Kaupungit ovat ottaneet aktiivisen roolin globaaleihin ympäristöongelmiin vaikuttamisessa. Myös kaupunkilaisten mielipiteillä sekä kulutustottumuksilla ja -valinnoilla on tärkeä osansa kaupunkien ohjatessa toimintaansa ympäristöä säästävään suuntaan. Ympäristömyönteiset asenteet ovat tutkimuksen mukaan yleisiä, mutta asenteet näkyvät kaupunkilaisten arkivalinnoissa vaihtelevasti.

Helsinki on ollut edelläkävijä teollis-urbaanissa ympäristönsuojelussa, mutta ei klassisessa luonnonsuojelussa: se perusti ensimmäisen luonnonsuojelualueensa vasta vuonna 1946. Kaupunkiluonnolle olennaisena on nähty saavutettavuus, moninaiskäyttö, suuret kävijämäärät ja maisemalliset arvot. Kansanpuistojen kautta kehittyi etenkin työväestön erityinen luontosuhde Helsingissä.

Poikkeuksellisen kuuma kesä nosti ilmastonmuutoksen yhä useamman helsinkiläisen tietoisuuteen kouriintuntuvalla tavalla. Katseet ovat kääntyneet aiempaa enemmän kaupungin suuntaan: mitä Helsinki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

"Helsinki kasvaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti. Nyt on tärkeää hoitaa kaupunkisuunnittelu sillä tavalla tarkasti, ettei viher- ja siniympäristö kärsi liikaa", toteaa Helsingin yliopiston rehtorina toimiva kaupunkiekologi Jari Niemelä, jolla on pitkä kokemus kaupungin ja yliopiston välisestä yhteistyöstä.

Helsingissä on jo useita vuosia haaveiltu, että energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan liittyviä tietoja saataisiin kartalle, jotta kaupungin suunnittelijoilla olisi paremmat työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Helmikuussa 2018 valmistui kaupungin energia- ja ilmastoatlas, joka julkaistiin kaikille avoimena verkkopalveluna. Mistä tässä atlaksessa on kyse?

Tämänkertainen Kvartti-lehti tarkastelee helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyviä seikkoja useista eri näkökulmista.

Matkailijoiden yöpymisten määrä Helsingissä kasvoi lokakuussa vuoden takaiseen nähden, ja erityisesti ulkomaisissa matkailijoissa oli nousua. Kärkimarkkinat ovat edelleen kehittyneet hieman eri suuntiin, kun Saksan, Venäjän ja Yhdysvaltojen asema vahvistui matkailijoiden lähtömaina ja Britannia, Japani, Kiina ja Ruotsi taas heikkenivät.

Miltei kaikki suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä, osana kansallista identiteettiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Jopa 86 prosenttia on sitä mieltä, että lähiluonto pitäisi ottaa paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä. Tästä huolimatta vain paljon harvempi mieltää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen yhdeksi suurimmista luontoa koskevista uhkatekijöistä.

Tämän päivän urbaania elämäntyyliä määrittää liikkuvuus ja erilaisten älyteknologioiden mahdollistama etäläsnäolo. Tästä huolimatta arkinen elinympäristömme ja sen sisältämät verrattain pysyvät paikat ovat keskeisiä kaupunkielämän kokemuksellisen laadun ja kokonaisvaltaisen kestävyyden osatekijöitä. Näiden urbaanien paikkojen omalaatuinen, usein jopa melko vaatimaton ja vähäeleinen esteettisyys jäsentää elämäämme ja tekee arkipäivästä merkityksellistä. Nämä paikat ja niiden estetiikka ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuna.

Helsingin seudun väestönkasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Myös Helsingin kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina nopeasti. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu väestönkasvu on sen sijaan kääntynyt miinusmerkkiseksi vuonna 2015. Tuoreimpia väestöennusteita vertailemalla näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin Helsingin metropolialueen ulkopuolella. Lasten määrä vähenee muualla Suomessa, vaikka se kasvaakin yhä Helsingissä ja Helsingin seudulla. Pääkaupunkiin ja seudulle keskittyy tämän lisäksi huomattavan suuri osa Suomen nettomaahanmuutosta.

Yleisintä palkkatyö on toisella asteella opiskelevilla tytöillä. Yläkoulussa työssäkäyvä nuori on useammin ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen. Kaiken kaikkiaan yläkoulun tai toisen asteen opintojen ohella työssä käyminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Koulu-uupumuksen kokemuksia on etenkin yläkoulun ja lukion ohella tiiviisti työskentelevillä nuorilla.

Suomeen saapui vuonna 2015 tavallista suurempi määrä turvapaikanhakijoita. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia oppimiskokemuksia turvapaikanhakijoilla on ollut suomalaisesta kulttuurista, suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja sosiaalisista suhteista suomalaisten kanssa. Vastaavaa pitkittäistutkimusta ei ole turvapaikanhakijoista tehty aiemmin Suomessa.

Matkailukatsaus keskittyy tällä kertaa Helsinkiin syyskuussa kohdistuneeseen matkailuun, ja samalla silmäillään vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä. Matkailu on jatkunut vilkkaana, vaikka viime vuoden ennätyslukemiin ei ole ylletty. Verrattuna aiempiin vuosiin kolme kärkimaata, eli tällä hetkellä venäläiset, saksalaiset ja yhdysvaltalaiset, ovat kasvattaneet kolmen vuosineljänneksen aikana kaulaansa muihin lähtömaihin nähden.

Artikkelissa selvitetään Helsingin alakoulujen 4.–5.-luokkalaisten osallisuutta tarkastelemalla, missä määrin he ovat osallistuneet koulun toiminnan suunnitteluun ja toisaalta kokevat itse kuuluvansa osaksi erilaisia yhteisöjä. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat, varsinkin tytöt, olivat osallistuneet muita useammin koulun asioiden suunnitteluun. Suomalaistaustaiset oppilaat kokivat ulkomaalaistaustaisia useammin olevansa tärkeä osa eri yhteisöjä koulussa ja koulun ulkopuolella. Tytöillä yhteisöihin kuuluminen oli hieman poikia yleisempää.

Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan. Tupakointi on kuitenkin yksi keskeisimmistä väestöryhmien välisten terveyserojen selittäjistä, ja koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat jo nuorilla huomattavat.

Elokuu nousi tällä kertaa Helsingin matkailukesän vilkkaimmaksi kuukaudeksi. Edellisten kuukausien tapaan Helsingin matkailun kasvu näyttää rauhoittuneen, kun verrataan vuoden takaisiin lukuihin. Samalla on muistettava, että vuonna 2017 matkailutilastot kohosivat ennätyksellisen korkealle tasolle, ja kuluvan vuoden elokuukin näyttäytyy hyvin vilkkaana, jos sitä vertaa esimerkiksi kahden vuoden takaiseen.

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Kuluva vuosi on ollut Helsingin matkailun kasvuprosenttien näkökulmasta ollut hieman erilainen kuin ennätyksellinen vuosi 2017. Odotettu käänne alaspäin etenkin yöpymistilastoissa on tapahtunut ja laskua on ollut varsinkin kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä. Matkailu pysyy tästä huolimatta vilkkaana. Tässä artikkelissa katsotaan heinäkuun matkailutilastoja sekä koko alkuvuotta.

Vuosi 2017 oli Helsingin matkailussa poikkeuksellinen vuosi. Lentoliikenne oli Helsinki-Vantaan kentällä vilkkaampaa kuin koskaan, ja matkailijoiden yöpymiset Helsingissä löivät kaikki aiemmat ennätykset. Tässä artikkelissa tarkastellaan viime vuoden matkailutilastoja sekä luodaan silmäys kuluvan vuoden alkupuoliskoon. Samalla tilastotarkastelu liitetään osaksi ajankohtaista keskustelua siitä, miten matkailun kasvuun – ja erityisesti kestävän matkailun edistämiseen – tulisi suhtautua.

Kun puhutaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktiivisuuden keskittymisestä ja tiivistymisestä, työmarkkinoiden muutoksista, väestön muuttoliikkeestä, maahanmuutosta, asumisesta, kaupunkirakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityisistä muodoista. Tämän lehden artikkeleissa käsitellään näitä kaupungistumisen eri näkökulmia, mutta myös kaupunkilaisuutta – suurkaupunkilaista identiteettiä – sekä kaupunkia erilaisten ihmisten kohtaamispaikkana.