Helsinki
  • Kuva: Unsplash / Julius Jansson.

Artikkeli |  19.01.2023Laura Ansala

Töissä Helsingissä mutta kotona muualla?

Viimeaikaiset muutokset Helsingissä työssäkäyvien asuinpaikoissa

Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu Helsingissä. Artikkelin tiedot perustuvat vuoden 2020 loppua kuvaaviin tilastoihin, joita verrataan aiempien vuosien tietoihin.

Vuoden 2020 alussa alkanut koronapandemia on mullistanut Helsingin työmarkkinoita monin tavoin. Etenkin pandemian alkuvaiheessa lomautukset ja työttömyys kasvoivat rajusti, ja monet työlliset siirtyivät tekemään töitä kotoa käsin. Siinä missä työttömyys Helsingissä on alkanut lähestyä pandemiaa edeltänyttä tasoa, etätyöskentely on edelleen huomattavasti aiempaa yleisempää niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Ennen pandemiaa vuonna 2019 noin 18 prosenttia Uudellamaalla asuvista työllisistä työskenteli säännöllisesti kotonaan. Vuonna 2020 tämä osuus tuplaantui 36 prosenttiin, ja vuonna 2021 sama osuus työllisistä työskenteli vähintään puolet työajasta kotoaan käsin. (Leskinen 2022)

Myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä Helsingin ja muun Suomen välillä on tapahtunut pandemian myötä muutoksia, jotka liittyvät mahdollisesti osin etätyön yleistymiseen. Kun vuonna 2019 Helsinki sai muuttovoittoa muista Suomen kunnista noin 1 800 henkilöä, vuonna 2020 Helsingin muuttoliike muualta Suomesta oli tappiollista noin 1 000 henkilöllä. Vuonna 2021 Helsingin muuttotappio muualle Suomeen jatkoi kasvamistaan ja yli kolminkertaistui noin 3 200 henkilöön. Muuttovoiton kääntymiseen muuttotappioksi vaikutti erityisesti Helsingistä poismuutto: kun vuosina 2019–2021 Helsinkiin muutti vuosittain tasaisesti noin 35 000 henkilöä muualta Suomesta, Helsingistä muualle Suomeen muuttaneiden määrä kasvoi vuoden 2019 reilusta 33 000 henkilöstä liki 39 000 henkilöön vuonna 2021. (SVT 2022a) Vuoden 2022 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä lähtömuutto Helsingistä muualle Suomeen vähentyi ja alkoi painua lähemmäksi vuoden 2019 tasoa (Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta 2022).

Tässä artikkelissa tarkastellaan, näkyvätkö pandemia-ajan muutokset etätyöskentelyssä ja muuttoliikkeessä siinä, missä määrin Helsingissä työskentelevät asuvat muualla kuin Helsingissä. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, olivatko nämä mahdolliset muutokset erilaisia eri kunnissa tai alueilla, joilta Helsingissä käydään töissä, ja vaihteliko muutosten luonne eri ammattiryhmien välillä. Artikkelin tarkasteluissa käytetään Tilastokeskuksessa laadittua ammattitilastoaineistoa, joka perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (SVT 2022b). Tarkasteluissa hyödynnetään erityisesti tilastoaineiston tietoja Helsingissä työskentelevien henkilöiden asuinpaikkojen sijainnista ja heidän ammateistaan. Tilastoaineiston tuorein tieto kuvaa vuoden 2020 eli ensimmäisen koronavuoden lopun tilannetta. Riippuen tarkastelusta, vuoden 2020 tilannetta vertaillaan vuosiin 2019 tai 2018. [1]

Valtaosa Helsingissä työssäkäyvistä asui Helsingin seudulla – Helsingissä asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä putosi selvästi

Vuonna 2020 Helsingissä työskenteli noin 398 000 henkilöä ja asui noin 302 000 työllistä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus oli siten 132 prosenttia. Vajaat 59 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä, eli reilut 233 000, myös asui Helsingissä (Kuvio 1). Vajaat 13 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä asui Espoossa ja reilut 10 prosenttia Vantaalla. Muissa Helsingin seudun 11 kunnassa asui yhteensä vajaat 10 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä. Näistä kunnista Helsingissä työssäkäyviä asui eniten Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella. Kaikkiaan Helsingin seudun kunnissa asui vajaat 92 prosenttia kaikista Helsingissä työssäkäyvistä. 

Helsingin seudun ulkopuolella asui yhteensä reilut 8 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä vuonna 2020. Helsingin seudun ulkopuolisella Uudellamaalla asui reilut 9 100 Helsingissä työssäkäyvää. Tampereen seutukunnassa asui noin 3 700 ja Turun seutukunnassa noin 3 200 Helsingissä työssäkäyvää. Myös Lahden seutukunnassa asuvien Helsingissä työssäkäyvien lukumäärä oli samaa luokkaa, liki 3 000. Riihimäen, Hämeenlinnan ja Oulun seutukunnissa Helsingissä työssäkäyvien määrä oli pienempi. Uudenmaan ja mainittujen seutukuntien ulkopuolella asui yhteensä noin 9 200 Helsingissä työssäkäyvää.

 

Koronapandemian ensimmäisenä vuotena 2020 Helsingissä työssäkäyvien, eli Helsingin työpaikkojen määrä putosi edellisvuoden vajaasta 414 000:sta 3,8 prosentilla eli vajaalla 16 000 työssäkäyvällä. Helsingissä asuvien työllisten määrä väheni vielä enemmän, edellisvuoden reilusta 321 000:sta 6,1 prosentilla eli yli 19 000 työllisellä. Näiden muutosten myötä Helsingin työpaikkaomavaraisuus kasvoi 129:stä 132 prosenttiin vuonna 2020.

Suhteellinen pudotus Helsingin työpaikkamäärässä vuonna 2020 oli liki samansuuruinen kuin muualla Suomessa keskimäärin. Edeltävinä vuosina kehitys Helsingissä ja muualla Suomessa oli päinvastaista. Vuosina 2016–2019 Helsingin työpaikkamäärä kasvoi 1–3 prosenttia vuosittain, ja kasvu oli kunakin vuonna muun Suomen vastaavaa keskimääräistä kasvua nopeampaa. Ennen vuotta 2020 Helsingissä työssäkäynti väheni edellisen kerran vuonna 2014, mutta tuolloinkin vain vajaalla prosentilla edeltävästä vuodesta. 

Erityisen paljon vuonna 2020 väheni niiden Helsingissä työssäkäyvien määrä, jotka myös asuivat Helsingissä. Heidän määränsä putosi edellisvuoden vajaasta 249 000 työssäkäyvästä reilulla 6 prosentilla eli yli 15 000 työssäkäyvällä (Kuvio 2). Helsinkiläisten Helsingissä työskentelevien määrä putosi siis likimain yhtä paljon kuin Helsingin työpaikkamäärä kaiken kaikkiaan. Samalla myös Helsingissä asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä väheni noin 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuoden reilusta 60 prosentista. Juuri helsinkiläisten määrän suurta pudotusta selittänee ainakin osin koronapandemian työttömyysvaikutusten kohdistuminen palvelu- ja myyntityöntekijöiden kaltaisiin ammattiryhmiin, joissa työtehtävät edellyttävät lähityöskentelyä ja Helsingissä asuvien osuus on siksi erityisen suuri. Ammattiryhmäkohtaisia muutoksia Helsingissä työssäkäynnissä tarkastellaan artikkelissa tarkemmin jäljempänä.

Myös Espoossa ja Vantaalla asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä väheni vuonna 2020, noin 0,6 ja 1,9 prosentilla eli yhteensä reilulla 1 100 työssäkäyvällä. Monissa Helsingin seudun pienemmissä kunnissa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä sitä vastoin kasvoi vuonna 2020. Suhteellisesti kasvu oli suurinta Kauniaisissa asuvien kohdalla, noin kuusi prosenttia. Kasvua tapahtui myös Järvenpäässä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Sipoossa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrissä. Lukumääräisesti muutokset Helsingin seudun pienemmissä kunnissa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrissä olivat kuitenkin pieniä. Yhteensä näissä pienemmissä seudun kunnissa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä kasvoi alle sadalla henkilöllä. 

Kun katsotaan sekä Espoossa ja Vantaalla että pienemmissä Helsingin seudun kunnissa asuvia Helsingissä työssäkäyviä yhteensä, heidän kokonaismääränsä putosi vuonna 2020 reilulla tuhannella henkilöllä eli 0,8 prosentilla edellisvuodesta. Tästä huolimatta näissä kunnissa asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä kasvoi yhteensä noin prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin. Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä kasvoi vuonna 2020. Kaikkiaan kasvua Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrässä kertyi edellisvuodesta 2,2 prosenttia eli lukumääräisesti noin 700 henkilöä. 

 

Muutoksia seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrissä voidaan tarkastella alueittain vertaamalla vuoden 2020 tilannetta vuoden 2018 tilanteeseen (Kuvio 3). Vuoteen 2018 verrattuna Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä kasvoi 2,4 prosentilla eli liki 800 henkilöllä. [2] Kasvu oli huomattavinta Tampereen ja Turun seutukunnissa asuvien kohdalla: Tampereen seutukunnassa asuvien määrä kasvoi liki 13 prosentilla ja Turun seutukunnassa asuvien liki 11 prosentilla. Myös muissa tarkastelluissa seutukunnissa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä kasvoi, mutta Uudellamaalla (pl. Helsingin seutu) ja muualla Suomessa asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä väheni.

 

Helsingissä työskenteli paljon erityisasiantuntijoita – heidän määränsä kasvoi mutta palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä pieneni huomattavasti

Ammattirakenteensa puolesta Helsinkiä voi kutsua asiantuntijoiden kaupungiksi. Vuonna 2020 reilu kolmannes Helsingissä työssäkäyvistä, noin 141 000 henkilöä, oli erityisasiantuntijoita, ja reilu viidennes, yli 82 000 henkilöä, oli asiantuntijoita (Kuvio 4) [3]. Myös palvelu- ja myyntityöntekijöinä työskenteli merkittävä osa Helsingissä työssäkäyvistä, noin 15 prosenttia. Helsingissä asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä vaihteli ammattiryhmittäin huomattavasti. Osin tätä vaihtelua selittävät ammattiryhmien väliset erot muun muassa työn luonteessa ja etätyöskentelyn mahdollisuuksissa. Suurimmillaan Helsingissä asuvien osuus oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden kohdalla, vajaat 68 prosenttia, ja pienimmillään rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden kohdalla, 45 prosenttia. Helsingissä työskentelevistä erityisasiantuntijoista noin 58 prosenttia asui Helsingissä.

 

Helsingissä työssäkäyvien määrien muutokset vuonna 2020 eri ammattiryhmissä poikkesivat toisistaan niin suuruudeltaan kuin suunnaltaan. Lukumääräisesti selvästi eniten putosi Helsingissä työssäkäyvien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä, liki 9 000 henkilöllä (Kuvio 5). Määrällisesti toiseksi eniten pieneni ammattiryhmä ”muut työntekijät”, reilulla 3 000 henkilöllä. Näissä kahdessa ammattiryhmässä Helsingissä asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä oli erityisen suuri, noin kaksi kolmasosaa. Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden, rakennus-, korjaus-, ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden määrä väheni vuonna 2020 huomattavasti. Sen sijaan erityisasiantuntijoiden määrä kasvoi huomattavasti, lähes 5 500 henkilöllä. Vuonna 2020 tapahtuneiden muutosten myötä Helsingin työpaikkojen ammattirakenteen asiantuntijavaltaisuus vain vahvistui entisestään, samalla kun ennen kaikkea palvelu- ja myyntityön osuus työpaikoista pieneni. 

Huomattavaa oli myös se, että ammattiryhmien sisällä muutokset olivat varsin erilaisia Helsingissä ja muualla asuvien keskuudessa. Ammattiryhmissä, joissa Helsingin työpaikkamäärä pieneni, pudotukset olivat Helsingissä asuvien joukossa suhteellisesti suurempia kuin muualla asuvien joukossa. Toisaalta Helsingissä työssäkäyvien erityisasiantuntijoiden ryhmässä, joka kokonaisuudessaan kasvoi, Helsingissä asuvien määrä nousi selvästi vähemmän kuin muualla asuvien määrä. Helsingissä työssäkäyvien asiantuntijoiden kohdalla puolestaan muutokset olivat jopa eri suuntaisia. Siinä missä Helsingissä asuvien määrä pieneni, muualla asuvien määrä kasvoi. Näiden erilaisten muutosten seurauksena kaikissa ammattiryhmissä Helsingissä asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä pieneni. Ainakin osin tämän taustalla saattoi olla vuonna 2020 voimistunut poismuutto Helsingistä. 

 

Helsingissä työssäkäyvien määrän muutokset eri ammattiryhmissä olivat pääosin samansuuntaisia sekä Helsingin seudulla että sen ulkopuolella

Kun ammattiryhmäkohtaisia muutoksia tarkastellaan Helsingin seudulla asuvien keskuudessa tarkemmin, havaitaan että suurimmat määrälliset muutokset vuonna 2020 tapahtuivat Helsingissä työssäkäyvien erityisasiantuntijoiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ryhmissä. Helsingissä työssäkäyvien erityisasiantuntijoiden ryhmässä Espoossa asuvien määrä kasvoi liki 1 400 henkilöllä edellisvuodesta, eli lukumääräisesti lähes yhtä paljon kuin Helsingissä asuvien määrä. Vantaalla asuvien määrä kasvoi hieman yli 600 henkilöllä ja muissa Helsingin seudun kunnissa asuvien määrä yhteensä niin ikään reilulla 600 henkilöllä. Muualla Suomessa asuvien määrä tässä ryhmässä kasvoi vajaalla 1 300 henkilöllä. 

Helsingissä työssäkäyvien palvelu- ja myyntityöntekijöiden ryhmässä Espoossa ja Vantaalla asuvien määrät tippuivat liki yhtä paljon, molemmissa noin 600 henkilöllä. Muissa Helsingin seudun kunnissa asuvien määrä tässä ryhmässä putosi noin 350 henkilöllä, ja muualla Suomessa asuvien määrä noin 550 henkilöllä. 

Helsingissä työssäkäyvien asiantuntijoiden ryhmässä eri alueilla asuvien määrissä tapahtuneet muutokset olivat sikäli erityisiä, että Helsingin seudun ulkopuolella asuvien määrän kasvu, reilut 500 henkilöä, oli liki yhtä suuri kuin Espoossa, Vantaalla ja muualla Helsingin seudulla asuvien määrän kasvu yhteensä. Muissa ammattiryhmissä Espoossa, Vantaalla ja muualla Helsingin seudulla asuvien määrissä tapahtuneet yhteenlasketut muutokset olivat lukumääräisesti suurempia kuin Helsingin seudun ulkopuolella tapahtuneet muutokset.

 

Muutoksia Helsingin seudun ulkopuolella asuvien Helsingissä työssäkäyvien ammattiryhmäkohtaisissa määrissä voidaan tarkastella alueittain vertaamalla vuoden 2020 tilannetta vuoden 2018 tilanteeseen (Kuvio 7). Näiden seudun ulkopuolella asuvien määrissä tapahtui ammattiryhmien sisällä erisuuruisia ja osin myös erisuuntaisia muutoksia. Helsingissä työssäkäyvien erityisasiantuntijoiden ryhmässä Helsingin seudun ulkopuolella asuvien määrä kasvoi kaikilla tarkastelluilla alueilla. Erityisesti tässä ryhmässä kasvoivat Turun ja Tampereen seutukunnissa sekä Helsingin seudun ulkopuolisella Uudellamaalla asuvien määrät. Helsingissä työssäkäyvien asiantuntijoiden ryhmässä kasvua tapahtui niin ikään kaikilla tarkastelluilla alueilla, erityisesti Tampereen seutukunnassa asuvien määrässä. Helsingissä työssäkäyvien palvelu- ja myyntityöntekijöiden ryhmässä puolestaan seudun ulkopuolella asuvien määrä väheni kaikilla tarkastelluilla alueilla. Pudotus oli erityisen suuri Helsingin seudun ulkopuolisella Uudellamaalla asuvien ja Lahden seutukunnassa asuvien määrissä.

 

Helsingissä työssäkäynnin muutoksia voi selittää moni tekijä

Tämän artikkelin tarkastelut näyttävät, että monien muiden työmarkkinoilla tapahtuneiden muutosten ohella myös Helsingissä työssäkäynnin alueellinen rakenne muutti muotoaan jo koronapandemian ensimmäisenä vuotena. Vuoden 2020 lopussa entistä useampi Helsingissä työssäkäyvistä asui jossakin muualla kuin Helsingissä. Erityisen kiinnostavaa on, että tämä muutos tapahtui kaikissa ammattiryhmissä – myös esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden ryhmässä, jossa moni ammatti edellyttää lähityötä työpaikalla ja jossa Helsingissä asuvien osuus Helsingissä työssäkäyvistä oli siten hyvin korkea. 

Tämän muutoksen taustalla voi olla monia tekijöitä. Yhtäältä osa Helsingissä asuneista työllisistä saattoi muuttaa pois Helsingistä mutta jatkaa töitään samassa työpaikassa kotoaan käsin tai osin pendelöiden työpaikalleen kokoontumisrajoitusten hellitettyä. Toisaalta myös jotkut Helsingin ulkopuolella asuneet saattoivat hakeutua töihin Helsingissä sijaitsevaan työpaikkaan mutta eivät kokeneet tarpeelliseksi muuttaa Helsinkiin, esimerkiksi hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Lisäksi jotkut työpaikkansa menettäneistä tai lomautetuista saattoivat muuttaa pois Helsingistä eivätkä muuttaa takaisin, vaikka olisivatkin työllistyneet Helsinkiin uudestaan (ks. myös esim. Ansala 2021). Yhtä kaikki, tämän artikkelin tarkastelujen perusteella näyttää siltä, että jo koronapandemian ensimmäisenä vuotena etäisyys asuinpaikan ja työpaikan välillä menetti monelle Helsingissä työssäkäyvälle merkitystään. Vuoden 2021 tilastojen valmistuessa on mielenkiintoista nähdä, vahvistiko sinä vuonna erityisen paljon kasvanut Helsingin muuttotappio muihin Suomen kuntiin jo nyt havaittua muutosta entisestään.

Laura Ansala toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

[1] Vuotta 2019 koskevan tilastoaineiston tietosisältö on suppeampi kuin vuotta 2018 koskeva tietosisältö.

[2] Vuoteen 2018 verrattuna Helsingin työpaikkamäärä väheni kaikkiaan 2,7 prosenttia eli reilulla 11 000:lla. Helsingin seudulla asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä tippui kaikkiaan 3,2 prosenttia vuodesta 2018. Helsingissä asuvien ja työssäkäyvien määrä putosi 5,3 prosenttia, mutta muualla Helsingin seudulla asuvien Helsingissä työssäkäyvien määrä kasvoi 0,8 prosenttia vuodesta 2018.

[3] ”Muut työntekijät”-ammattiryhmä muodostuu henkilöistä, jotka työskentelevät muun muassa siivoukseen, jätehuoltoon, keittiö- ja pesulatyöhön ja kuljetus- ja rahdinkäsittelytyöhön liittyvissä avustavissa, rutiiniluonteisissa tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä (SVT 2022c). Kuviossa esitettyjen ammattiryhmien lisäksi sotilaat ja maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. muodostavat omat ammattiryhmänsä. Lisäksi osa työssäkäyvistä kuuluu ammatiltaan tuntemattomien luokkaan.

 

Lähteet:

Ansala L. 2021. Helsinkiläisten muuttopäätökset, työllisyys ja työtulot työpaikan menetyksen jälkeen. Tutkimuskatsauksia 1:2021. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietoyksikkö.

Helsingin seudun aluesarjat -tietokanta. 2022. Väestö ennakkotiedot [verkkojulkaisu]. Vuodet 2019–2022, Taulukko: Väestönmuutosten ennakkotiedot vuoden alusta neljännesvuosittain (Tilastokeskus). Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietoyksikkö [viitattu 26.10.2022]. Saantitapa: https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__vrm__ennak__umkun/Hg...

Leskinen T. 2022. Etätyö lisääntyi useimmilla toimialoilla, maakunnissa palattiin lähityöhön [verkkojulkaisu]. Tieto & Trendit 1.4.2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 26.10.2022]. Saantitapa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/etatyo-lisaantyi-useimm...

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2022a. Muuttoliike [verkkojulkaisu]. Vuodet 2019–2021, Taulukko: Kuntien välinen muutto tulo- ja lähtöalueittain, 1990–2021. ISSN=1797–6766. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 26.10.2022]. Saantitapa: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__muutl/statfin_muu...

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2022b. Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 26.10.2022]. ISSN=1798–5528. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/tyokay 

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2022c. Ammattiluokitus 2010 [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 29.10.2022]. Saantitapa: https://www2.tilastokeskus.fi/fi/luokitukset/ammatti/?code=9&name=Muut%2...

Kommentoi