Helsinki
Artikkeli |  13.08.2021Jenni Erjansola

”Tärkein viestini Helsingin päättäjille” – kaupunkipalvelututkimuksen avovastausten antia

Omaa asuinympäristöä ei saa rakentaa liian tiiviiksi, ja asumisen pitäisi olla halvempaa. Liikennettä tulee kehittää kokonaisuutena ja palvelujen saatavuutta parantaa. Tällaisia viestejä kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen vastanneet helsinkiläiset lähettivät päättäjille. Myös eriarvoisuuden torjunta ja ilmastonmuutoksen hidastaminen korostuivat vastauksissa.

Helsinki oli mukana loka–marraskuussa 2020 toteutetussa kaupunkien palveluita koskevassa kyselytutkimuksessa, jonka tuloksia on raportoitu Kvartti-verkkolehdessä (ks. esim. Keskinen & Ahola 2021). Tutkimuksen toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin tämän artikkelin lopussa. Kyselyssä oli monivalintakysymysten ohella yksi avoin kysymys: ”Mikä on tärkein viestinne asuinkuntanne päättäjille?” Vastaukselle oli varattu rivin verran tilaa. 

Tässä artikkelissa analysoidaan helsinkiläisten vastaajien tärkeimmät viestit kaupunkinsa päättäjille. Ensin katsotaan, mitkä teemat toistuvat vastauksissa usein ja mitkä harvemmin. Pääasiassa vastauksissa toistuvat teemat ovat vastaajille tärkeimpiä kannatettavia teemoja. Osassa vastauksista mainittu teema on kuitenkin sellainen, jota vastaaja ei halua tuettavan. Koska vastauksille oli kyselyssä varattu pienehkö tila, vastauksissa painottuu tärkeimpien asioiden kuvaaminen perustelujen sijaan. Lopuksi katsotaan, mitkä teemat esiintyvät usein yhdessä. Aineistosta nostetaan myös joitakin esimerkkilausumia eri teemoista.

Vastaukset on teemoiteltu aiheen mukaan niin, että yksi vastaus kuuluu vähintään yhteen teemaluokkaan. Suuri osa vastauksista on sijoitettu useaan eri teemaan kuuluvaksi. Teemoista on myös muodostettu laajempia teemakokonaisuuksia: esimerkiksi liikennekokonaisuus sisältää muun muassa julkiseen liikenteeseen, yksityisautoiluun sekä pysäköintiin liittyviä teemoja. 

Helsingin vuoden 2020 kyselyn aineisto edustaa kohtalaisen hyvin Helsingin 18–79-vuotiasta väestöä painottuen kuitenkin jonkin verran naisvastaajiin ja vanhimpiin ikäryhmiin. Tässä artikkelissa tarkasteltavaan avoimeen kysymykseen vastasi 893 Helsingissä kyselyhetkellä asuvaa henkilöä, eli yli puolet niistä, jotka vastasivat kyselyyn ylipäänsä. Avoimeen kysymykseen vastanneet olivat useammin miehiä ja vanhempia henkilöitä kuin kaikki kyselyn vastaajat keskimäärin. Avo-aineiston ei havaittu vinoutuneen sen mukaan, mitä mieltä vastaaja oli kuntien päätöksenteon laadusta tai vaikuttamisen mahdollisuuksista yleensä.

Tulokset

Rakentaminen asuinalueellani

Vastaukset kiinnittyvät usein vastaajan omaan asuinympäristöön: juuri lähielinpiiriin liittyviin uhkiin ja tarpeisiin. Kaupunkilaisten osallistuminen ja sen haasteet konkretisoituvatkin usein juuri asuinympäristöön liittyvissä kysymyksissä (Bäcklund et al. 2017, 12).  Lähielinpiiri korostuu etenkin rakentamiseen teemoitelluissa vastauksissa. 

Rakentaminen on saanut kyselyssä 109 mainintaa eli enemmän kuin mikään muu teema. On huomattava, että tämäkin teema esiintyy vain reilussa 10 prosentissa vastauksista. Vastaukset jakaantuvat kaiken kaikkiaan kohtalaisen monelle eri ilmiöalueelle (Taulukko 1).

Rakentamiseen liittyen vastaajat pohtivat erityisesti asuinrakentamisen tarpeellisuutta, mutta myös toimistojen tai julkisen liikenteen rakennusprojekteja. Mainintoja saavat estetiikka ja viihtyvyys tai niiden puute, mutta yleisimmin rakentaminen esiintyy vastauksissa yhdessä luontoteeman kanssa. Viheralueet ovatkin saaneet kyselyssä toiseksi eniten mainintoja, 90 lausumaa. 

Vastaajat ovat erityisen huolissaan rakentamisesta, joka vähentää lähiluontoa. Luonnoksi määritellään viheralueet, metsät ja puistot. Muutamat vastaajat pelkäävät myös pihojen pienentyvän ja puiden vähenevän tulevaisuudessa. Rakentamista pidetään vastauksissa pääasiassa liian tiiviinä. Vain muutamassa vastauksessa toistuu ajatus, että rakentamisen pitäisi olla tiiviimpää, jotta laajemmille luontoalueille jäisi tilaa. Mainintoja saavat esimerkiksi keskuspuisto sekä Malmin lentokenttä. Malmin lentokenttään liittyvien 40 vastauksen viesti on, että lentokenttä tulisi säilyttää. Näistä muutamassa vastauksessa asiaa perustellaan luontoarvoilla.

Säästäkää Malmin lentokenttä. Rakentaa voi Vantaalle ja Espooseen sekä Sipooseenkin. Turha tukkia Helsinkiä.

Vanhojen lähiöiden täydennysrakentaminen ei saa hävittää luonnontilaisia viheralueita. Uusienkin asuintalojen pihojen tulee olla vehreitä ja tilavia.

Tiivis asuminen on tie hiilineutraaliuteen. Pientalot ei kuulu kaupunkiin.

Ei liian tiivistä rakentamista, inhimillistä mittakaavaa, ei tornitaloja

Merkittävästi mainintoja, 51 vastausta, saa myös asumisen liian korkea hinta. Erityisesti vuokra-asumisen hintaa moititaan liian korkeaksi. Kiinnostavaa on, että asumisen hinta ei esiinny samoissa vastauksissa kuin viheralueiden säilyttämisen teema. Siispä ne vastaajat, jotka priorisoivat asumisen edullisempaa hintaa, ovat eri vastaajia kuin ne, jotka pitävät lähiluonnon säilyttämistä kaupungin päättäjien tärkeimpänä tavoitteena. Taloustieteellisessä keskustelussa onkin päälinjana, että asuntojen hintojen kehitys riippuu asuntotarjonnasta etenkin pitkällä aikavälillä (Laakso & Loikkanen 2004, 275).  

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa runsaasti lisää, ja nimenomaan kohtuuhintaisia

Asuminen! Asumisen kalleus vaikeuttaa palvelusektorin työllisyyttä ja tulee heikentämään myös kaupungin palveluja kun julkisen sektorin koulutettua henkilöstöä on vaikea saada asumiskulujen vuoksi.

Kaupungin vuokra-asuntojen tarjonta ja jonotusaika korjattava

Keskusta-alue erottuu vastauksista omana pienehkönä kokonaisuutenaan (39 vastausta). Keskustaan liittyvät lausumat ovat sisällöltään kirjavia. Esimerkiksi liikenteen sujuvuuden kehittäminen ja alueen elinvoimaisuuden tukeminen saavat mainintoja. Osa vastaajista haluaa säästää keskustan täydennysrakentamiselta ja rakentaa sen sijaan lähiöihin lisää asuntoja. 

Liikenne nähdään kokonaisuutena

Liikenteen teemat toistuvat kyselyn vastauksissa hyvin usein. Yksityisautoilu saa 65 mainintaa ja pyöräily ja julkinen liikennekin lähes yhtä monta. Jalankulku ja pysäköinti esiintyvät vastauksissa harvemmin. Liikenne nähdään kokonaisuutena: samassa vastauksessa mainitaan usein eri liikkumismuotoja. Osin liikennesuunnitteluun toivotaan kokonaisvaltaista selkeyttä. Esimerkiksi keskusta-alueelle haluttaisiin selkeästi rajattuja väyliä eri kulkumuodoille – erityisesti pyörille. Kaiken kaikkiaan liikenne nähdään kuitenkin nollasummapelinä, jossa yhden elintila on pois toiselta. 

Yksityisautoilu jakaa mielipiteitä. Toisaalta yksityisautoilua koetaan rajoitetun jo liikaa muiden liikkumismuotojen kustannuksella. Esimerkiksi keskustapysäköinnin hinta koetaan liian korkeaksi ja keskustatunnelia ehdotetaan. Yksityisautoilu on miesvastaajien yleisimmin toistuva teema. Toisaalta osa vastaajista toivoo yksityisautoilun vähenevän nykytasostaan ja samalla pyöräilyn ja julkisen liikenteen lisääntyvän. Kaupunkia kiitellään pyöräilyn edistämistoimista, ja lisää kehitystä toivotaan. Usein toistuva ajatus kuitenkin on, että pyöräilyn tukeminen on mennyt liiallisuuksiin ja että pyöräilijät ajavat vaarallisesti etenkin jalankulkijoiden näkökulmasta. Eri kulkumuotojen vastakkaisasettelu siis korostuu vastauksissa.

Liikenteen valvonta - pyöräilijät ei noudata sääntöjä

Suunnitella muutokset kävelijät ja pyöräilijät etusijalla. On aika minimoida yksityisautoilu Helsingissä.

Kannattaa ajatella asioita realistisesti, esimerkiksu [sic] autoilijoiden toimintaa ei kannata enempää vaikeuttaa, koska myös logistiikka vaikeutuu ja Helsingin keskusta autioituu.

Julkisessa liikenteessä puhuttaa muun muassa sen hinta. Ikääntyneille ehdotetaan maksutonta julkista liikennettä. Pääasiassa julkista liikennettä toivotaan kehitettävän. Kehitys tarkoittaa joillekin vastaajille raideliikenneverkoston laajentamista ja toisille sen sijaan uusia tai nopeampia bussilinjoja. 

Joukkoliikenteen hinta kohtuuton. Usein edullisempaa lähteä omalla autolla, parkkipaikasta huolimatta.

Palvelujen saatavuus

Kaupungin järjestämät palvelut mainitaan vastauksissa hyvin usein. Eniten mainintoja saavat terveyspalvelut (60 mainintaa), koulutuspalvelut (47 mainintaa) sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut (46 mainintaa). Myös vanhusten palvelut näkyvät jonkin verran vastauksissa, mutta sosiaalipalvelut saavat jokseenkin vähäisesti mainintoja. Jos kaikkia kaupungin järjestämiä palveluita katsotaan yhtenä kokonaisuutena, se toistuu vastauksissa kaikkein yleisimmin eli useammin kuin esimerkiksi rakentamisen teema. 

Palvelujen saatavuuden parantaminen korostuu etenkin terveyspalvelujen kohdalla vastaajan tärkeimpänä viestinä päättäjille. Vastauksissa toivotaan muun muassa lisää lääkäriresursseja sekä lyhyempiä jonoja mielenterveyspalveluihin. Myös palvelujen laatuun kiinnitetään jonkin verran huomiota.

Mielenterveyspalveluihin pääsemisen vaikeus. Erityisesti terapiaan ei tunnu pääsevän kukaan. Myös päihdepalveluihin tulisi panostaa lisää

Lääkäriin päästävä nopeammin myös hammashoito

Terveyspalvelujen saatavuus paremmaksi. Vanhusten huolto kuntoon, lisää laitospaikkoja.

Koulutuspalvelut-teeman vastauksissa toivotaan etenkin lisäpanostusta varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Henkilöstöresursseja ja päivähoitopaikkoja haluttaisiin lisää, mutta myös vanhoja tiloja korjattavan. Koulutusteemaan kiinnittyvät vastaukset ovat yleisiä 30–40-vuotiaiden keskuudessa. 

Tulisi panostaa enemmän lapsiin. Koulut ja päiväkodit kuntoon. Riittävästi opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä tarpeeksi päivähoitopaikkoja.

Postinumeroalueemme päiväkotipaikkojen määrä on ollut useita vuosia riittämätön. Tilanne ei ole muuttumassa paremmaksi. Tämä on älytöntä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan alalta korostuvat liikuntapalveluihin liittyvät maininnat. Liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan toivotaan lisää tiloja ja paikkoja. Ehkä yllättäen kulttuuri saa vain 11 mainintaa, vaikka kulttuurialalla on koettu koronaepidemian aikaisten tapahtumarajoitusten ja tilojen sulkemisen vaikuttaneen työtilaisuuksiin hyvin negatiivisesti (Ruusuvirta et al., 2021, 125). Kaupunkipalvelututkimuksen aineisto on kuitenkin kerätty syksyllä 2020 ennen esimerkiksi kirjastojen tai teattereiden kevään 2021 sulkua.

Rohkeaa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutos on yksi aineistossa useimmin toistuvista teemoista 57 vastauksella. Myös ympäristöasiat yleisemmin sekä ekologisuus saavat jonkin verran mainintoja. Konkreettisina keinoina ilmastonmuutoksen hidastamiseksi esitetään kestäviin energiamuotoihin panostamista, päästöjen vähentämistä sekä esimerkiksi kierrätysmahdollisuuksien parantamista. Rohkeita päätöksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan toivotaan: ilmastonmuutokseen liittyvät vastaukset erottuvat muista vastauksista jyrkillä sanamuodoillaan. Helsinki voisi olla esimerkkikaupunki ilmastotoimissaan nyt ja heti. 

Ilmastonmuutoksen estämiseksi pitää uskaltaa tehdä päätöksiä ja toimia. Helsingin pitäisi olla tässä maaliman johtava kaupunki

Toiveena ilmastotoimet! Tulisi puuttua erityisesti energiantuotantoon kestävällä tavalla.

Ilmastonmuutoksen torjunnan priorisointi on alle 40-vuotiaiden keskuudessa erittäin yleinen viesti päättäjille. Sen sijaan yli 40-vuotiaat mainitsevat ilmastonmuutoksen vastauksissaan harvoin. Kenties ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen alle 30-vuotiaiden keskuudessa pyöräilyn ja julkisen liikenteen tukeminen saa myös ääniä, mutta pelkoa asuinalueiden liian tiiviistä rakentamisesta esiintyy muun ikäisiin vastaajiin verrattuna vähän. 

Myös helsinkiläisten ympäristöasenteisiin liittyvässä kyselytutkimuksessa nuori ikä lisäsi jonkin verran vastaajan ilmastonmuutostietoisuutta (Hirvonen ja Vanhatalo 2018, 34). Ilmastonmuutostietoisuus taas oli vahvin selittäjä urbaanin kaupunkirakenteen kannatukselle (emt., 50).

Panostakaa lapsiin, ikääntyneisiin ja yhteiskunnan heikoimpiin

Jos johonkin pitää vastaajien mielestä panostaa, niin lapsiin ja nuoriin (44 vastausta) ja ikääntyneisiin (36 vastausta). Työikäiset mainitaan omana erityisryhmänään vastauksissa harvoin. Toisaalta voidaan olettaa, että muun muassa peruspalvelujen lisäresursointia toivoneet vastaajat ajattelivat vastatessaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia. Lisäksi osa vastaajista toivoo kaupungilta monipuolisuutta ja muun muassa kaikenikäisten asukkaiden huomioimista. 

Vastaajat kannustavat kaupungin päättäjiä panostamaan yhteiskunnan heikoimpiin. Eriarvoisuuden vähentämistä ja syrjäytyneiden tukemista toivotaan muutamassa kymmenessä vastauksessa. Osa vastaajista ajattelee, että heikoimpiin panostaminen lisää tasa-arvoa. Toiset taas kokevat, että tasa-arvoa olisi, että kaupunki panostaisi yhtä paljon kaikkiin kaupunkilaisiin eikä erityisryhmiin. 

Ottakaa huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset ja pitäkää huoli tasavertaisuudesta. Liian herkästi tehdään päätökset kapeasti katsottuna. Ihan kaikkea ei voi aina tehdä heikompien ehdoilla vaan kompromisseilla. Lapset toki ensin, aina ensisijalla!

Asuinalueiden eriarvoisuudesta on huolissaan 38 vastaajaa. Sosioekonomisen eriytymisen kehitystä toivotaan jarrutettavan. Muun muassa maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminen tiettyihin kaupunginosiin saa mainintoja. Alueellinen eriarvoisuus näkyy myös turvallisuusteeman yhteydessä. Turvallisuus nostetaan esiin 50 vastauksessa. Turvattomuuden tunteita esiintyy yleisen rauhattomuuden ja varkauksien vuoksi erilaisilla alueilla. Erityisesti korostuu päihteiden käyttäjiin liittyvät turvattomuuden kokemukset.

Turvattomuus on yleistynyt ja pitää miettiä ratkaisuja, joilla asukkaiden turvallisuustunnetta parannetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee kehittää ja taata nopea hoitoon pääsy.

Kuunnelkaa asukkaita, ajatelkaa tulevaisuutta ja jatkakaa samaan malliin

Tuloksissa korostuu se, mihin kohteisiin ja kenelle vastaajat toivovat panostettavan resursseja – rahaa, henkilöstöä ja infraa. Muutama kymmenen vastaajaa pitää tärkeimpänä viestinään päättäjille muistuttaa talousnäkökulmasta. Työpaikkoja ja yritysten tukemista toivotaan, koska silloin näiden vastaajien mukaan kaupunki kukoistaa muutenkin. Toisaalta puhutaan tarkasta taloudenhoidosta ja esimerkiksi joidenkin etuuksien leikkaamisesta.

Edistäkää työllisyyttä ja yrityksille hyvät edellytykset toimia, kaikki muutkin asiat järjestyvät tämän kautta. Turha kuvitella että mitään voidaan edistää ilman verotuloja.

Tarkkaa taloudenpitoa niin säilyy hyvinvoinnin edellytykset myös tulevaisuudessa

Osa vastaajista pitää tärkeimpänä viestinään sitä, miten kaupunkia on hyvä johtaa. Tässä teemakokonaisuudessa korostuu toive, että asukkaita kuunneltaisiin siinä, miten kaupunkia kehitetään (36 vastaajaa) esimerkiksi asuinalueilla. Lisäksi toivotaan parempaa tiedottamista kaupungin asioista.

Kuntalaisten ottaminen paremmin mukaan kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.

Myös kestävyysnäkökulmaa esitetään tavoiteltavaksi peruslinjaksi päätöksiä tehtäessä. Kaupunkia tulisi muutaman kymmenen vastaajan mukaan kehittää ensisijaisesti pitkällä aikaperspektiivillä muun muassa taloudellinen ja ekologinen kestävyys huomioiden. Osa vastaajista korostaa, että yhteistyötä tulisi tehdä poliittisista erimielisyyksistä huolimatta.

Kunnallisten päätösten kvartaali pitäisi olla vähintään 25 vuotta

Jopa 43 vastaajaa haluaa tärkeimpänä viestinään kertoa Helsingin päättäjille olevansa lähtökohtaisesti tyytyväinen kaupunkiin ja sen johtamiseen. Vaikka joitakin kehittämiskohteitakin löytyy, voi pitkälti jatkaa samaan hyvään malliin.

Järkeviä päätöksiä edelleen tulevaisuudessakin.

Valittajia riittää mutta Helsinki on mielestäni maailman paras paikka asua.

Tärkeimmät viestit ovat moninaisia – kuten kaupunkikin

Kaupunkilaisten tärkeimmät viestit Helsingin kaupungin päättäjille olivat moninaisia, kuten kaupungin tehtävätkin. Vastauksissa toistuvat teemat kasaantuivat kuitenkin jossain määrin kokonaisuuksiksi. Pelko oman asuinympäristön liian tiiviistä rakentamisesta toistui kuten myös toive asumisen matalammasta hinnasta. Liikenteeseen toivottiin kokonaisvaltaista suunnittelua, peruspalvelujen saatavuutta haluttiin parannettavan ja eriarvoisuutta torjuttavan. Myös ilmastonmuutoksen hidastaminen sai huomattavasti mainintoja. Avoimissa vastauksissa toistui samoja aiheita kuin kyselylomakkeessakin, joten kyselyn voidaan katsoa kattaneen aihepiirin tärkeimmät teemat.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2020. Koronaepidemian vuoksi Helsingissä oli ollut poikkeuksellinen tilanne keväästä saakka, joskin kyselyn keruuaikaan alkusyksystä voimassa oli lievempiä rajoitustoimenpiteitä. Ehkä yllättäen koronavirus tai sen torjunta ei esiintynyt vastauksissa juuri lainkaan. Kaupunkilaisten tärkeimmät viestit kiteytyivät muihin teemoihin, kuten asumiseen ja palveluihin. Toki voidaan olettaa, että esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuuteen liittyvät vastaukset korostuivat epidemian vuoksi. On mahdollista, että keväällä 2021 esimerkiksi kulttuuripalvelut olisivat esiintyneet vastauksissa voimakkaammin kuin tässä aineistossa.

Kyselyyn vastasi kaikkia helsinkiläisiä kohtalaisen hyvin edustava otos Helsingin asukkaista. Kyselylomake oli kuitenkin tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi, joten muunkielisten tärkeimpiä viestejä kaupunkinsa päättäjille ei tässä tutkimuksessa kattavasti saatu. Joka kuudes helsinkiläinen on vieraskielinen (Helsingin kaupunki 2021), joten myös heidän näkemyksiään olisi tärkeää selvittää. Lisäksi on muistettava, että olisi hyvä tutkia myös mahdollisten Helsinkiin muuttoa harkitsevien potentiaalisten asukkaiden käsityksiä kaupungin kehittämisestä. Selvää kuitenkin on, että nykyisten helsinkiläisten mielipiteitä kannattaa selvittää ja kuunnella päätöksenteon tukena myös jatkossa.

Näin tutkimus tehtiin

Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimus on kuntien yhdessä teettämä valtakunnallinen tutkimus, jolla selvitetään kerran valtuustokaudessa kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet tutkimukseen kymmenen kertaa vuodesta 1983 lähtien. Vuoden 2020 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Helsinki lähti mukaan vuoden 2020 tutkimukseen muita kaupunkeja lyhyemmällä kyselyllä. Tästä seurasi, että vastaamisaktiivisuus nousi 44 prosenttiin eli 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2016. Helsingistä 18–79-vuotiaita vastaajia on 1 711, Espoosta 1 342 ja Vantaalta 1 348. Kysely toteutettiin syksyllä 2020.

Jenni Erjansola toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. 

Lähteet:

Bäcklund, P; Häkli, J & Schulman H (2017). Lukijalle: kansalaisosallistumisen muuttuva kenttä. Teoksessa Bäcklund, P; Häkli, J & Schulman H (toim.) Kansalaiset kaupunkia kehittämässä, 5–12. Tampere: Tampere University Press.

Hirvonen, J & Vanhatapio, M (2018). Ympäristöasenteet ja kaupunkikehitys Helsingissä ja Vantaalla. Tutkimuksia 2018:1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot.

Helsingin kaupunki (2021). Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä -verkkosivusto. Helsinki: Kaupunginkanslia, kaupunkitieto. https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne (Luettu 17.6.2021)

Keskinen, V  Ahola, N (2021). Mitä kyselytutkimukset kertovat helsinkiläisten muuttoaikeista ja niiden syistä? Kaupunkitiedon verkkolehti Kvartti. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/mita-kyselytutkimukset-kertovat-hel...

Laakso, S & Loikkanen, H (2004). Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Helsinki: Gaudeamus.

Ruusuvirta, M; Lahtinen, E; Rensujeff, K & Kurlin Niiniaho, A (2021). Taiteen ja kulttuurin barometri 2020. Taiteilijat ja taiteen tekeminen kunnissa. Cuporen verkkojulkaisuja 67. Helsinki: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja Taiteen edistämiskeskus.

Kommentoi