Helsingin päättyneen valtuustokauden strategiassa todetaan, että sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessa kaupungin toiminnassa (Helsingin kaupunki 2017, 15). Läpäisevyyden edistämiseksi kaupunki toteutti vuosina 2018-2019 tasa-arvohankkeen, joka keskittyi erityisesti sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiseen (Patosalmi 2019; Patosalmi ym. 2019). Hankkeen loppuraporteissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että sukupuolitietoisen tiedon keräämisessä on kaupungissa aukkoja, ja suositeltiin sukupuolinäkökulman kytkemistä kaupunkitason tavoitteisiin ja niiden mittareihin.

Sukupuolittaista Helsinki-tietoa on jo aiemminkin koottu kaupungilla yhteen. Esimerkiksi vuosina 2013-2017 julkaistiin Naiset ja miehet Helsingissä -tilastoa, joka sisälsi laajan paketin tilastotietoja sukupuolen mukaan muun muassa väestörakenteeseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja -etuuksiin, koulutukseen, työmarkkinoihin sekä tuloihin liittyen (ks. esim. Ahlgren-Leinvuo 2018). Sukupuolittain jäsennetyn tiedon saatavuus on tärkeää, mutta se ei yksin riitä, vaan valtavasta potentiaalisesta tietomäärästä pitää pystyä suodattamaan olennaiset asiat tiedolla johtamisen tueksi. Yksi tapa keskittyä kaupungin kannalta keskeisiin asioihin on kytkeä tarkastelu kaupunkistrategiaan ja sen seurantamittareihin, kuten tuoreessa Sukupuolten tasa-arvo strategiamittareiden valossa -katsauksessa on tehty. Strategiamittareiden lisäksi katsaukseen on koottu laajemminkin sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja kahden teemakokonaisuuden (turvallisuus ja turvallisuuden kokemus sekä työ ja koulutus) alle.

Sukupuolten väliset erot näkyviksi kaupungin toiminnan kannalta keskeisten ilmiöiden osalta

Strategiamittarikokonaisuutta ei ole mahdollista eikä edes järkevää esittää kokonaisuutena sukupuolinäkökulmasta. Kaikilla strategiaseurantamittareilla ei ole suoraa tasa-arvorelevanssia (esim. ilmanlaatu tai asuntotuotanto) eikä kaikista relevanteista mittareista ole kohtuullisella vaivalla tai lainkaan saatavissa sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja (esim. asiakaskokemus/palvelutyytyväisyys) tai kaupunkikohtaisia tietoja (esim. Pisa-tulokset). Jonkin verran karsittunakin strategiamittareiden sukupuolittainen tarkastelu antaa kuitenkin hyödyllistä lisätietoa strategian toimeenpanon ja arvioinnin tueksi. Se tuo näkyviin eroja sukupuolten välillä kaupungin strategian kannalta keskeisten ilmiöiden osalta ja tarjoaa näin juuri sellaista tietoa, jota tarvitaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistyössä.

Strategiakauden 2017-2021 mittareista tehty sukupuolittainen tarkastelu nostaa esiin esimerkiksi naisten miehiä heikomman turvallisuuskokemuksen, yläkouluikäisten tyttöjen poikia yleisemmin kokeman yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden ja vieraskielisten naisten vieraskielisiä miehiä selvästi matalamman työllisyysasteen. Poikien kohdalla rikoksilla oireilu on tyttöjä yleisempää ja miehillä huono-osaisuuteen kytkeytyvät riskitekijät kuten pitkäaikaisen perustoimeentulotuen tarve, humalahakuinen juominen ja asunnottomuus ovat naisia yleisempiä. 

Sukupuolten välisen tasa-arvon seurantaa tulee kehittää pitkäjänteisesti

Strategiamittariston sukupuolittainen tarkastelu toteutettiin keväällä 2021 ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa tilannetta seurataan säännöllisesti. Seuraavissa tarkasteluissa olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota myös muihin syrjinnälle altistaviin tekijöihin, kuten vieraskielisyyteen, vammaisuuteen ja ikään sekä näiden risteymiin. Tällainen intersektionaalinen tarkastelunäkökulma tuo esiin tietyn sukupuoliryhmän sisäistä heterogeenisuutta eri ilmiöiden suhteen ja auttaa kohdentamaan mahdolliset toimenpiteet tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Strategiamittareiden tarkastelun ulkopuolelle jää myös väistämättä ilmiöitä, joista olisi tärkeää saada seurantatietoa sukupuolen mukaan jaoteltuna. Päättyneen strategiakauden mittaristossa ei esimerkiksi ollut yhtään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa koskevaa indikaattoria, vaikka kyse on yhdestä keskeisestä teemasta sukupuolten tasa-arvon edistämisen kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä. Tätä tietoa tarvittaisiin myös kestävän kehityksen tavoitteiden raportoinnissa, jossa Helsinki on edelläkävijä.

Sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on lisäksi haastavaa, että tilastollinen tarkastelu ei useinkaan mahdollista sukupuolen moninaisuuden huomioimista: tilastolähteissä sukupuoli yleensä typistyy miehiin ja naisiin ja Helsinki-kohtaisissa kyselytutkimuksissa sukupuolivähemmistöön kuuluvien vastaajien määrä jää monesti liian alhaiseksi yleistettävyyden näkökulmasta. Tältä osin kaupungin tietotuotannossa on kehittämisen tarvetta. Tarve koskee sukupuolivähemmistöjen lisäksi muitakin väestöryhmiä, joiden tilanteesta rekisteriaineistot ja kyselytutkimukset eivät tarjoa riittävästi tietoa.

Uuden valtuustokauden strategiatyö on parhaillaan täydessä vauhdissa. Sukupuolten tasa-arvo strategiamittareiden valossa -katsauksen esiin nostamat erot sukupuolten tilanteessa ovat hyödyllistä tietoa myös uuden strategian valmistelun tueksi. Tuleva strategia ja sen seurantamittaristo tulevat todennäköisesti eroamaan jonkin verran nykyisistä. Sukupuolten tasa-arvon kaupunkitasoisen edistämisen kannalta on tärkeää, että strategiamittareiden seurantatietoa kerätään sukupuolittain myös tulevalla strategiakaudella. Sukupuolten tasa-arvoa koskevaan tietopohjaan tulee kuitenkin sisällyttää sukupuolten välisten erojen kannalta olennaiset asiat myös strategiamittaristoa laajemmin, jotta se mahdollistaa kattavamman ja eri tarkoituksiin muokkautuvan tilannekuvan muodostamisen. Tähän tarvitaan tasa-arvoasioiden asiantuntemusta. Hyvä tietopohja rakentuu pitkäjänteisellä työllä.

Hanna Ahlgren-Leinvuo toimii erikoistutkijana ja Tuija Mustajärvi tasa-arvosuunnittelijana Helsingin kaupunginkansliassa. 

Lähteet:

Ahlgren-Leinvuo, H. (2018). Naiset ja miehet Helsingissä 2017. Tilastoja 2018:4. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_02_08_Tilastoja_4_A...

Helsingin kaupunki 2017. Maailman toimivin kaupunki – Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021. https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/kaupunkistrategia-2...

Patosalmi, M., Ahlgren-Leinvuo H. ja Hirvonen J. (2019) Sukupuolivaikutusten arviointi Helsingin kaupungin palveluissa – tasa-arvohankkeen tuloksia. Tutkimuksia 2019:1. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_12_11_Tutkimuksia_1...

Patosalmi, M. (2019). Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotointi Helsingin kaupungilla – tasa-arvohankkeen tuloksia. Tutkimuskatsauksia 2019:3. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_12_11_Tutkimuskatsa...