Helsinki
  • Kuva: Helsingin kaupunki / Veeti Hautanen.

Kvartti 1/2021&nbsp|&nbsp 11.05.2021Pasi Saukkonen

Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Helsingin työmarkkinoita ja asuntomarkkinoita ei enää voi ajatella ilman Suomeen muuttaneita henkilöitä ja heidän perheitään. Kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Myös koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti. Tuore tutkimus ulkomaalaistaustaisten työllisyydestä, valtionveronalaisista tuloista ja asumisen olosuhteista pääkaupunkiseudulla tarjoaa samalla uusimpia tietoja maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan Helsingissä.

Ulkomailla syntyneet henkilöt ovat parin viime vuosikymmenen aikana muodostuneet merkittäväksi osaksi Helsingin työikäistä väestöä. 20–64-vuotiaita ulkomailla syntyneitä ulkomaalaisia [1] oli vuoden 2000 lopussa pääkaupungissa vasta 22 400, vuonna 2018 määrä oli jo 70 800. Heidän osuutensa kaupungin koko työikäisestä väestöstä on kasvanut 17 prosenttiin. Pääkaupunkiseutu kokonaisuudessaan eroaa entistä enemmän muusta Suomesta. Espoossa ja Vantaalla työikäisten maahanmuuttajien osuus työikäisestä väestöstä on nykyään vielä suurempi kuin Helsingissä. (Kuvio 1).

Suomalaistaustaiseen väestöön verrattuna maahanmuuttajien työvoimaosuus ja työllisyysaste ovat kuitenkin alempia ja työttömyysaste korkeampi. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen mukaan ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 69 prosenttia kuului vuoden 2018 lopussa työvoimaan, kun suomalaistaustaisilla vastaava luku oli 85 prosenttia. Työllisyysaste oli 56 prosenttia ja työttömyysaste 19 %, suomalaistaustaisilla 78 % ja 7 %. (Kuvio 2.)

Ajan mittaan on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Se on osittain seurausta työperusteisen maahanmuuton lisääntymisestä, mutta muutosta parempaan suuntaan näkyy myös monissa vaikeammin työllistyvissä väestöryhmissä. Suomeen muuttaneiden naisten työllisyys on yhä kaukana suomalaistaustaisten naisten korkeista työllisyysluvuista, mutta etenkin heillä tilanne on monilta osin parantunut. Vuonna 2000 kaksi kolmasosaa Helsingin työvoimaan kuuluvista somalialaistaustaisista naispuolisista maahanmuuttajista oli työttömänä, vuonna 2018 alle puolet (49 %). Työllisyysaste oli noussut 9:stä 24:ään prosenttiin.

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat taloudellisten suhdanteiden mukana

Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa ylipäätään työllisyyteen ja työttömyyteen, mutta vaikutus näkyy erityisen korostuneena maahanmuuttajien työmarkkinatilanteessa. Monet heistä työskentelevät aloilla, jotka ovat vahvasti suhdanneriippuvaisia kuten rakennusalalla ja logistiikassa. Suurella osalla maahanmuuttajista on myös määräaikaisia ja/tai osa-aikaisia työsuhteita, jotka lisäävät heidän haavoittuvuuttaan taloudellisesti vaikeampina aikoina. 

Vuoden 2008 kansainvälinen finanssikriisi seurauksineen koetteli pahasti maahanmuuttajien työllistymisen ja työpaikan säilyttämisen edellytyksiä. Viime vuosina kehitys ehti jälleen olla myönteistä, ainakin ennen koronaviruspandemian taloudelle kohdistamaa iskua kevättalvella 2020. Vertailukelpoisia lukuja maahanmuuttajien työllisyydestä koronakriisin keskellä joudutaan vielä odottamaan. Saatavilla olevien tietojen mukaan esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan ahdinko näkyy maahanmuuttajien lisääntyneenä työttömyytenä.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi maahanmuuttajista suuri osa työskentelee hallinto- ja tukipalveluissa, rakentamisessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vuoden 2018 lopussa lähes joka viides työllinen maahanmuuttaja toimi hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla, johon muun muassa siivoaminen kuuluu. Siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden ammattiryhmässä yli puolet olikin Suomeen muuttaneita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Toisaalta esimerkiksi ulkomailla syntyneiden erityisasiantuntijoiden määrä on tällä vuosituhannella noussut selvästi (Kuvio 3).

Erot maahanmuuttajaväestön sisällä ovat suuria

Maahanmuuttajat ovat monella tapaa hyvin moninainen ryhmä, ja tämä ilmenee myös pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa. Oikeastaan Suomeen muuttaneista kannattaa puhua yhtenä ryhmänä vain tilannekuvan tai kehityksen tarkastelun aluksi. Erot ovat paikoin erittäin suuria esimerkiksi sukupuolten välillä, eri taustamaaryhmien välillä sekä eri aikoina Suomeen muuttaneiden välillä. On ymmärrettävää, että työperusteisesti Suomeen muuttaneiden asema työmarkkinoilla on erilainen kuin useimmilla kansainvälisen suojelun vuoksi Suomesta oleskeluluvan saaneilla. 

Pääkaupunkiseudun sisällä Espoon, Helsingin ja Vantaan välillä on myös havaittavissa joitain eroja. Työmarkkinatilanteen erot ovat todennäköisesti suurelta osin seurausta kuntien ulkomaalaistaustaisen väestön erilaisesta rakenteesta sekä paikkakunnan toimialarakenteesta. Vantaalla lähes puolet maahanmuuttajista on virolais- tai venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisia. Espoossa puolestaan intialais- ja kiinalaistaustaisten osuus maahanmuuttajista on suurempi kuin kahdessa muussa kaupungissa. Helsingissä korostuvat puolestaan somalialaistaustaisten ja muiden afrikkalaistaustaisten osuudet.

Työllistymisen ongelmat sekä sijoittuminen matalan ansiotason toimialoille sekä vähän koulutusta ja osaamista vaativiin työtehtäviin näkyvät myös Helsingin maahanmuuttajien valtionveronalaisissa tuloissa. Keskimääräiset tulot ovat alemmat ja sijoittuminen alimpiin tuloluokkiin yleisempää. Erot väestöryhmän sisällä ovat kuitenkin jälleen suuria. Helsingin työllisillä intialaistaustaisilla – etenkin miehillä – on usein varsin korkeat tulot, sen sijaan irakilais-, somalialais- ja afganistanilaistaustaisten keskuudessa taloudelliset toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä. (Kuvio 4.)

Taloudelliset voimavarat vaikuttavat puolestaan mahdollisuuksiin tehdä valintoja asuntomarkkinoilla. Omistusasuminen on Helsingin maahanmuuttajilla selvästi harvinaisempaa kuin kantaväestöön kuuluvilla, vaikka oman asunnon omistaminen yleistyy maassaoloajan myötä useimmissa taustamaaryhmissä. Sijoittuminen ARA-vuokra-asuntoihin on etenkin joissain taustamaaryhmissä hyvin yleistä, mihin vaikuttaa esimerkiksi somalialaistaustaisten usein keskimääräistä suurempi perhekoko. Varsinkin suuret ulkomaalaistaustaiset perheet asuvat Helsingissä usein ahtaasti.

Maahanmuuton toinen sukupolvi vaikuttaa laajasti kaupunkikehitykseen

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut Helsingissä ja laajemmin pääkaupunkiseudulla nopeasti. Suurin osa heistä on kuitenkin yhä lapsia ja nuoria, ja melko harvat kuuluvat työikäiseen väestöön. Kansainvälisen kokemuksen ja tutkimustiedon perusteella on syytä seurata tarkasti, miten hyvin tämä niin sanottu maahanmuuton toinen sukupolvi löytää oman paikkansa ja menestyy elämässä. Esimerkiksi laajamittaisella koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytymisellä on suuria kielteisiä vaikutuksia koko kaupungille.

Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset pärjäävät koulussa ja suorittavat tutkintoja useammin kuin itse Suomeen muuttaneet. Havainto vastaa muista maista saatuja tietoja ja kokemuksia. Ero suomalaistaustaisiin ikätovereihin on kuitenkin usein selvä, ja se näkyy koulutuspolun monissa eri vaiheissa. Vaikuttaa myös siltä, että Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset naiset pääsevät monessa tapauksessa vastaavan väestöryhmän miehiä paremmin elämässä eteenpäin. (Kuvio 5.)

Ulkomaalaistaustainen väestö kasvaa Helsingissä myös tulevaisuudessa. Kasvua ylläpitää Suomeen suuntautuva muuttoliike, pääkaupunkiseudulle suuntautuva maahanmuuttajien ja heidän lastensa Suomen sisäinen muuttoliike sekä luonnollinen väestönlisäys eli toisen sukupolven kasvu. Koska muu väestönkasvu on vähäistä, ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista helsinkiläisistä kasvaa nopeasti. Vuoteen 2035 mennessä väestönosuuden oletetaan kasvavan nykyisestä vajaasta kahdestakymmenestä prosentista yli neljännekseen (Helsingin kaupunginkanslia, Espoon kaupunki & Vantaan kaupunki 2019).

Tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin työmarkkinoilla, mutta myös asuntomarkkinoilla sekä palvelujen käyttäjinä ja kuluttajina Suomeen muuttaneiden ja heidän lastensa merkitys korostuu entisestään. On pyrittävä luomaan edellytyksiä kaikille kaupunkilaisille päästä elämässään eteenpäin ja antaa oma panoksensa myönteiselle kaupunkikehitykselle. Tämä edellyttää oikein kohdennettuja ja määrätietoisia toimia, joilla vahvistetaan osallisuutta ja lisätään osallistumista sekä kitketään syrjintää ja rasismia.

Pasi Saukkonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Hän on dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. 

* * * * *

[1] Tässä yhteydessä hyödynnetään Tilastokeskuksen syntyperään ja taustamaahan perustuvaa väestön jaottelua. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ks. tarkemmin Tilastokeskuksen verkkosivuilta

Lähteet:

Helsingin kaupunginkanslia, Espoon kaupunki & Vantaan kaupunki (2019). Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Tilastoja 3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia.

Saukkonen, Pasi (2021). Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla. Asuminen, työllisyys ja tulot. Tutkimuksia 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia.

Kommentoi

Lehdessä: