Joskus käytetyt aineistot saattavat vaikuttaa teemoiltaan tai aineistoiltaan pieniltä, toisinaan taas valtavilta. Näitä ääripäitä edustavat tämän lehden numerossa esimerkiksi Kontulan yhteisötaidetta tai stadin slangia tarkastelevat artikkelit, analyysi kaupunkiaktivismin ja kaupunkiorganisaation suhteesta ja toisaalta toimipaikkojen läheisyyttä ja työvoimavirtojen verkostoja tarkastelevat artikkelit. Näissä artikkeleissa hyödynnetyt aineistot ja tutkimusotteet poikkeavat suuresti toisistaan, mutta tuovat silti tärkeitä näkökulmia eri ilmiöalueisiin.

Kaupunkeihin liittyy tyypillisesti myös ristiriitaisia piirteitä. Miten on esimerkiksi mahdollista, että Helsingissä on muuhun Suomeen nähden terveempi väestö, mutta kuolleisuus on sittenkin maan keskitasoa korkeampaa? Toisin sanoen, miten terveemmästä väestöpohjasta voi kummuta enemmän kuolemaa? Tätä kysymystä ratkoo tietokeskuksen tutkija Netta Mäki omassa artikkelissaan. Hän tuo samalla esille tyypillisiä tilasto- ja tutkimuskysymyksiin liittyviä yksityiskohtia, joilla voi olla suuria merkityksiä lopputuloksen kannalta: kuinka jotkin keskeiset termit ja ilmiöt määritellään, miten näitä määritelmiä sovelletaan, miten tuloksia tulkitaan?

Helsingissä usein kysytään, miten vertaudumme muihin pohjoismaisiin tai eurooppalaisiin suurkaupunkeihin: missä olemme vahvoja, missä kehitys kulkee hieman toisia ratoja, miten menestymme kansainvälisessä kilpailussa. Tässä lehdessä tarkastellaan kaupunkisuunnitteluun liittyviä kysymyksiä kahdessa Itämeren vaikutuspiiriin kuuluvassa kaupungissa, Kööpenhaminassa ja Hampurissa.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!