ”en liiku viikonloppuna myöhäiseen aikaan Helsingin keskustassa”. Tätä tukee sekin, että keskustan ”välttelyn” lisääntyminen koskee kaikki vastaajaryhmiä (miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja). 

Vastaajan ikä ja sukupuoli näkyvät kuitenkin edelleen selvästi turvattomuuskokemuksissa Helsingin keskustassa liikkumisessa. Naiset ja varsinkin nuoret naiset kokevat keskustan viikonloppuiltaisin turvattomaksi (Kuvio 1). Näin on ollut myös aikaisempina tutkimusvuosina (Keskinen ym. 2020). 

Kuvio 1. Helsingin keskustassa myöhään viikonloppuiltaisin liikkumisen turvallisuus iän ja sukupuolen mukaan 2021.

 

Koettu turvallisuus omalla asuinalueella

Helsingin turvallisuustutkimuksen eräs keskeinen kysymys on ollut, kuinka turvalliseksi vastaajat kokevat oman asuinalueensa. Asuinalue koostuu kodin välittömästä ympäristöstä, jossa liikutaan päivittäin. Oman asuinalueen turvallisuus on keskeinen asia arjen viihtyvyyden kannalta. Koettua turvallisuutta omalla asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin käytetään yhtenä Helsingin kaupunkistrategian seurantamittarina.

Oma asuinalue koetaan turvallisemmaksi kuin kaupunki keskimäärin tai kaupungin keskusta. Näin on ollut aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Uusimmassa kyselyssä 92 prosenttia kaikista vastaajista kokee, että oma asuinalue on yleisesti ottaen vähintään melko turvallinen paikka. 

Helsingin vieraskieliset eivät pidä tällä mittarilla asuinaluettaan keskimäärin aivan niin turvallisena kuin kotimaankieliset vastaajat. Suomen- ja ruotsinkielisistä 94 prosenttia pitää asuinaluettaan keskimäärin turvallisena, muun kielisistä vain 87 prosenttia. Kuitenkin kun asiaa kysytään konkreettisemmin arkikokemuksen kautta, eli koetaanko asuinalue turvalliseksi myöhään viikonloppuiltaisin, erot vastaajaryhmien välillä ovat pienemmät (tulokset näkyvät taulukossa 5). 

Taulukko 3. Oman asuinalueen yleinen turvallisuus eri vastaajaryhmissä 2021, 15–79-vuotiaat, %.

Loppusyksyn 2021 kyselyä oli edeltänyt kahden vuoden poikkeuksellinen korona-aika. Toisin kuin Helsingin keskustan kohdalla, korona ei näy vaikuttaneen turvallisuuskokemukseen omalla asuinalueella, sillä tilanne on pysynyt varsin samanlaisena vuosien 2015, 2018 ja 2021 kyselyissä. Uusimmassa kyselyssä 76 prosenttia kaikista vastaajista kokee oman asuinalueensa turvalliseksi myös myöhään viikonloppuiltaisin (Taulukko 4). Muutos vuodesta 2018 ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 4.  Koettu turvallisuus omalla asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin 2021, 2018 ja 2015, %.

Vaikka kokonaiskuva onkin positiivinen, naisten ja miesten kokemukset oman asuinalueen turvallisuudesta ovat yhä varsin erilaisia. Miehistä 85 prosenttia piti asuinaluettaan turvallisena myöhään viikonloppuiltoina, naisista 67 prosenttia. Vastaavasti vain seitsemän prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että oma asuinalue on turvaton, ja naisista 18 prosenttia. Kuviossa 2 on eritelty miesten ja naisten turvallisuuskokemuksia omalla asuinalueellaan myös ikäryhmittäin. Iän myötä niiden osuus vähenee, jotka kokevat asuinalueensa turvalliseksi myöhään viikonloppuisin, mutta vastaavasti myös asuinalueella liikkuminen näinä 

Kuvio 2. Koettu turvallisuus omalla asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin iän ja sukupuolen mukaan 2021 (N=3 980).

 

Taulukko 5. Koettu turvallisuus omalla asuinalueella myöhään viikonloppuiltaisin eri vastaajaryhmissä, %.

 

Tulosten tarkastelu syvenee jatkojulkaisuissa

Helsingin turvallisuustilannetta tarkastellaan myöhemmin keväällä julkaistavassa artikkelissa myös yksittäisten asuinalueiden tasolla. Tulevissa analyyseissä käsitellään turvallisuustutkimuksen tuloksia myös muiden tutkimuksessa kysyttyjen asioiden osalta, kuten asukkaita huolestuttavien asioiden, sosiaalisen epäjärjestyksen kokemusten tai väkivalta- ja ahdistelukokemusten.

Tarkoituksena on syventää vähitellen tässä ensimmäisessä artikkelissa tehtyjä havaintoja kaupungin yleisestä turvallisuustilanteesta ja sen viimeaikaisesta kehityksestä. Voidaan olettaa, että joissakin yksittäisissä kysymyksissä tulokset olisivat varsin erilaisia, jos kysely toteutettaisiin nyt, Venäjän aloittaman sodan muutettua Euroopan yleistä turvallisuusympäristöä. Sen sijaan moniin arkielämän ja oman asuinympäristön tasolla tapahtuviin konkreettisiin asioihin laajempi tilanne ei ehkä niinkään vaikuta, ja näiden tutkimusanalyysien paino-piste onkin juuri niissä. 

Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä. Katariina Kainulainen-D’Ambrosio on kaupunkiturvallisuuden asiantuntija kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiustiimissä.

Kirjallisuus:

Keskinen, V. (2019) Helsinkiläisten turvallisuuden tunne kohentunut. Kvartti 2019:1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/turvallisuustutkimus-helsinkilaiste...

Keskinen, V. & Pyyhtiä, E. & Lehtelä, P. (2020) Turvallista ja rauhallista – Helsingin turvallisuustutkimus 2018. Tutkimuksia 2020:3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_10_03_Tutkimuksia_3...

Telia Crowd Insights (2021). Sähköinen tietoaineisto (rajattu käyttö). https://www.telia.fi/yrityksille/palvelut/teknologiat/crowd-insights

Kommentoi

Lehdessä: