Käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot, kuten sosiaalisen median sisällöt ja matkapuhelinaineistot, tuovat uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan ja viheralueiden käytön ymmärtämiseen. Helsingistä kootut tulokset osoittavat, että aineistot tarjoavat uutta tietoa viheralueiden käytöstä, kunhan eri aineistolähteiden ominaispiirteet ja puutteet huomioidaan.

Digitalisaation vaikutusten myötä osa ammateista ja työpaikoista katoaa tai niiden tilalle syntyy uusia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa korkeassa korvautumisriskissä olevien työpaikkojen osuus vaihtelee jonkin verran. Helsingissä osuuden arvioidaan olevan 22 prosenttia, Espoossa 20 prosenttia ja Vantaalla 26 prosenttia.

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.

Kaupungin tulee tarjota toimivia palveluja kasvavalle asukasjoukolleen myös poikkeustilanteissa, joissa resurssit niiden tuottamiseen saattavat olla aikaisempaa niukemmat. Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa.

Helsinkiläisten elinajanodotteen pituus vaihtelee huomattavasti koulutusryhmän mukaan. Pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden helsinkiläismiesten elinajanodote oli 7,8 vuotta ja -naisten 5,2 vuotta lyhempi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden.