Artikkelit

Mitä sosiaalinen media ja muut käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot kertovat viheralueiden käytöstä?

Käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot, kuten sosiaalisen median sisällöt ja matkapuhelinaineistot, tuovat uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan ja viheralueiden käytön ymmärtämiseen. Helsingistä kootut tulokset osoittavat, että aineistot tarjoavat uutta tietoa viheralueiden käytöstä, kunhan eri aineistolähteiden ominaispiirteet ja puutteet huomioidaan.

Lue lisää>

Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

Digitalisaation vaikutusten myötä osa ammateista ja työpaikoista katoaa tai niiden tilalle syntyy uusia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa korkeassa korvautumisriskissä olevien työpaikkojen osuus vaihtelee jonkin verran. Helsingissä osuuden arvioidaan olevan 22 prosenttia, Espoossa 20 prosenttia ja Vantaalla 26 prosenttia.

Lue lisää>

Mielenterveysongelmien vuoksi asioineet ovat muita tyytymättömämpiä terveyspalveluihin

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  21.08.2020Timo Cantell

Pääkirjoitus 2/2020

Kaupungin tulee tarjota toimivia palveluja kasvavalle asukasjoukolleen myös poikkeustilanteissa, joissa resurssit niiden tuottamiseen saattavat olla aikaisempaa niukemmat. Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa.

Lue lisää>
Kvartti 2/2020 |  20.08.2020Netta Mäki

Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.

Lue lisää>

Selaa artikkeleita