Elokuu nousi tällä kertaa Helsingin matkailukesän vilkkaimmaksi kuukaudeksi. Edellisten kuukausien tapaan Helsingin matkailun kasvu näyttää rauhoittuneen, kun verrataan vuoden takaisiin lukuihin. Samalla on muistettava, että vuonna 2017 matkailutilastot kohosivat ennätyksellisen korkealle tasolle, ja kuluvan vuoden elokuukin näyttäytyy hyvin vilkkaana, jos sitä vertaa esimerkiksi kahden vuoden takaiseen.

Kaupunkien alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti peruskoulujen oppilasalueilla. Esimerkiksi Helsingissä erot korkeakoulutettujen aikuisten osuuksissa nousevat jopa viisinkertaisiksi. Nämä sosiaalisten toimintaympäristöjen erot heijastuvat koulujen arkeen ja oppimistuloksiin. Ulotamme artikkelissamme alueellisen tarkastelun ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin. Millaisiksi toimintaympäristöjen erot esimerkiksi aikuisväestön koulutustasossa piirtyvät varhaiskasvatuksen osalta?

Kuluva vuosi on ollut Helsingin matkailun kasvuprosenttien näkökulmasta ollut hieman erilainen kuin ennätyksellinen vuosi 2017. Odotettu käänne alaspäin etenkin yöpymistilastoissa on tapahtunut ja laskua on ollut varsinkin kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä. Matkailu pysyy tästä huolimatta vilkkaana. Tässä artikkelissa katsotaan heinäkuun matkailutilastoja sekä koko alkuvuotta.

Vuosi 2017 oli Helsingin matkailussa poikkeuksellinen vuosi. Lentoliikenne oli Helsinki-Vantaan kentällä vilkkaampaa kuin koskaan, ja matkailijoiden yöpymiset Helsingissä löivät kaikki aiemmat ennätykset. Tässä artikkelissa tarkastellaan viime vuoden matkailutilastoja sekä luodaan silmäys kuluvan vuoden alkupuoliskoon. Samalla tilastotarkastelu liitetään osaksi ajankohtaista keskustelua siitä, miten matkailun kasvuun – ja erityisesti kestävän matkailun edistämiseen – tulisi suhtautua.

Kun puhutaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktiivisuuden keskittymisestä ja tiivistymisestä, työmarkkinoiden muutoksista, väestön muuttoliikkeestä, maahanmuutosta, asumisesta, kaupunkirakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityisistä muodoista. Tämän lehden artikkeleissa käsitellään näitä kaupungistumisen eri näkökulmia, mutta myös kaupunkilaisuutta – suurkaupunkilaista identiteettiä – sekä kaupunkia erilaisten ihmisten kohtaamispaikkana.

Asuinalueiden voimakasta eriytymistä eli segregaatiota pidetään yleisesti huolestuttavana kehityskulkuna. Kehitystä voidaan tarkastella erilaisin menetelmin. Mikäli segregaatiota seurataan vain yhdestä näkökulmasta tai vain yhdenlaisella mittarilla, olennaisia kehityskulkuja saattaa jäädä huomaamatta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eriytymistä sekä väestöryhmien alueellisessa sijoittumisessa että kaupunginosien väestörakenteen muutosten näkökulmasta. Esittelemme myös viime vuosikymmenten kehitystä pääkaupunkiseudulla.

Helsinki ja Tukholma muistuttavat toisiaan siinä, että niiden keskustat ovat hyvin vetovoimaisia ja hallitsevia. Keskusta-alueiden maan hintojen noustessa kaupunkirakenne myös levittäytyy yhä laajemmin ympäröiville alueille, kun esimerkiksi väestönkasvu, liikennejärjestelmien kehitys ja yritysten sijaintilogiikka vaikuttavat kaupunkirakenteen suunnitteluun ja muokkautumiseen. Artikkeli käsittelee kaupunkien pyrkimyksiä tuottaa monikeskuksista kaupunkirakennetta.

Kevään aikana on nähty merkkejä Helsingin matkailussa viime vuonna koetun hurjan kasvun hiipumisesta. Toukokuussa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli vielä aavistuksen verran vuoden takaista enemmän, mutta kaikkien yöpymisten määrä yhteen laskettuna väheni hieman. Luvut ennakoivat silti kiireitä lentokentälle ja myös täysiä hotelleja Helsinkiin tällekin kesälle.

Suurkaupunkilaisten valinnat, asenteet ja toimintatavat herättävät joskus arvostelua, sillä kaupunkielämä saattaa näyttäytyä etäisenä ja vieraannuttavana – ja sitä kautta itse kaupunkilaisiakin saatetaan pitää tylyinä. Kysymystä on pohdittu myös Helsingissä, joka on Suomen mittakaavassa merkittävin ja näkyvin metropoli.

Helsingin ja Tallinnan välinen matkailu on kasvanut erityisen voimakkaasti 2010-luvulla. Jos virolaisten matkustaminen Helsinkiin ja suomalaisten matkustaminen Tallinnaan jätettäisiin ottamatta lukuun, molempien kaupunkien matkailutilastot näyttäisivät huomattavan erilaisilta. Uutta on, että Tallinnaan suuntautuva matkailu on kuitenkin yhä vähemmän riippuvaista suomalaisista turisteista. Tässä katsauksessa esitellään tuoreita tilastoja ja pureudutaan paitsi niiden kuvaamiin ilmiöihin ja trendeihin, myös tilastoinnin ongelmiin.

Viime vuosi oli useallakin mittarilla mitattuna ennätyksellinen matkailuvuosi Helsingissä, joten jonkinlainen kasvun hiipuminen on ollut odotettavissa. Suomeen ja Suomen kautta suuntautuva matkailu kuitenkin kasvaa esimerkiksi lentotilastojen perusteella edelleen huimasti, mutta kasvu ei ole parina kevätkuukautena näkynyt Helsingin majoitustilastoissa.

Nuorten päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin käyttö, on viime vuosina vähentynyt. Nuoret juovat itsensä yhä harvemmin humalaan, ja raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan kyllä hyväksyvästi, mutta humalahakuista juomista ei hyväksytä yhtä suurissa määrin kuin kohtuukäyttöä. Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän alkoholia kuin lukiossa opiskelevat.

Maaliskuinen Helsinki näyttäytyi pitkästä aikaa majoitustilastojen valossa hieman erilaisena kuin mihin viime aikoina on totuttu. Siinä missä vuoden takainen maaliskuu oli muun muassa kansainvälisten urheilukilpailujen ansiosta harvinaisen vilkas, nyt matkailijoiden yöpymisten määrä oli siihen verrattuna hieman vähäisempi.

Kaupungeilla on historian saatossa ollut merkittävä rooli maallisen vallan ja sen sotilastukikohtien, uskonnon harjoittamisen sekä kaupankäynnin ja muun taloudellisen toiminnan sijaintipaikkoina. Samalla ne ovat toimineet parhaimmillaan tiedon luonnin, omaksumisen ja hyväksikäytön sekä levittämisen solmukohtina kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Yöpymiset Helsingissä jatkoivat kasvuaan helmikuussa. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia. Venäläiset ovat edelleen kuukauden suurin matkailijaryhmä, mutta tammikuusta poiketen kiinalaisten osuus hätyyttelee helmikuussa jo kärkisijaa.

Vetovoimaisen kaupungin rajoilla on jatkuvaa liikettä: kaupunkiinmuuttoa ja kaupungistamuuttoa. Muuttoliike tuottaa kysymyksiä muun muassa siitä, ketkä saavat jäädä kaupunkiin ja olla kaupunkiyhteisön täysivaltaisia jäseniä. Kaupunkien keskeisimpiä kysymyksiä nyt ja tulevaisuudessa on, kuinka organisoida oma sisäinen erilaisuutensa ja monimuotoisuutensa.

Myllypuron vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 2000- ja 2010-luvuilla voimakkaammin kuin verrokkialueilla Kontulassa, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa. Artikkelissa tarkastellaan Myllypuron 1960-luvulla rakennettujen asuntojen hintakehityksen yhteyttä alueelle kohdistettuihin julkisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Turismi on erikoinen ilmiö. Ihmiset maksavat joskus paljonkin siitä, että pääsevät jonnekin toiseen paikkaan tai jostain paikasta pois. Matkalta palattuaan he ovat jälleen siinä samassa paikassa, mistä he lähtivät. Mukanaan heillä on vain muistot ja ehkä valokuvia, joitakin matkamuistoja ja kenties karttunutta kulttuurista pääomaa. Ja todennäköisesti tarve lähteä uudelleen matkalle.

Kuluva vuosi näyttää tammikuun perustella alkavan Helsingin matkailussa edellisen vuoden tapaan kasvu-uralla. Kaikki rekisteröidyt yöpymiset mukaan lukien kasvuprosentti oli 3,4. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 10,6 prosenttia, mutta kotimaisten yöpymisten lasku hidasti yöpymistilastojen kokonaiskasvua.

Valtion tukemissa ARA-vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla oli käytössä asukasvalintatilanteessa asukkaiden tulorajat vuoden 2017 alusta helmikuun loppuun 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähdään, asuuko ARA-asunnoissa Helsingissä pääosin sellaisia kotitalouksia, jolle ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu.