Artikkelit

Ulkoistettu luonnonsuojelu – Helsingin luontoalueet ennen vuotta 1946

Helsinki on ollut edelläkävijä teollis-urbaanissa ympäristönsuojelussa, mutta ei klassisessa luonnonsuojelussa: se perusti ensimmäisen luonnonsuojelualueensa vasta vuonna 1946. Kaupunkiluonnolle olennaisena on nähty saavutettavuus, moninaiskäyttö, suuret kävijämäärät ja maisemalliset arvot. Kansanpuistojen kautta kehittyi etenkin työväestön erityinen luontosuhde Helsingissä.

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Esa Nikunen

Ilmasto muuttuu – mitä tekee Helsinki?

Poikkeuksellisen kuuma kesä nosti ilmastonmuutoksen yhä useamman helsinkiläisen tietoisuuteen kouriintuntuvalla tavalla. Katseet ovat kääntyneet aiempaa enemmän kaupungin suuntaan: mitä Helsinki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Teemu Vass

Helsingin tiivistyminen on koetinkivi ihmisen ja luonnon yhteiselolle kaupungissa

"Helsinki kasvaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti. Nyt on tärkeää hoitaa kaupunkisuunnittelu sillä tavalla tarkasti, ettei viher- ja siniympäristö kärsi liikaa", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina toimiva kaupunkiekologi Jari Niemelä, jolla on pitkä kokemus kaupungin ja yliopiston välisestä yhteistyöstä.

Lue lisää>

Helsingin energiatietojen esittäminen 3D-kaupunkimallissa tuo työkaluja ilmastonmuutoksen hillintään

Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?

Lue lisää>
Kvartti 3/2018 |  17.12.2018Timo Cantell

Pääkirjoitus 3/2018

Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista.

Lue lisää>
Artikkeli |  17.12.2018Pekka Mustonen

Lokakuun matkailu Helsingissä: kärkimaiden joukko hajautuu

Matkailijoiden yöpymisten määrä Helsingissä kasvoi lokakuussa vuoden takaiseen nähden, ja erityisesti ulkomaisissa matkailijoissa oli nousua. Kärkimarkkinat ovat edelleen kehittyneet hieman eri suuntiin, kun Saksan, Venäjän ja Yhdysvaltojen asema vahvistui matkailijoiden lähtömaina ja Britannia, Japani, Kiina ja Ruotsi taas heikkenivät.

Lue lisää>

Helsingin luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ilmastonmuutoksen varjossa

Miltei kaikki suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä, osana kansallista identiteettiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Jopa 86 prosenttia on sitä mieltä, että lähiluonto pitäisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Tästä huolimatta vain paljon harvempi mieltää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen yhdeksi suurimmista luontoa koskevista uhkatekijöistä.

Lue lisää>

Urbaanien paikkojen estetiikka: näkökulma kestävään kaupungistumiseen

Tämän päivän urbaania elämäntyyliä määrittää liikkuvuus ja erilaisten älyteknologioiden mahdollistama etäläsnäolo. Tästä huolimatta arkinen elinympäristömme ja sen sisältämät verrattain pysyvät paikat ovat keskeisiä kaupunkielämän kokemuksellisen laadun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden osatekijöitä. Näiden urbaanien paikkojen omalaatuinen, usein jopa melko vaatimaton ja vähäeleinen esteettisyys jäsentää elämäämme ja tekee arkipäivästä merkityksellistä. Nämä paikat ja niiden estetiikka ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuna.

Lue lisää>
Artikkeli |  13.12.2018Pekka Vuori

Väestön keskittyminen Helsingin seudulle jatkuu

Helsingin seudun väestönkasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Myös Helsingin kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina nopeasti. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu väestönkasvu on sen sijaan kääntynyt miinusmerkkiseksi vuonna 2015. Tuoreimpia väestöennusteita vertailemalla näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin Helsingin metropolialueen ulkopuolella. Lasten määrä vähenee muualla Suomessa, vaikka se kasvaakin yhä Helsingissä ja Helsingin seudulla. Pääkaupunkiin ja seudulle keskittyy tämän lisäksi huomattavan suuri osa Suomen nettomaahanmuutosta.

Lue lisää>
Artikkeli |  05.12.2018Hanna Ahtiainen

Työssäkäyvät koululaiset Helsingissä – lukuvuoden aikana palkkatyössä olevien tausta ja opinnoissa jaksaminen

Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen. Kaiken kaikkiaan yläkoulun tai toisen asteen opintojen ohella työssä käyminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Koulu-uupumuksen kokemuksia on etenkin yläkoulun ja lukion ohella tiiviisti työskentelevillä nuorilla.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita