Helsinki
Artikkeli |  05.08.2021Gritten Naams, Kirsi Verkka, Belinda Barbato

Yhdenvertaisuus digitaalisessa osallisuusprosessissa – case OmaStadi

Digitalisaatio on muuttanut työelämää, palveluja ja tapaamme olla yhteydessä toisiimme viimeisten vuosikymmenten aikana. Demokraattisissa instituutioissa digitalisaation hyödyntäminen on kuitenkin vielä nuorta. Edustuksellinen demokratia, raskas hallinto, harvakseltaan tapahtuva äänestäminen ja tapa, jolla poliittiset puolueet, hallitukset ja parlamentit ovat vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa, ovat säilyneet lähes muuttumattomana vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana. Tarve muutokselle on kuitenkin ilmeinen, sillä kansalaisten epäluottamus poliittisia instituutioita kohtaan on lisääntynyt ja esimerkiksi äänestysprosentti laskenut monissa Europan maissa.

Digitaaliset osallistumisen ratkaisut mahdollistavat kansalaisten roolin muuttumisen passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi, jonka asiantuntemus ja kokemukset huomioidaan päätöksenteossa. Digitaaliset demokratiamenetelmät voivat parhaimmillaan vahvistaa poliittisen keskustelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä, lisätä tiedon saavutettavuutta laajemmalle joukolle ja tuoda päätöksentekoa lähemmäksi kansalaisia. Digitaaliset demokratiamenetelmät myös lisäävät osallistumisen yhdenvertaisuutta siten, että osallistuminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottua.  E-demokratiaan sisältyy kuitenkin joitakin riskejä, kuten yhdenvertaisten osallistumisen mahdollisuuksien kaventuminen, keskustelun polarisoituminen ja tietojen vuotaminen hakkeroinnin seurauksena.

Helsingin kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa, OmaStadissa, kaupunkilaiset voivat ideoida ja äänestämällä päättää, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. OmaStadi on digitaalinen osallistumisprosessi, jossa ideoiden jättäminen, yhteiskehittäminen sekä äänestys tapahtuvat OmaStadi-sivustolla.  OmaStadia on toteutettu Helsingissä vuodesta 2018 ja käynnissä on tällä hetkellä OmaStadin toinen kierros.  

OmaStadi on vaikuttamiskanava kaikille

Parhainkaan digitaalinen osallistumisen palvelu ei saavuta tavoitteitaan, elleivät kaupunkilaiset saa tietoa, kiinnostu asiasta ja aktivoidu toimimaan. Digitaalisen palvelun kehittämisen rinnalla onkin tehtävä paljon työtä, jotta erilaiset kaupunkilaisryhmät saavat tiedon osallistumisen mahdollisuudesta ja riittävästi tukea osallistumiseen.

Helsingin kaupungin osallisuuden periaatteiden mukaisesti OmaStadin tavoitteena on innostaa mukaan mahdollisimman moniääninen ja alueellisesti tasavertainen osallistujajoukko. OmaStadi on vaikuttamiskanava kaikille helsinkiläisille, mutta toteutuakseen yhdenvertaisena ja kaikille saavutettavana prosessina, toimeenpano edellyttää erilaisia keinoja väestöryhmien osallistumisen tukemiseksi. OmaStadin toteutuksessa selkeä ja monikielinen viestintä, saavutettava verkkosivusto, tapahtumat ja työpajat sekä yhteistyö kaupungin palvelujen ja järjestöjen kanssa ovat olleet tärkeässä osassa kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemisessa. Yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet OmaStadissa on kohdennettu pitkälti lisä- tai erityistukena niille ryhmille, jotka prosessin ensimmäisellä kierroksella tunnistettiin aliedustetuiksi.

Kaupunkilaisten yhdenvertaista osallistumista OmaStadiin on tuettu noin parissa kymmenessä kaupungin palvelussa, joiden toimipisteet jakautuvat eri puolille kaupunkia. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten kautta on tavoitettu nuoria, ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tavoittaneet muun muassa ikääntyneitä kaupunkilaisia ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Järjestökumppanien avulla on tavoitettu erityisesti vieraskielisiä kaupunkilaisia.

Vieraskielisten helsinkiläisten osallistumista tuettiin monikielisellä viestinnällä ja markkinointimateriaalia tuotettiin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi kaupungissa eniten puhutuilla kielellä viroksi, arabiaksi, somaliksi ja venäjäksi. Markkinointiviestintää kohdennettiin eri kieliryhmille ja syksyn 2021 äänestyksessä kokeillaan viestinnän kohdentamista lisäksi ikäryhmittäin ja alueellisesti. Kaupunki oli myös mukana Sitran rahoittamassa hankkeessa, jossa etsittiin keinoja tukea erityisesti venäjänkielistä väestöä.

Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki on jaettu suurpiireittäin, joiden budjetit määräytyvät asukasluvun mukaan. Lisäksi kokonaissummasta on varattu erillinen osuus koko kaupunkia koskeville ehdotuksille. Jonkin verran on käyty keskustelua alueiden yhdenvertaisuudesta ja siitä, ovatko alueet liian suuria ja aiheuttaako tämä sen, että väestömäärältään suuremmat kaupunginosat hyötyvät enemmän suhteessa pienempiin. Suurpiiritasolla ehdotusten jakautuminen eri puolille kaupunkia on ollut melko tasaista ja ensimmäisellä kierroksella eri suurpiireissä oli äänestettävänä 3–4 ehdotusta 10 000 asukasta kohti. Äänestysaktiivisuus kuitenkin erosi merkittävästi suurpiirien välillä ja äänestysprosentin vaihteluväli oli 5,3%–16%. Aktiivisimmin äänestettiin kaakkoisessa ja keskisessä suurpiirissä. Äänestysprosentti oli matalin itäisessä suurpiirissä, jossa kuitenkin jätettiin paljon ideoita ja osallistuttiin aktiivisesti yhteiskehittämiseen. Pelkkä äänestysaktiivisuus ei siis anna kokonaiskuvaa alueen asukkaiden osallistumisesta ja aktiivisuudesta osallistuvassa budjetoinnissa. Alueellisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi OmaStadin toisella kierroksella on suunniteltu kohdennettua markkinointiviestintää ja muita toimenpiteitä niille alueille, joiden aktiivisuus on ensimmäisellä kierroksella ollut heikkoa.

Kun kohtaamiset siirtyivät verkkoon – ratkaisut osallistumisen ja vuorovaikutuksen tukemiseksi

OmaStadin tavoitteena on, että äänestykseen etenevät ehdotukset kehitetään deliberatiivisesti eli yhdessä puntaroimalla ja keskustelemalla asukkaiden kesken sekä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkilaiset äänestävät siitä, mitkä ehdotukset kaupunki toteuttaa ja vaikuttavat siis suoraan päätökseen.  

Digitaalisen osallisuusprosessin yhdenvertaisuutta tukeva toteutus vaatii rinnalleen paljon myös kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Koronatilanne haastoi tätä tärkeää periaatetta. Kasvokkaisista tapahtumista ei kuitenkaan kokonaan luovuttu, vaan ne siirtyivät verkkoon, ja tiedon jakaminen, neuvonta sekä osallistumisen tuki muotoiltiin digitaaliseen ympäristöön sopivaksi. Kaupunki sekä järjestökumppanit organisoivat laajan verkkotyöpajojen ja -neuvonnan kokonaisuuden, missä muun muassa ikääntyneet, vieraskieliset sekä nuoret saivat räätälöityä tukea ideointiin. Esimerkiksi pelkästään järjestökumppanit tavoittivat satoja vieraskielisiä kaupunkilaisia kymmenissä työpajoissa, joista syntyi satoja ideoita kaupungin kehittämiseksi.

Erityisesti yhteiskehittämisvaiheessa, kun ideoista kehitetään äänestettäviä ehdotuksia yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa, on tärkeää tavata ja keskustella ehdotuksista. Ideoinnin jälkeisen yhteiskehittämisen tueksi järjestettiin 15 OmaStadi Raksa -verkkotyöpajaa, joissa digitaalista osallistumista tuettiin ennen työpajoja ja niiden aikana. Digineuvonta, aktiivinen viestintä sekä tiedon ja tukimateriaalin jakaminen OmaStadi-sivustolle pohjustivat verkossa käytävää yhteiskehittämistä sekä valmistivat osallistujia yhteiseen työskentelyyn. Osallistujien erilaisia tarpeita huomioitiin työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödyntämällä asukasprofiileja sekä verkkofasilitointiin erikoistunutta yritystä. Työpajat rakennettiin alueen tai käsiteltävän teeman perusteella, mikä mahdollisti samoista asioista kiinnostuneiden kaupunkilaisten kohtaamisen ja keskustelun ajankohtaisista tarpeista ja toiveista. OmaStadi Raksa -työpajoihin osallistui noin 500 kaupunkilaista, mikä vastasi lähes sitä osallistujamäärää, jonka ensimmäisen OmaStadi-kierroksen yhteiskehittämistapahtumat tavoittivat vuonna 2019.

Työpajoihin osallistuminen ei kuitenkaan ollut välttämätöntä, vaan iso osa ehdotuksista valmistui verkkosivustolla käytävän kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden välisen keskustelun perusteella. Ensimmäisellä kierroksella kaikki yhteiskehittäminen tapahtui käytännössä työpajoissa, joten digitaalisten valmiuksien lisääntyminen koronatilanteen aikana oli selvästi havaittavissa myös OmaStadin toteutuksessa. 

Yhdenvertaisuuden kehittäminen

OmaStadin ensimmäisellä kierroksella oli nähtävissä, että digitaalinen alusta tarjosi monenlaisille kaupunkilaisille tilaisuuden tehdä ideoita ja ehdotuksia, ja mahdollisuuteen tarttuivat muutkin kuin jo valmiiksi aktiiviset helsinkiläiset. OmaStadin toinen kierros – joka toteutettiin lähes kokonaan digitaalisesti – osoitti, että mukana oli ensimmäistä kierrosta moninaisempi joukko kaupunkilaisia. OmaStadin osallistujajoukko oli ikä- ja kielitaustaltaan laaja, mikä kertoi yhteistyön sekä tiedonjaon, neuvonnan ja osallistumisen tuen onnistumisesta. 

Kuitenkin myös OmaStadissa on tunnistettu digitaaliseen osallisuusprosessiin liittyviä haasteita, jotka heijastuvat yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Digitaalisuus haastaa erityisesti prosessin deliberatiivisen laadun ja tiedonkulun. Väärinymmärryksen mahdollisuus on suurempi verkossa käytävässä keskustelussa kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa. OmaStadin toisen kierroksen kokemukset osoittavat, että verkkosivustolla käyty vuorovaikutus oli määrällisesti vähäisempää ja viestinnällisesti niukempaa kuin järjestetyissä verkkotyöpajoissa.  Verkkotyöpajoissa deliberatiivinen laatu oli vahvempaa, sillä työpajoissa käytiin vastavuoroisempaa keskustelua ja haettiin yhteistä ymmärrystä.

Kuten muissakin demokraattisissa innovaatioissa, myös OmaStadissa on toisella kierroksella tehty ehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Nämä OmaStadi-prosessiin liittyvät ehdotukset ovat keskittyneet yhdenvertaisuuden lisäämiseen ja hiljaisten äänien osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.  Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien tukemiseksi OmaStadin tulevissa vaiheissa on tarkoitus jo nyt käytössä olevien tukitoimien lisäksi muun muassa hyödyntää vapaaehtoistoiminnan tuomia mahdollisuuksia perusteellisemmin. OmaStadin kehittäminen jatkuu, mutta jo nyt saadut tulokset digitalisaation mahdollisuuksista yhdenvertaisuuden edistämisessä ovat haasteista huolimatta lupaavia.

Kommentoi