Helsinki alueittain on tietokeskuksen eniten kysyttyjä ja käytettyjä tuotteita. Nopeakin tutustuminen Helsinki alueittain -julkaisuun tekee selväksi, että Helsinki on monimuotoinen, monet aikakerrokset säilyttänyt kaupunki. Kaupungin jokaisella alueella on oma historiansa, identiteettinsä ja nykyilmeensä.

Helsingin suunnittelua ohjaavat tulevassa yleiskaavassa toiset periaatteet kuin ne, joilla kaupunkia on aiemmilla vuosikymmenillä rakennettu. Nyt tehdään tiivistä ja urbaania kaupunkia, jossa liikkuminen sujuu raiteilla, pyöräillen ja kävellen.

Sosiaalisten ja alueellisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvät mahdolliset hyvinvointivaikutukset ovat ajankohtaisia teemoja kaupunkitutkimuksen kentällä.

Vuonna 2007 Alankomaiden hallitus määritteli 40 asuinaluetta eri kaupungeissa ongelma-alueiksi, joilla elämisen laadun parantamista olisi lähestyttävä kokonaisvaltaisesti.

Tässä artikkelissa tarkastellaan asuinalueen sosiaalista merkitystä maahanmuuttajien elämässä.

Kaupunkien sosiaalisten alue-erojen lisääntyminen Suomessa on varsin tunnettu tosiasia. Tähän viittaavat niin huomiot julkisessa keskustelussa ja kaupunkien kehittämistoimenpiteiden perusteluissa kuin myös enemmistö varsinaisista tutkimushavainnoista. Kuitenkin alueellisten erojen tutkimus on keskittynyt toistaiseksi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsingin sisäisten erojen analyyseihin (esim. Vaattovaara & Kortteinen 2002; 2012, Vilkama 2011). Pääkaupunkiseutua koskevien havaintojen pohjalta on suhteellisen kritiikittä omaksuttu ajatus samankaltaisen kehityksen ilmenemisestä myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Aluevaikutuksella (neighbourhood effect) tarkoitetaan sitä, että huono-osaisella alueella asuminen kaventaa yksilön mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Menestymiseen eivät näin vaikuta pelkästään yksilön omat lähtökohdat, vaan elinympäristö on ikään kuin lisäjarruna. Ongelmat istuvat joillakin asuinalueilla tiukassa, ja köyhyys tai työttömyys voi periytyä sukupolvelta toiselle.