Helsinki
Kvartti 1/2018 |  07.08.2018Timo Cantell

Pääkirjoitus 1/2018

Kun puhutaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktiivisuuden keskittymisestä ja tiivistymisestä, työmarkkinoiden muutoksista, väestön muuttoliikkeestä, maahanmuutosta, asumisesta, kaupunkirakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityisistä muodoista.

Aiheet ovat ajankohtaisia nyt, mutta toisaalta nämä teemat ovat olleet esillä myös aiempina vuosikymmeninä. Toki painotukset ovat erilaisia ja tilanteet vaativat aina omia ratkaisujaan kunakin aikana.

Helsinki ja Helsingin seutu ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Helsingin väkiluku ylitti 500 000 asukasta vuonna 1993, 600 000 tuli täyteen vuonna 2012 ja uusin virstanpylväs, 650 000 asukasta, saavutettaneen vuoden 2018 aikana.

Vaikuttaa siltä, että kasvu jatkuu, sillä esimerkiksi muuttoliike näyttää suuntautuvan yhä enemmän kaupunkeihin – Suomessa erityisesti yliopistokaupunkeihimme ja niiden ympäristöihin – ja tällä on suurta merkitystä myös valtakunnallisesti.

Tämä Kvartti-lehden numero tuottaa tietoa kaupunkitematiikan ajankohtaisista kysymyksistä, selityksistä kaupungistumisen taustalla, mahdollisuuksista ja ongelmista. Toisaalta puhutaan kaupunkielämän ja kaupungistumisen suuresta kuvasta, toisaalta eritellään yksityiskohtaisemmin eri teemoja Helsingin ja helsinkiläisyyden näkökulmista.

Suureltakin vaikuttava kaupunkikokonaisuutemme pitää sisällään erilaisia alueisiin, väestöryhmiin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen liittyviä kehityspolkuja, joiden tarkastelu on tärkeää. Artikkeleissa tuodaan esille niin viimeaikaisia havaintoja kuin viitataan myös hyvinkin vanhoihin kehityskulkuihin.

Kommentoi

Lehdessä: