Helsinkiläisten nuorten suuri enemmistö voi tällä hetkellä hyvin. Helsingin kaupunki haluaa toimia niin, että tämä kehitys jatkuu ja että vielä useampi nuorista voi hyvin, mutta huolestuttava eriytymiskehitys on käynnissä.

Mitkä ovat Helsingin nuorisotoimen tärkeimpiä tavoitteita tällä hetkellä? Mikä on isoin haaste nuorisotoimen johtamisessa?

Helsingissä 12–29-vuotiaiden nuorten määrä kääntyi vahvaan kasvuun 1990-luvun lamavuosina, ja määrä on nyt lähes neljänneksen korkeampi kuin 1993.

Tämä artikkeli tarkastelee nuorten jäämistä työn ja opiskelun ulkopuolelle Helsingissä. Tarkastelun kohteena ovat ne syntyperältään ulkomaalaiset 15–29-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, jotka olivat vuoden 2010 loppuun mennessä asuneet Suomessa vähintään vuoden.

Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan Euroopan alueellista eriytymistä aluetaloudellisten indikaattoreiden ja tilastotietojen valossa sekä sijoitetaan Helsingin seutu ja Itämeren alueen muut suurkaupungit Euroopan alueiden verkoston kehykseen.

Nuorten aikuisten elämäntapaan liittyy paljon uskomuksia ja oletuksia. Samoin urbaania kaupunkiympäristöä elinpiirinään pitävien kulutustottumuksista, tavoista ja arvoista tuntuu olevan vallalla piintynyt käsitys.

Helsingin kaupungin tietokeskus ja Suomen Tilastoseura järjestivät 23. huhtikuuta iltapäiväseminaarin aiheesta Mitä tilastot ja rekisterit kertovat tämän päivän nuorista?

Joskus eteen tulee kirjoja, jotka todella kolahtavat, ja ne on pakko lukea yhteen menoon. Kevään 2013 löytö on ollut Mauri ”Moog” Konttisen Elämän kartoitus I & II.

Helsingin kaupungin uusi strategia valtuustokaudelle 2013–2016 painottaa avoimuutta, osallistumista ja kaupungin toimivuutta asukkaiden näkökulmasta. Panostetaan kaupunkilaisten arkeen ja elämänlaatuun vaikuttaviin asioihin.