Asukkaat pitävät Helsinkiä kaupunkina, jossa jokainen voi elää hyvää elämää sellaisena kuin on. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn vastaajista 47 prosenttia koki, että kaikkien palvelun käyttäjien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Syrjintää kaupungin palveluissa ilmoitti itse kokeneensa 19 prosenttia ja epäasiallista kohtelua 17 prosenttia vastaajista.

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kaupunki on kaikille asukkailleen parempi paikka.

Enemmistö Helsingin ruotsinkielisistä kokee kaupungin kieli-ilmaston suhteellisen hyvänä. Jaksolla 2008–2016 kieli-ilmapiiri huononi Helsingissä Kielibarometri-tutkimuksen mukaan, mutta vuoden 2016 jälkeen ei ole enää tapahtunut huononemista.

Minkälainen on ikääntyneiden tulotaso Helsingissä? Kuinka suuri osuus helsinkiläisistä ikääntyneistä on pienituloisia, ja keiden kohdalla pienituloisuusriski on suurin?

Sukupuolten tasa-arvon edistämistyössä tarvitaan tietoa, joka tekee näkyväksi sen, miten kaupungin strategian kannalta keskeiset ilmiöt näyttäytyvät eri sukupuolten kautta tarkasteltuina. Naiset esimerkiksi kokevat kaupungin miehiä turvattomampana, miehillä taas korostuvat tietyt huono-osaisuuteen kytkeytyvät riskitekijät naisia enemmän.

Suomea ja Helsinkiä uhkaavaan osaajapulaan ei riitä ratkaisuksi ainoastaan pyrkimys työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Vastaanottavan yhteiskunnan asenneilmapiiri vaikuttaa pitkälti siihen, kokevatko tulijat itsensä tervetulleiksi ja haluavatko he jäädä maahan. Artikkelissa käsitellään stereotyyppisen kohtelun ja työsyrjinnän negatiivisia vaikutuksia kotoutumiseen ja etenkin sen taloudelliseen ulottuvuuteen.

Parhainkaan digitaalinen osallistumisen palvelu ei saavuta tavoitteitaan, elleivät kaupunkilaiset saa tietoa, kiinnostu asiasta ja aktivoidu toimimaan. Digitaalisen palvelun kehittämisen rinnalla onkin tehtävä paljon työtä, jotta erilaiset kaupunkilaisryhmät saavat tiedon osallistumisen mahdollisuudesta ja riittävästi tukea osallistumiseen.

Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon myös taloussuunnittelussa. Tässä artikkelissa raportoidaan tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotista, jota voi pitää uraauurtavana erityisesti Suomen kuntasektorilla.

Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.

Yhä harvempi helsinkiläinen kuvaili elämänlaatuaan hyväksi tai melko hyväksi uusimmassa Helsinki-barometri-kyselytutkimuksessa, kun tuloksia verrataan vuoden takaiseen kyselyyn. Toisaalta niiden osuus, jotka uskovat tulevaisuuden olevan nykytilannetta parempi, on noussut koronapandemian alkuaikoihin nähden.

Muuttohalukkuus pois kaupungista näyttäisi tutkimusten mukaan lisääntyneen. Kohtuullisemmat asumiskustannukset ja luonnon rauha houkuttelevat ihmisiä kaupungista toisaalle. Helsingin sisältä uutta asuntoa etsivät kaipaavat etenkin asumismukavuutta.

Ilmansaasteita pidetään yhtenä suurimmista ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Näistä pienhiukkaset ovat vaarallisimpia.

Helsinkiläisistä noin 40 prosenttia on sitä mieltä, että kaupunki tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi liian vähän. Naiset ovat miehiä harvemmin tyytyväisiä Helsingin ilmastotoimien riittävyyteen. Joukkoliikenteen kehittämistä pidettiin parhaana keinona ilmastomuutoksen hillinnässä tai siihen sopeutumisessa.

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Koronaepidemian vaikutukset ovat painottuneet eri väestöryhmiin eri tavalla. Tämä käy ilmi analyysistä, joka on tehty viimeisimmän Helsinki-barometrin kyselyaineistolla. Nuorimmat vastaajat olivat kärsineet eniten koronaan liittyvistä taloushuolista, ja vanhimmat taas olivat eniten huolissaan epidemian vaikutuksista itselleen.

Ruotsinkielisten lasten määrä on kasvanut Helsingissä tällä vuosituhannella selvästi nopeammin kuin suomenkielisten.

Nuorten päihteidenkäytössä keskimäärin on havaittu selviä myönteisiä kehityskulkuja ennen kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Nähtävissä on kuitenkin myös tekijöitä, jotka vaativat erityistä huomiota.

Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan Kontulan mediakuva on kehittynyt synkempään suuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahta kaupunginosaa koskevassa uutisoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000- ja 2010-lukujen aikana.

Reilu kymmenen prosenttia helsinkiläisistä on jäänyt jossakin määrin digitaalisten palvelujen ulkopuolelle tai kokee ne vaikeiksi käyttää. Varsinkin monet iäkkäämmät kohtaavat haasteita palvelujen käytössä.

Koronaepidemian vaikutukset ovat tuoneet monien elämään muutoksia ja huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Poikkeusolojen palveluihin on Helsingissä oltu enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Helsinkiläisten halukkuus suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana on poikkeuksellisena keväänä yllättäen kasvanut.