Ilmansaasteita pidetään yhtenä suurimmista ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Näistä pienhiukkaset ovat vaarallisimpia.

Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-aseman kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti.

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Toinen suuri ja kaupunkeja globaalistikin koskettava uhka on, että eriytymisen kautta muodostuu varsin erilaisia todellisuuksia, joissa lapset ja nuoret kasvavat. Jotta tällaisiin ilmiöihin voidaan puuttua, niistä tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa.

Helsinkiläisistä noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että kaupunki tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi liian vähän. Naiset ovat miehiä harvemmin tyytyväisiä Helsingin ilmastotoimien riittävyyteen. Joukkoliikenteen kehittämistä pidettiin parhaana keinona ilmastomuutoksen hillinnässä tai siihen sopeutumisessa.

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Koronaepidemian vaikutukset ovat painottuneet eri väestöryhmiin eri tavalla. Tämä käy ilmi analyysistä, joka on tehty viimeisimmän Helsinki-barometrin kyselyaineistolla. Nuorimmat vastaajat olivat kärsineet eniten koronaan liittyvistä taloushuolista, ja vanhimmat taas olivat eniten huolissaan epidemian vaikutuksista itselleen.

Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosituhannella selvästi nopeammin kuin suomenkielisten.

Helsingin väestönkasvu vuonna 2020 on todennäköisesti melko lähellä aiempien vuosien tasoa. Ilman koronaa se olisi ollut edellisvuotista korkeampi.

Nuorten päihteidenkäytössä keskimäärin on havaittu selviä myönteisiä kehityskulkuja ennen kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Nähtävissä on kuitenkin myös tekijöitä, jotka vaativat erityistä huomiota.

Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty?

Helsinkiläisnuorten kokemus oman perheen taloudellisesta tilanteesta on yhteydessä siihen, paljonko he liikkuvat ja minkä verran kokevat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja koulu-uupumusta.

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Kontulan mediakuva on kehittynyt synkempään suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahta kaupunginosaa koskevassa uutisoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000- ja 2010-lukujen aikana.

Reilu kymmenen prosenttia helsinkiläisistä on jäänyt jossakin määrin digitaalisten palvelujen ulkopuolelle tai kokee ne vaikeiksi käyttää. Varsinkin monet iäkkäämmät kohtaavat haasteita palvelujen käytössä.

Käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot, kuten sosiaalisen median sisällöt ja matkapuhelinaineistot, tuovat uusia mahdollisuuksia kaupunkitilan ja viheralueiden käytön ymmärtämiseen. Helsingistä kootut tulokset osoittavat, että aineistot tarjoavat uutta tietoa viheralueiden käytöstä, kunhan eri aineistolähteiden ominaispiirteet ja puutteet huomioidaan.

Digitalisaation vaikutusten myötä osa ammateista ja työpaikoista katoaa tai niiden tilalle syntyy uusia. Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa korkeassa korvautumisriskissä olevien työpaikkojen osuus vaihtelee jonkin verran. Helsingissä osuuden arvioidaan olevan 22 prosenttia, Espoossa 20 prosenttia ja Vantaalla 26 prosenttia.

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Erityisesti kokemukset palvelujen sujuvuudesta ovat heikkoja verrattuna niihin terveyspalveluiden käyttäjiin, jotka ovat asioineet palveluissa muiden syiden kuin mielenterveysongelmien vuoksi.

Kaupungin tulee tarjota toimivia palveluja kasvavalle asukasjoukolleen myös poikkeustilanteissa, joissa resurssit niiden tuottamiseen saattavat olla aikaisempaa niukemmat. Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa.