Sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on toimintatapa, joka on parina viime vuosikymmenenä noussut voimakkaasti esille tasa-arvotyön yhteydessä. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvo huomioidaan kaikessa toiminnassa. Tässä artikkelissa valotetaan yhtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmää, sukupuolitietoista budjetointia. Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa valtavirtaistamista sovelletaan taloussuunnitteluun eli budjetoinnissa huomioidaan talousarvion vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. 

Suomessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmien kehittäminen lisääntyi etenkin valtionhallinnon osalta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa.  Sukupuolitietoisen budjetoinnin osalta Suomessa toteutettiin vuonna 2018 kehittämishanke valtiovarainministeriön aloitteesta. Hankkeessa tuotettiin kaksi raporttia, joista saa kattavan kuvan sukupuolitietoisen budjetoinnin tilasta ja menetelmistä sekä Suomessa että kansainvälisesti (ks. Elomäki 2018, Elomäki & Ylöstalo 2018). Hankkeessa myös annettiin suosituksia sukupuolitietoisen budjetoinnin vahvistamiseksi valtionhallinnossa. Vaikka kehittämishanke kohdistui valtionhallintoon, raportit tarjoavat oleellista tietoa myös kaupunkien sukupuolitietoisen budjetoinnin edistämiseen. Kunnallisella sektorilla on kuitenkin lisäksi omat erityispiirteensä, kuten esimerkiksi laaja palvelutuotanto. Tämän vuoksi kaupungeilla on tarpeen myös luoda omia kaupunkikontekstiin soveltuvia sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä. Kuntasektorilla on kehitettytasa-arvotyötä jo useita vuosia (ks. esim. Mikola & Sandt 2013). Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaiminen kuntasektorilla toteutuu kuitenkin hyvin vaihtelevasti, ja sukupuolitietoinen budjetointi on vielä varsin alkutekijöissä. Siihen ei siis ole vakiintuneita käytäntöjä. 

Valtionhallinnon sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämishankkeessa Anna Elomäki (2018, 6) luokitteli sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmät kolmeen ryhmään: laajat lähestymistavat, analyysityökalut ja -menetelmät sekä muut menetelmät (Taulukko1). Ryhmittelyssä kuvaillut lähestymistavat ovat yleisimmin käytettyjä sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä. Se antaa siten hyvän yleiskuvan niistä tavoista, joita käytetään taloussuunnittelun sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. 

Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti Helsingin kaupungin liikuntapalveluissa

Helsingin kaupungin sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti oli osa vuonna 2019 toteutettua tasa-arvohanketta, johon kuului pilotin lisäksi sukupuolivaikutuksen arviointeja (ks. Patosalmi, Ahlgren-Leinvuo & Hirvonen 2019 ja Patosalmi 2019). Pilotin tavoitteena oli testata ja kehittää sukuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä erityisesti Helsingin kaupungin tarpeisiin. Tavoitteena oli myös pilotin pohjalta laatia suosituksia toimenpiteistä, joilla sukupuolitietoista budjetointia voidaan vakiinnuttaa. Helsingin kaupungin sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti on monessa mielessä uraauurtava, etenkin kuntasektorilla. Kuten jo aiemmin mainittiin, on sukupuolitietoinen budjetointi vielä melko alkuvaiheessa suomalaisissa kunnissa, joten käytännössä koeteltuja menetelmiä ei juurikaan ole. 

Pilotissa kartoitettiin ensin sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Kuten edellä nähtiin, sukupuolitietoiseen budjetointiin on olemassa joukko menetelmiä, joita voidaan käyttää yhdessä ja erikseen. Helsingin pilotti toteutettiin liikuntapalveluissa, ja lisäksi sukupuolitietoisen budjetoinnin mahdollisuuksia tarkasteltiin soveltuvin osin kaupunkitasoisesti. Liikuntapalveluiden osalta tarkasteltiin seuraavia kokonaisuuksia sukupuolitietoisen budjetoinnin näkökulmasta:

•taloussuunnittelua ja -ohjeistusta

•budjetin analyysia ja sukupuolivaikutusten arviointia

•toiminnan seurannan indikaattoreita

•tasa-arvoon suunnattuja erityistoimia

•osallistuvaa budjetointia

•henkilöstöpoliittista tasa-arvoa 

•investointien sukupuolivaikutusten arviointia.

Taloussuunnittelun ohjeistus, jota tehdään sekä kaupunki- että toimialatasolla, on erittäin keskeinen keino edistää sukupuolitietoista budjetointia. Helsingin kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto ohjeistaa toimialoja talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden avulla. Näiden pohjalta toimialan talousosasto antaa ohjeita palvelukokonaisuuksille muun muassa talousarvion, tulosbudjetin ja toimintasuunnitelman laadinnassa. Ohjeistusta annetaan esimerkiksi toimialaa koskevista sitovista tavoitteista ja tulevan vuoden painopistealueista.

Mikäli ohjeistus sisältää sitovat ohjeet tasa-arvon edistämiseen liittyviin toimenpiteisiin tai esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointeihin, ohjaa se alempien tasojen talouden ja toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Sukupuolitietoisen budjetoinnin ohjeiden tulisikin olla tarpeeksi selkeitä ja yksinkertaisia, jotta niiden toteuttaminen on mahdollista. Uusien toimintatapojen käyttöönottaminen vaatii myös tukea niille, jotka ohjeistusta soveltavat. Ohjeistuksen lisäksi pilotissa tarkasteltiin taloussuunnitteluprosesseja sekä kaupunkitasolla että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialla. Pyrkimyksenä oli tunnistaa sukupuolitietoisen budjetoinnin kannalta kriittisiä kohtia. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä aikaisemmassa vaiheessa valmistelua sukupuolinäkökulma huomioidaan, sitä tehokkaampaa se on. Myös tämä voi edellyttää tukea suunnittelua tekeville tahoille.

Erilaiset budjetin analyysit ja sukupuolivaikutusten arvioinnit ovat olleet kuntasektorilla keskeinen tapa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Sukupuolivaikutusten arvioinnit ovat erinomainen keino saada tietoa palvelujen ja toiminnan vaikutuksista tasa-arvoon. On kuitenkin tärkeää, että niitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa, jotteivat ne jää vain kertaluontoiseksi tiedoksi. Sukupuolivaikutusten arviointeja on myös eri tasoisia. Arvioinnit voivat olla syvällisiä nykytila-analyysejä, jolloin niitä ei tehdä usein. Toisaalta tasa-arvon seuraamiseen voidaan kehittää myös kevyempiä arviointimittareita, joita voidaan seurata lyhemmälläkin aikajänteellä.  

Liikuntapalveluiden kanssa tehdyssä pilotissa tarkasteltiin kolmen liikuntapaikan kävijöitä ja sitä, miten näiden tietojen avulla on mahdollista analysoida budjettia ja resurssien jakautumista. Liikuntapaikoista on saatavilla kävijätietoja, mutta niitä ei säännöllisesti pystytä seuraamaan sukupuolittain. Pilotin yhteydessä tehdyssä tarkastelussa laajalle käyttäjäjoukolle suunnatuissa paikoissa ei esiintynyt voimakkaita sukupuolen mukaisia vinoumia. Tarkastelussa ei katsottu lajikohtaisia jakaumia, ja onkin tunnettua, että useat urheilulajit ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Jos urheilupaikassa harrastetaan esimerkiksi sekä painia että voimistelua, on kokonaisjakauma sukupuolen osalta yleensä suhteellisen tasainen, vaikka itse lajit ovat hyvin sukupuolittuneita. Kävijätiedot ovat vain yksi esimerkki tiedosta, jonka avulla voidaan tarkastella resurssien jakautumista. Koska budjetin ja resurssien jakautumisen analysointi ovat hyvin riippuvaisia tarkasteltavasta palvelusta, tulisi näitä aina kehittää palvelun ja toimialan lähtökohdista katsoen.

Tasa-arvon edistymistä voidaan seurata myös valtavirtaistamalla toiminnan seurannan indikaattorit sukupuolinäkökulmasta. Tällöin olemassa olevia mittareita tarkastellaan ja kehitetään sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Valtavirtaistamalla toiminnan seurannan mittarit niistä saadaan laadukkaampia ja käytettävissä on tarkempaa tietoa toiminnan suunnittelun tueksi.  Edellä mainittu kävijämäärien seuranta on yksi esimerkki toiminnan seurannan mittarista. Kävijämääriä voidaan seurata kokonaisuudessaan tai esimerkiksi sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Toinen esimerkki toiminnan seurannan mittareista liikuntapalveluissa on asiakastyytyväisyys. Helsingin kaupungin liikuntapalveluilla on erilaisia tapoja kerätä asiakaspalautetta. Pikapalautetta kerätään laitteilla liikuntapaikoissa, laajempia asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään muutaman vuoden välein. Asiakaskyselyissä saadaan tarkkojakin taustatietoja, joten niitä voidaan analysoida sukupuolinäkökulmasta.

Yksi paljon käytetty tasa-arvon edistämisen keino on tasa-arvoon suunnatut erityistoimet. Vaikka tasa-arvon edistämisessä pääasiallinen menetelmä olisi sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, erityistoimia tarvitaan tunnistettujen tasa-arvo-ongelmien hoitamiseen. Esimerkkejä erityistoimista Helsingin kaupungin liikuntapalveluissa ovat liikunnan järjestäminen erilaisille erityisryhmille sekä erilaiset matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset, toimintarajoitteita omaavat sekä seniorit. Liikuntapalveluiden erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Osana alueliikuntaa järjestetään myös naisten omia liikuntaryhmiä, kohderyhmänä esimerkiksi maahanmuuttajanaiset. 

Osallistuva budjetointi on yksi keino lisätä asukasdemokratiaa, ja sen yhteydessä voidaan myös edistää sukupuolitietoista budjetointia. Osallistuva budjetointi ei automaattisesti tuota tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä, mutta se voi olla hyvä menetelmä tuoda uusia näkökulmia suunnittelun tueksi. Osallistuvan budjetoinnin kautta saatavat ehdotukset tulisi myös arvioida tasa-arvovaikutusten osalta. 

Tasa-arvohankkeessa tarkasteltiin Helsingin vuonna 2019 käynnistämän osallistavan budjetoinnin (OmaStadi) ensimmäistä rahoituskierrosta, jossa kaupunkilaiset saivat tehdä ehdotuksia ja päättää erillisen määrärahan käytöstä. Myös liikuntapalvelut saivat paljon ehdotuksia, joista suurin osa koski kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan paikkojen tarvetta ja kehittämistä. Liikuntapalvelut osallistaa kaupunkilaisia ja urheiluseuroja myös muulla tavoin. Esimerkkinä on seuraparlamentti, jonka tavoitteena on vahvistaa liikuntapalvelujen ja seurojen välistä yhteistyötä. Parlamentin jäsenistön valinnassa pyritään monipuolisuuteen. Mukana on edustajia niin yksilö- kuin joukkuelajeista, huippu- ja kuntourheiluedustajia sekä toimi- ja luottamushenkilöitä. Myös miehiä ja naisia pyritään valitsemaan tasapuolisesti.

Henkilöstömenot ovat liikuntapalveluissa yksi suurimmista menoeristä. Henkilöstömenoja on mahdollista tarkastella niiden avulla tuotettujen palveluiden näkökulmasta. Tällöin analysoidaan palveluja sukupuolten tasa-arvon kannalta eli tehdään sukupuolivaikutusten arviointeja. Henkilöstömenojen osalta voidaan tarkastella myös henkilöstöpoliittista tasa-arvoa. Tähän kuuluvat esimerkiksi henkilöstön sukupuolijakauma, uralla eteneminen ja palkkakehitys. Henkilöstön tilaa seurataan liikuntapalveluissa esimerkiksi sairauspoissaolojen ja koulutustietojen osalta. Nämä ovatkin esimerkkejä mittareista, joita voitaisiin seurata myös sukupuolittain ja siten saada tarkempaa tietoa ja pohjaa mahdollisiin kehittämistoimenpiteisiin. Helsingin kaupungilla on myös kaupunkitasoinen henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma (ks. Helsingin kaupunki 2019c), josta saa tarkempia suuntaviivoja henkilöstöpoliittisen tasa-arvon edistämiseen myös taloussuunnittelun yhteydessä.

Investointien sukupuolivaikutusten arviointi riippuu investointien luonteesta. Liikuntapalveluissa merkittävä investointimuoto on liikuntapaikkarakentaminen. Rakentamista suunnitellaan yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Uudisrakentamisen ja laajojen korjausrakennushankkeiden yhteydessä ennakkoarvioidaan esteettömyyttä. Tässä yhteydessä olisi mahdollista tehdä myös sukupuolivaikutusten tai laajemminkin sosiaalisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten vaikutusten arviointia tehdään kaupunkiympäristön toimialalla kaavoituksen yhteydessä, joten toimialalla on osaamista tästä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla pyritään tekemään sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja yksi elementti tässä on sukupuolten tasa-arvo. 

Sukupuolitietoisen budjetoinnin vakiinnuttaminen Helsingin kaupungilla

Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotissa kehitettiin myös suosituksia jatkotoimenpiteistä. Suosituksissa tärkeä näkökulma oli seuraavat askeleet sukupuolitietoisen budjetoinnin edistämisessä. Helsingin kaupunki on suuri organisaatio, joka toimii monella tasolla ja monella sektorilla. Tämän vuoksi toimintatapojen käyttöönotto ja vakiinnuttaminen vaatii monitahoisia toimenpiteitä. Tehdyssä pilotissa tuli esille useita hyviä ja konkreettisia asioita, joiden avulla sukupuolitietoista budjetointia voidaan vakiinnuttaa. Toimenpidesuositukset kattavat sekä toimiala- että kaupunkiyhteisen tason. 

Yksi kokonaisuus toimenpidesuosituksia liittyy tavoitteiden mittaamiseen, oli kyseessä sitten toimialojen omien tavoitteiden tai kaupunkistrategian tavoitteiden tarkastelu. Sukupuolinäkökulman läpileikkaavuus, jota Helsingin kuluneen valtuustokauden strategiassakin on edellytetty (ks. Helsingin kaupunki 2017), tarkoittaa, että myös toiminnan tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit tulisi olla valtavirtaistettu sukupuolinäkökulmasta aina kun mahdollista. Tavoitteiden ja niihin kytkeytyvien mittareiden valtavirtaistaminen parantaa saadun tiedon laatua ja mahdollista paremmin kohdennetut toimenpiteet ja palvelujen parantatamisen. Strategiatasolla sukupuolten tasa-arvon edistymistä mittaava indikaattori taas antaisi kokonaiskuva sukupuolten tasa-arvon edistymisestä. 

Helsingin kaupungilla on tasa-arvosuunnitelmat sekä palvelujen että henkilöstön osalta (ks. Helsingin kaupunki 2019c ja Helsingin kaupunki 2019d). Yksi toimenpidesuositus onkin, että nämä suunnitelmat ja niiden toimenpiteet ja tavoitteet sisällytetään myös toimialojen ja kanslian tulosbudjetteihin, jotta ne resursoidaan ja aikataulutetaan mahdollisimman konkreettisesti. Olisi myös tärkeää tarkastella tasa-arvo- ja muita tavoitteita kokonaisvaltaisesti päällekkäisyyksien ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Kokonaisvaltaiseen toimintatapaan kuuluvat lisäksi erilaiset poikkihallinnolliset rakenteet ja hankkeet. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen näissä tehostaisi sekä hankkeiden vaikutuksia että sukupuolten tasa-arvon edistämistä. 

Kaupunginkanslian taloussuunnittelu on keskeisessä osassa kaupungin kaikenlaisen talouden ja toiminnan suunnitteluun liittyvässä koordinoinnissa ja ohjauksessa. Tämän vuoksi olisikin suositeltavaa, että sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmiä kehitetään erityisesti kaupunkitasoisesti talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusten laatimisohjeissa sekä suunnitteluprosesseissa yleisimminkin. Tämän lisäksi myös toimialatasoiseen taloussuunnitteluohjeistukseen tulisi kiinnittää huomiota. Erilaiset ohjeistukset ja määrämuotoiset suunnittelu- ja raportointipohjat ohjaavat toimintaa voimakkaasti ja niiden valtavirtaistaminen sukupuolinäkökulmasta on tehokas keino juurruttaa sukupuolitietoista budjetointia. 

Yksi sukupuolitietoisen budjetoinnin keskeisistä menetelmistä on sukupuolivaikutusten arvioinnit, sekä ennen että jälkeen toimenpiteiden. Sukupuolivaikutusten arviointimenetelmien ja siihen liittyvän tiedonkeruun kehittäminen ovatkin tärkeitä toimenpiteitä. Yksi keino edistää sukupuolivaikutusten arviointien käyttämistä olisi kaupunkitasoisen ohjeen laatiminen, joka tukisi toimialoja heidän omassa arviointitoiminnassaan. Tiedonkeruun osalta eräs viimeaikainen esimerkki on toukokuussa 2021 julkaistu kaupunkitasoisten strategiamittareiden ensimmäinen sukupuolittainen tarkastelu, ja esimerkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kehitetään käyttäjätietojen keräämistä sukupuolittain.  

Lopuksi

Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaava periaate kaikessa kaupungin toiminnassa. Laajemmin sukupuolten tasa-arvo on yksi toimivan kaupungin edellytyksistä. Tasa-arvon läpileikkaavuus tarkoittaa, että myös talouden suunnittelussa ja raportoinnissa sukupuolinäkökulman tulisi kulkea mukana. Helsingin kaupungin taloussuunnittelu on laaja kokonaisuus, jota tehdään monella tasolla, ja tehty pilotti osoittaakin, että sukupuolitietoisen budjetoinnin edistäminen vaatii erilaisia toimia usealla tasolla. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käytäntöjen vakiinnuttaminen on pitkäjänteinen prosessi, mutta tuo monipuolisia hyötyjä. Hyödyt eivät liity vain sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, vaan myös paremmin kohdistettujen ja tehokkaampien palveluiden tarjoamiseen. Sukupuolitietoinen budjetointi siis rakentaa paitsi tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa kaupunkia, myös auttaa parantamaan palveluita ja tehostamaan taloutta. 

Kaupunginhallitus käsitteli tasa-arvohankkeen loppuraportteja tammikuussa 2020 ja edellytti päätöksessään, että tasa-arvohankkeen sujuva jatko varmistetaan ja että tähän varataan asiantuntijaresurssia vastaamaan muun muassa sukupuolitietoisen budjetoinnin suunnittelusta kaupunkitasoisesti sekä antamaan tukea toimialoille sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamisessa. Toistaiseksi näiden sukupuolitietoista budjetointia koskevien suositusten jalkauttaminen on vielä alkuvaiheessa, mutta konkreettisena tekona talousarvion valmisteluohjeissa nykyään edellytetään, että toimialat sisällyttävät talousarvioehdotuksen perustelutekstiin sukupuolivaikutusten arviointia koskevan tekstiosion. Kaupungissa käydään laajemminkin keskustelua niin sanotusta ilmiöpohjaisesta budjetoinnista, joka viittaa sukupuolitietoisen budjetoinnin lisäksi esimerkiksi lapsibudjetointiin ja ilmastobudjetointiin. Tuleva uusi strategiakausi antaa hyvän mahdollisuuden tarkentaa ja vakiinnuttaa sukupuolitietoisen budjetoinnin käytäntöjä kaupungin taloussuunnittelussa.  

Mervi Patosalmi toimi tutkijana Helsingin kaupungin tasa-arvohankkeessa, johon sisältyi sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotin lisäksi sukupuolivaikutusten arviointeja kaupungin palveluissa. 

Lähteet:

Council of Europe (2009). Gender budgeting: practical implementation. Handbook. Prepared by Sheila Quinn. Strasbourg: Directorate General of Human Rights and Legal Affairs, Council of Europe, https://rm.coe.int/1680599885 

Elomäki, Anna (2018). Sukupuolitietoinen budjetointi – muiden maiden hyvät käytännöt. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2018, Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-5...

Elomäki, Anna & Ylöstalo, Hanna (toim.) (2018). Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 58/2018, Helsinki: Valtioneuvoston kanslia

Helsingin kaupunki (2017). Maailman toimivin kaupunki – Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021. https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/...

Helsingin kaupunki (2019a). Hyvinvointia ja terveyttä kaikille. Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019–2021. Saatavilla osoitteessa https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/Helsinki/hyte/hyvinvointia-ja-te...

Helsingin kaupunki (2019b). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/...

Helsingin kaupunki (2019c). Helsingin kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelma 2019–2021. Saatavilla osoitteessa: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/b4/b4f68f873a78b742c521856f95a2d3...

Helsingin kaupunki (2019d). Kohti tasa-arvoista Helsinkiä. Suunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Helsingin kaupungin palveluissa ja toiminnassa 2019–2021. Saatavilla osoitteessa: https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/Kaupunginkanslia/Tasa-arvo/palve...

Mikola, Sinikka & Sandt, Milla (toim.). Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön – Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 

Patosalmi, Mervi (2019). Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotointi Helsingin kaupungilla – Tasa-arvohankkeen tuloksia. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavilla osoitteessa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_12_11_Tutkimuskatsa...

Patosalmi, Mervi, Ahlgren-Leinvuo, Hanna & Hirvonen, Jukka (2019). Sukupuolivaikutusten arviointi Helsingin kaupungin palveluissa – Tasa-arvohankkeen tuloksia. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Saatavilla osoitteessa: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_12_11_Tutkimuksia_1...